mikko stig lehtikuva
Terho: Miksi kielikysymys on tärkeä?
Olen käynyt kielikeskustelua – ja erityisesti väitellyt pakkoruotsista – jo pitkään, vuosien ajan. Kertaakaan en noiden vuosien aikana ole kuullut järkevää perustelua sille, miksi jokaisen suomalaisen on asuinpaikastaan, perhetaustastaan ja uratoiveistaan riippumatta pakko lukea ruotsia.
Useimmat suomalaiset toivovatkin ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta, viimeisimmän mielipidetiedustelun mukaan 63 %. Samankaltaisia tuloksia on gallupeissa saatu vuosikymmenien ajan. Silti pakkoruotsi on säilynyt lainsäädännössämme. Miksi?
Keskeisin syy on se, etteivät useimmat suomenkieliset kansalaiset kuitenkaan näe kielikysymystä ratkaisevaksi tekijäksi, kun äänestävät vaaleissa. Samanaikaisesti ruotsinkielisten edunvalvontajärjestöjen toiminta on aina ollut äärimmäisen taitavaa ja sillä on ehtymätön rahoitus. Näistä syistä kansalaismielipide ei ole päässyt paljoakaan vaikuttamaan kielikysymykseen.
Kielikysymyksen merkityksen ymmärtääkseen täytyy tuntea kiistan historiallinen konteksti: kielikysymys on itse asiassa suomalaisen politiikan vanhin ongelma. Jo maamme ensimmäiset poliittiset puolueet, fennomaanit ja svekomaanit ryhmittyivät 1800-luvulla nimenomaan kielikysymyksen ympärille.
Ensin taisteltiin vuosikymmeniä siitä, voiko Suomessa suomen kieli koskaan tulla viralliseksi kieleksi, vai käytetäänkö vain ruotsia, kuten svekomaanit halusivat. Sitten taisteltiin Helsingin yliopistosta ja siitä, voiko Suomessa saada korkeakoulutusta suomeksi. Nyt kiistellään siitä, onko jokaisella suomalaisella myötäsyntyinen velvollisuus osata ruotsia, vaikkei kieltä tarvitsisikaan. Kannattaa erityisesti huomata, että joka vaiheessa suomenkielisten kansalaisten oikeuksien toteutuminen on kestänyt kymmeniä vuosia, ei pelkästään pakkoruotsikysymyksessä.
Yksilön oikeuksiin liittyvien perustelujen lisäksi myös merkittävät taloudelliset perusteet tukevat ruotsin vapaaehtoisuuden tärkeyttä. Suomen kielipolitiikka rakentaa maallemme ja kansalaisillemme huomattavaa kilpailuhaittaa, kun koulutamme kaikki nuoremme maailmankielten sijaan lukemaan yhtä ja samaa kansainvälisesti pientä kieltä. Tämän johdosta myös Elinkeinoelämän keskusliitto on ilmoittanut toivovansa ruotsin pakollisen opiskelun lopettamista.
Kielikysymys on siis jo pari sataa vuotta ollut maallemme hyvin tärkeä, ja on sitä yhä. Asiaan liittyvien epäkohtien ratkaiseminen vaatii kansalaisilta aktivoitumista, itsestään ei korjaannu mikään. Siksi Suomalaisuuden Liitto on yhdessä Vapaa kielivalinta ry:n, Kokoomuksen nuorten liiton ja Perussuomalaisten nuorten kanssa avannut kansalaisaloitteen, johon tarvitaan 50 000 allekirjoitusta, että asia etenisi eduskunnan käsiteltäväksi.
Aloitteen voi allekirjoittaa osoitteessa: http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
SAMPO TERHO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää