

mikko stig lehtikuva
Terho: Miksi kielikysymys on tärkeä?
Olen käynyt kielikeskustelua – ja erityisesti väitellyt pakkoruotsista – jo pitkään, vuosien ajan. Kertaakaan en noiden vuosien aikana ole kuullut järkevää perustelua sille, miksi jokaisen suomalaisen on asuinpaikastaan, perhetaustastaan ja uratoiveistaan riippumatta pakko lukea ruotsia.
Useimmat suomalaiset toivovatkin ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta, viimeisimmän mielipidetiedustelun mukaan 63 %. Samankaltaisia tuloksia on gallupeissa saatu vuosikymmenien ajan. Silti pakkoruotsi on säilynyt lainsäädännössämme. Miksi?
Keskeisin syy on se, etteivät useimmat suomenkieliset kansalaiset kuitenkaan näe kielikysymystä ratkaisevaksi tekijäksi, kun äänestävät vaaleissa. Samanaikaisesti ruotsinkielisten edunvalvontajärjestöjen toiminta on aina ollut äärimmäisen taitavaa ja sillä on ehtymätön rahoitus. Näistä syistä kansalaismielipide ei ole päässyt paljoakaan vaikuttamaan kielikysymykseen.
Kielikysymyksen merkityksen ymmärtääkseen täytyy tuntea kiistan historiallinen konteksti: kielikysymys on itse asiassa suomalaisen politiikan vanhin ongelma. Jo maamme ensimmäiset poliittiset puolueet, fennomaanit ja svekomaanit ryhmittyivät 1800-luvulla nimenomaan kielikysymyksen ympärille.
Ensin taisteltiin vuosikymmeniä siitä, voiko Suomessa suomen kieli koskaan tulla viralliseksi kieleksi, vai käytetäänkö vain ruotsia, kuten svekomaanit halusivat. Sitten taisteltiin Helsingin yliopistosta ja siitä, voiko Suomessa saada korkeakoulutusta suomeksi. Nyt kiistellään siitä, onko jokaisella suomalaisella myötäsyntyinen velvollisuus osata ruotsia, vaikkei kieltä tarvitsisikaan. Kannattaa erityisesti huomata, että joka vaiheessa suomenkielisten kansalaisten oikeuksien toteutuminen on kestänyt kymmeniä vuosia, ei pelkästään pakkoruotsikysymyksessä.
Yksilön oikeuksiin liittyvien perustelujen lisäksi myös merkittävät taloudelliset perusteet tukevat ruotsin vapaaehtoisuuden tärkeyttä. Suomen kielipolitiikka rakentaa maallemme ja kansalaisillemme huomattavaa kilpailuhaittaa, kun koulutamme kaikki nuoremme maailmankielten sijaan lukemaan yhtä ja samaa kansainvälisesti pientä kieltä. Tämän johdosta myös Elinkeinoelämän keskusliitto on ilmoittanut toivovansa ruotsin pakollisen opiskelun lopettamista.
Kielikysymys on siis jo pari sataa vuotta ollut maallemme hyvin tärkeä, ja on sitä yhä. Asiaan liittyvien epäkohtien ratkaiseminen vaatii kansalaisilta aktivoitumista, itsestään ei korjaannu mikään. Siksi Suomalaisuuden Liitto on yhdessä Vapaa kielivalinta ry:n, Kokoomuksen nuorten liiton ja Perussuomalaisten nuorten kanssa avannut kansalaisaloitteen, johon tarvitaan 50 000 allekirjoitusta, että asia etenisi eduskunnan käsiteltäväksi.
Aloitteen voi allekirjoittaa osoitteessa: http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
SAMPO TERHO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

Tynkkynen: “On vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan”
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.

Saksan armeijaa halutaan varustaa sodan varalta – 1 000 miljardilla saa aseita ja ammuksia, mutta mistä sotilaita?
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.

Antikainen: Elokapina tulee lakkauttaa
Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympäristöjärjestö Elokapinan lakkauttamista sekä sitä rahoittavan Elonvaalijat ry:n toiminnan kieltämistä. Kansalaisaloitteessa esitetään myös, että tuomioistuin määrittelisi Elokapinan rikollisryhmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen antoi aloitteelle vahvan tukensa ja korosti puheenvuoroissaan Elokapinan aiheuttamaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.

Purra Ylen puheenjohtajatentissä: Tärkeintä on turvallinen Suomi – ”Maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ratkaistaan kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa”
Ylen alue- ja kuntavaalien kolmannessa puheenjohtajatentissä kohtasivat torstai-iltana perussuomalaisten Riikka Purra, vihreiden Sofia Virta ja Liike Nytin Harry Harkimo.

Vigelius kyselytunnilla: ’’Yli 80 % hoitajista kuormittuu työkaverin kielitaidon puutteesta’’
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius nosti tänään eduskunnan kyselytunnilla esiin vakavan huolen hoitoalan kielitaidon puutteista.

Ruotsidemokraatit Narinkkatorilla: ”Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa!”
Ruotsidemokraattien ja Tanskan kansanpuolueen kansanedustajia vieraili Narinkkatorin vaalikontilla Pohjoismaiden neuvoston kokousten yhteydessä. - Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa. Pitäkää rajanne kiinni. Huolehtikaa, että asetatte oman maanne kansalaiset etusijalle! ruotsidemokraattien kansanedustaja Victoria Tiblom vetosi äänestäjiin Narinkkatorilla.

Puola otti käyttöön Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain
Puolan presidentti on vahvistanut Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain, joka hyväksyttiin parlamentissa selvällä enemmistöllä. Vain vasemmisto äänesti lakia vastaan. Puolan itärajalla on ollut väkivaltaisuuksia jo vuosien ajan johtuen Venäjän masinoimasta hybridioperaatiosta.