

Kuvakollaasi: Theresa May saapuu EU-johtajien kokoukseen Brysseliin. Presidentti Richard Nixon junassa Lahdessa vuonna 1965. Lehtikuva.
Tervettä isänmaallisuutta ilman kansallisuhoa – brittikonservatiivi Theresa Mayn linjaukset lähellä Nixonin politiikkaa
Birminghamissa lokakuun alussa pidetty Iso-Britannian konservatiivipuolueen puoluekokous jäi vähälle huomiolle Suomen valtamediassa. Johtuuko siitä että puolueen puheenjohtaja Theresa May ei sovikaan hänelle Suomessa varattuun muottiin? Yhdysvaltain ja Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut toimittaja Matti Hukari arvioi brittikonservatiivien uutta suuntaa.
Iso-Britannian konservatiivipuolueen puoluekokouksessa Birminghamissa puolueen puheenjohtaja ja pääministeri Theresa May piti linjapuheensa 5.10.2016. Siinä hän esitteli modernin konservatismin ohjelman ja johdatti puoluettaan talouspoliittisesti vasemmalle. May arvosteli rikkaitten yksityishenkilöiden ja suuryritysten veronkiertoa, uusliberalistista talouspolitiikkaa, valtiontalouden velkaantumista ja hallitsematonta EU-vetoista maahanmuuttopolitiikkaa. Hän korosti ihmisten positiivista kansallistunnetta eli tervettä isänmaallisuutta ilman kansallisuhoa. Hän korosti niitä hyviä asioita, mitä valtio voi tuoda ihmisten elämään, kuten sisäistä turvallisuutta ja koulutusta sekä terveydenhoitoa. Politiikan toimittajat vertasivat hänen sanomaansa Työväenpuolueen entiseen puheenjohtaja Ed Milibandiin (The Economist 8.10.2016).
Nixon oli lähtöisin vaatimattomista olosuhteista ja hänelle muodostui vankka käsitys, että vain taloudellinen vauraus luo mahdollisuuden huolehtia hyvin ympäristöstä
May myös tunnisti linjapuheessaan tiettyjen teollisuudenalojen strategisen arvon taloudelle ja halusi kannustaa niitä kauppaa, infrastruktuuria, koulutusta, sekä tutkimusta ja tuotekehitystä tukevalla politiikalla. Hän rohkaisi kansalaisiaan terveeseen mediakriittisyyteen muistuttaen, että kaikkea liberaalitoimittajien pakkosyöttämiä valheita maahanmuutosta ja rikoslain tulkinnoista ei tarvitse uskoa. May lopetti puheensa viittaamalla neljään historiallisesti merkittävään poliittiseen esikuvaansa, jotka ovat Benjamin Disraeli, Winston Churchill, Clement Attlee ja Margaret Thatcher. Mainittakoon, että heistä Atlee oli työväenpuolueen johtaja (1935-1955) ja brittiläisen hyvinvointivaltion kehittäjä.
Benjamin Disraeli konservatiivipuolueen perustajana
Puheenjohtaja May haluaa viedä Konservatiivipuolueen alkujuurilleen. Niiden alkujuurien keskeinen henkilö oli juuri Mayn esikuvanaan mainitsema kirjailija ja poliitikko Benjamin Disraeli, joka perusti nykyaikaisen konservatiivipuolueen. Pääministeri (1874–1880) Disraelin talouspolitiikkaa leimasivat sosiaaliset uudistukset, hillitty protektionismi ja työläisten ostovoiman ylläpito. Kuulostaa siis lähestulkoon Theresa Mayn puheelta. Poikkeuksena toisin mainittakoon, että vapaakaupan suhteen May on edennyt jo nopeasti, ja Brexit näyttää merkitsevän Iso-Britannialle entistä parempia kauppasuhteita EU:n ulkopuolelle.
Brexit näyttää merkitsevän Iso-Britannialle entistä parempia kauppasuhteita EU:n ulkopuolelle.
Disraeli oli kansalliseen vähemmistöön kuulunut juutalainen, joka voitti koko kansan luottamuksen. Hän nousi pääministeriksi vasta kypsällä iällä ja poliittisten epäonnistumisten jälkeen. Myöskään rouva May ei ole poliittinen broileri, vaan hän siirtyi pankkiuransa jälkeen politiikkaan vasta yli nelikymppisenä. Disraeli teki Iso-Britannian historian suurimmat sosiaalipoliittiset uudistukset (reform bill) vuonna 1867 laajentamalla veropohjaa. May osoitti puheellaan olevansa valmis laajoihin sosiaalipoliittisiin uudistuksiin kun EU:n direktiivit eivät ole kahlitsemassa niitä uudistuksia.
Pääministerinä May on sisäpoliittisesti tilanteessa, jossa maan terveydenhuolto on rahoituskriisissä ja suurin osa uusista työpaikoista syntyy matalapalkka-aloille yhteiskunnan ”uberisaation” myötä. Ongelmat kuulostavat tutuilta Suomessakin. Lähivuosina näemme pystyykö pääministeri May ja brittiläinen yhteiskunta nopeammin terveydenhuollon rakennemuutoksiin kuin suomalainen kolmikantainen yhteistyöpolitiikka.
Disraeli oli pääministeri Theresa Mayn ja Presidentti Richard Nixonin yhteinen esikuva
Disraelin konservatismi oli myös Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 1969 nousseen Richard Nixonin poliittisena ohjenuorana. Nixon oli yksi merkittävimpiä viime vuosisadan poliitikkoja ja visionäärejä. Hieman liioitellen voisi sanoa, että elämme nykyään Nixonin muovaamassa maailmassa.
Nixon vaikutti keskeisesti Länsi-Euroopan sodanjälkeiseen kehitykseen, sillä hän oli tuoreena kongressin jäsenenä 1947 Herterin komiteassa, joka päätti sodan runtelemalle Euroopalle suunnattavasta Marshall-avusta. Komitea vieraili Britanniassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Kreikassa. Jonathan Aitkenin kirjoittaman elämäkerran Nixon: A Life (1996) mukaan Nixon oli ainoa Herterin komitean viidestätoista jäsenestä, joka halusi tavata kyseisten Euroopan valtioiden kommunistipuolueiden johtajia. Niiden keskustelujen perusteella Nixon sai voimia ajaa Marshall-apu läpi komitean enemmistönä olleiden republikaanien keskuudessa. On täysin mahdollista, että ilman Nixonin panosta Länsi-Euroopan maat olisivat jääneet ilman Marshall-apua, ja köyhyyden vaikutuksesta ajautuneet kommunistien valtaan. Saksassa koettiin vielä talvella 1947 todellista nälänhätää.
Kenraali Dwight Eisenhower teki tärkeän valinnan ottaessaan Nixonin varapresidenttiehdokkaaksi vuoden 1952 vaaleissa. Nixon toi republikaaneille konservatiivien äänet ja mahdollisti Eisenhowerin valinnan presidentiksi. Varapresidenttinä vuosina 1953–1961 Nixon oli Yhdysvaltojen ulkopolitiikan keskeinen vaikuttaja. Hävittyään vuoden 1960 presidentinvaalit John F. Kennedylle, Nixon oli silti presidentti Kennedyn luottomies ulkopoliittisissa kriiseissä.
Elämme Nixonin muovaamassa maailmassa (Kiinan talouskasvu, Yhdysvaltain aseteollinen ylivoima, dollarin asema, ympäristönsuojelu politiikassa)
Aiemmin mainitsemani Marshall-avun lisäksi Nixon nopeutti monen nykyiseen maailmantilanteeseen kuuluvan asian toteumista. Vuonna 1966 dokumentoidussa keskustelussa Nixon hahmotteli Iso-Britannian ex-ulkoministeri Sir Alec Douglas-Homen kanssa, kuinka Kiina ja Yhdysvallat ovat supervaltoja 2000-luvun alussa ja miten Yhdysvaltojen on tehtävä avaus Kiinaan. Niihin aikoihin, ja vielä 80-luvullakin, suomalaisten ja eurooppalaisten vasemmistoälykköjen mielestä tulevaisuuden taloudellinen supervalta oli Neuvostoliitto.
Presidenttikaudellaan 1969-1974 Nixon loi visionsa mukaisesti suhteet Kiinaan, minkä voidaan nähdä johtaneen Kiinan nykyään harjoittamaan valtiojohtoiseen kapitalismiin. Hän lopetti Vietnamin sodan, aloitti siirtymisen vapaaehtoisten ammattiarmeijaan, lopetti dollarin sitomisen kultakantaan (mikä mahdollisti nykyisen finanssikapitalismin) ja ennen kaikkea johdatti Yhdysvallat realistisen ympäristönsuojelun tielle.
Nixon oli ensimmäinen luonnonsuojelusta kiinnostunut presidentti
Nixonin tädin mies Tim Timberlake oli 1920-luvulla Etelä-Kalifornian yliopiston entomologian eli hyönteistieteen professori ja alansa arvostetuimpia tiedemiehiä maailmassa. Enonsa sekä kveekarien vaikutus teki Nixonista vakaumuksellisen luonnonsuojelijan. Vuoden 1968 presidentinvaaleissa Nixonin tärkein sisäpoliittinen teema oli ympäristönsuojelu ja luonnon saastumisen pysäyttäminen. Tällä hän ei pyrkinyt äänten kalasteluun, sillä mielipidetutkimuksen mukaan vain yksi prosentti amerikkalaisista äänestäjistä piti silloin ympäristöasioita tärkeinä. Nixon oli aikaansa edellä ja Yhdysvaltain ympäristöliike saikin alkunsa huhtikuussa 1970 järjestetystä Earth Day- tapahtumasta, johon osallistui kolme miljoonaa amerikkalaista eri puolilla maata.
Nixonin vaalilupaus saastuttamisen vähentämisestä ei ollut tyhjää puhetta. Presidenttinä Nixon vahvisti kuusi huomattavaa ympäristönsuojelulakia. Nämä olivat:
– Laki kansallisesta ympäristöpolitiikasta (1969);
– Laki ilmanpuhtaudesta, jolla säädeltiin rikkidioksidin, typpidioksidin, pienhiukkasten, hiilimonoksidin, otsonin ja lyijykaasujen tuotantoa teollisuudessa ja liikenteessä (1970);
– Laki merinisäkkäiden suojelusta (1972);
– Laki puhtaasta juomavedestä, jolla suojeltiin pohjavesialueita sekä makean pintaveden varantoja (1974);
– Laki uhanalaisten eläinten suojelusta (1973); ja
– Laki merten suojelusta, jolla kiellettiin suurten kaupunkien jätevesien ja valtamerialusten pilssivesien laskeminen mereen (1972).
Hän loi 1970 Yhdysvaltain ympäristöhallinnon (Environmental Protection Agency). Nixonin presidenttiaikana perustettiin 642 uutta kansallispuistoa, jotta kaikilla kansalaisilla olisi mahdollisuus vierailla sellaisissa.
Konservatiivien ja sosialidemokraattien ero
Nixon oli lähtöisin vaatimattomista olosuhteista ja hänelle muodostui vankka käsitys, että vain taloudellinen vauraus luo mahdollisuuden huolehtia hyvin ympäristöstä. Tämä ajatus tuntuu olevan vieras vihreille. Disraelin tavoin myös Nixon teki maansa historian suurimman verouudistuksen vuonna 1969, kun hän korotti jyrkästi veroprogressiota. Suomen nykyiseen verotukseen verrattuna tuo progressio oli silti kevyt, mutta Nixonin politiikka toi talouskasvua (öljykriisiin 1973 saakka) ja piti yllä kansalaisten työhaluja.
Kalle Isokallio sosialidemokraateista: “..eduskuntapuheista kuultaa selvänä ajatus, että kaikki palkansaajien rahat kuuluvat ensisijaisesti valtiolle ja valtio vain armosta antaa niistä verotuksen jälkeen osan palkansaajalle”
Nixon pystyi näkemään sosiaalipolitiikan hyvinvoinnin välineenä. Silti hän ajatteli samoin kuin Theresa May nyt Iso-Britanniassa, että yrittäjien tulot liiketoiminnastaan ja työntekijöiden palkkatulot työstään kuuluvat ensisijaisesti heille itselleen, ei valtiolle. Tämä ajatus erottaa edelleen konservatiivit sosiaalidemokraateista niin briteissä kuin Suomessakin. Kalle Isokalliota (IL blogi 26.9.2016) lainaten ”Antti Rinteen ja Antti Lindtmanin eduskuntapuheista kuultaa selvänä ajatus, että kaikki palkansaajien rahat kuuluvat ensisijaisesti valtiolle ja valtio vain armosta antaa niistä verotuksen jälkeen osan palkansaajalle”.
Matti Hukari
Kirjoittaja on kansainvälisiin luonnonvarakysymyksiin sekä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut vapaa artikkelitoimittaja. Tässä artikkelissa esitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Brittipäätoimittaja: EU:sta ei tullut Yhdysvallat ilman sähkötuolia vaan Neuvostoliitto ilman vankileirien saaristoa

Margaret Thatcherkin epäili, onko EU hyväksi eurooppalaisille

Brexit-tulos yllätti Suomen valtamedian, mutta briteillä oli erinomaiset syyt irtautumiseen

Kuinka Gordon Brown pelasti Iso-Britannian euron painajaiselta

Hukari: Keskusteltiinko Suomen mediassa lainkaan Yhdysvaltain vaalien olennaisimmista asioista?
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.