LEHTIKUVA
Aseet olivat toimintavalmiudessa eurooppalaisiin juutalaiskohteisiin suunniteltujen iskujen varalta. Varastoiduilla aseilla oli tarkoitus iskeä myös Yhdysvaltain sotilastukikohtaan ja Berliinin lentokentälle.
Terroristijärjestö Hamasilla on ollut salaisia asevarastoja useissa Euroopan maissa, mukaan lukien Tanskassa. Asiasta uutisoi Tanskan kansallinen yleisradioyhtiö DR.
Saksan liittovaltion syyttäjä on nostanut syytteen neljää epäiltyä Hamasin jäsentä vastaan Saksassa.
– Hamas sijoitti jokin aika sitten asevarastoja eri Euroopan maihin. Ne olivat toimintavalmiudessa mahdollisten Euroopan juutalaisia instituutioita vastaan kohdistettujen iskujen varalta, liittovaltion syyttäjä toteaa tiedotteessa.
Syyttäjän mukaan yksi Hamasin Euroopassa väitetysti sijanneista eurooppalaisista asevarastoista oli Tanskassa. Todisteiden mukaan varasto tyhjennettiin kesällä 2019, kun yksi syytetyistä kuljetti sieltä aseen Saksaan.
Tanskan yleisradioyhtiö DR:llä ei ole tietoa siitä, missä päin Tanskaa asevarasto on sijainnut.
Syyttäjän mainitsemia mahdollisia hyökkäyskohteita ovat olleet Israelin suurlähetystö Berliinissä, Yhdysvaltain Ramsteinin lentotukikohta Rheinland-Pfalzissa Saksassa ja Berliinin Tempelhofin lentokentän ympäristö.
Syyttäjän mukaan asevarastoja on ollut myös Puolassa ja ja Bulgariassa. Hän kertoo, että toinen asekätkö löydettiin Bulgariasta keväällä 2019. Sieltä löytyi sekä ampumatarvikkeita että ampuma-aseita, kuten esimerkiksi Kalashnikoveja.
Syyttäjä kertoo yhden syytetyistä vierailleen Bulgariaan sijoitetussa asevarastossa uudelleen vuonna 2023. Kaikkia neljää syytetään kesä-joulukuun välisenä aikana vuonna 2023 Puolan asevarastoihin suuntautuneista matkoista.
Syyttäjän mukaan he eivät onnistuneet löytämään asevarastoa.
Liittovaltion syyttäjä kertoo neljällä epäillyllä olleen “tärkeitä tehtäviä” liikkeessä ja suoria yhteyksiä terroristijärjestön sotilaskomentajiin. Hamas on sekä EU:n että Yhdysvaltojen terroristilistalla.
Epäillyt otettiin kiinni Saksassa ja Hollannissa viime vuoden joulukuussa, ja he ovat edelleen pidätettyinä.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Raportti on täysin ristiriidassa UNRWA:n johtajan Philippe Lazzarinin äskettäin YK:n yleiskokoukselle antaman vakuutuksen kanssa, jossa hän kertoo, että järjestö on sitoutunut suvaitsevaiseen ja ääriliikkeiden vastaiseen toimintaan.
Ruotsissa järjestettiin viikko sitten mielenosoituksia, joissa kunnioitettiin Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistoa.
Israelin armeija IDF julkaisi turvaluokiteltuja videoita tapetun Hamasin terroristijohtaja Yahya Sinwarin bunkkerista. Sinwar sai surmansa Gazassa Rafahin kaupungin Tel al-Sultanin pakolaisleirillä sijaitsevassa rakennuksessa.
Al Jazeeran toimittajien sekä qatarilaisten medioiden toimittajien X-julkaisuissa kunnioitettiin Hamasin terrori-iskun aiheuttamaa kärsimystä israelilaisille. Asiasta uutisoi Memri TV.
Viikon suosituimmat
Helsinkiläisen yläasteen äidinkielentunnilla lapsille tarjotaan luettavaksi kirjaa, jossa opetetaan imemisvinkkejä, liukuvoiteen käyttöä ja yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten esineitä työnnetään kehon aukkoihin. Pornomateriaalia sisältävän kirjan käytöstä opetuksessa ei ole tiedotettu etukäteen oppilaiden vanhemmille.
Vähitellen pitäisi myöntää, että ääliöliberalismi, joka halusi nostaa kaiken keskiöön yksilön ja tämän tunteet ja oikeudet ja antoi velvollisuuden taata nämä jollekin ”rakenteelle”, meni totaalisesti metsään, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomessa havahduttiin jokin aika sitten, että huomattava osa joistakin koululaisryhmistä oli käytännössä lukutaidottomia. Ruotsissa ollaan jo pidemmällä, sillä lukutaidottomuus on ehtinyt yliopistoihin asti. Jokainen voi omassa mielessään pohtia, mitä tästä seuraa.
Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Mia Puolimatka on liittynyt perussuomalaisten valtuustoryhmään Jyväskylässä.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Kansanedustaja Teemu Keskisarja moittii suomalaisen kunnallishallinnon paisunutta byrokratiaa ja läksyttää kuntapäättäjiä velkarahan tuhlaamisesta ”itse keksittyihin turhakkeisiin”. – Näin se ei voi mennä. Jopa kaikkivoipa heppu nimeltä yhteiskunta on lyyhistymässä mahdottoman taakkansa alle, Keskisarja sanoo.
Sotakulut, epäonnistunut vihreä siirtymä, massasiirtolaisuus, kansalaisraha ja jyrkkenevä talouden alamäki olivat sysäämässä Saksaa velkakierteeseen, jota liberaalit eivät halunneet enää jatkaa sillä seurauksella, että hallitus kaatui, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa.
