LEHTIKUVA
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ihmettelee liberaalien puheita “totuuden jälkeisestä aikakaudesta, jossa tosiasiat eivät enää merkitse politiikassa mitään”.
– Tosiaanko, tähänkö asti on siis eletty totuuden aikakautta? Terho kysyy.
Eurojäsenyyden piti turvata vienti ja talouskasvu
Terho listaa blogissaan esimerkkejä kotimaisen politiikan perinteisiä “totuuksista”. Ensimmäisenä hän mainitsee eurojäsenyyden, jonka piti turvata Suomen vienti ja talouskasvu.
– Tämä kuvattiin lehdistön ja vanhojen puolueiden enemmistön taholta viime vuosiin saakka selvänä totuutena, jota vain pölvästit ja edesvastuuttomat poliittiset voimat epäilivät. Vasta viime aikoina poliittinen leimaaminen on hiipunut, koska asiantuntijoiden parissa on niin yleisesti tunnustettu, että euroon liittyminen oli Suomelle huono ratkaisu.
Mihin katosi huutava työvoimapula?
Terhon listalle on päätynyt myös viime vuosikymmenellä kovasti hoettu ja povattu työvoimapula, jonka piti koittaa tällä vuosikymmenellä, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle.
– Tätä väistämätöntä työvoimapulaa piti tietenkin liberaalien mielestä torjua niin, että Suomeen otettaisiin nopeasti 300 000 tai jopa 500 000 maahanmuuttajaa. Samalla kaikki kritiikki maahanmuuttojärjestelmää kohtaan vaiennettiin ja kritiikin esittäjät leimattiin.
– Elettiinkö tuolloin 10 vuotta sitten tosiaan totuuden aikakautta? Terho kirjoittaa.
Toisteltu monikulttuurisuutta rikkautena
Tosiasioilla ei ole Terhon mielestä minkäänlaista vaikutusta liberaalien mielipiteisiin.
– On itse asiassa vaikea keksiä mitään niin perusteetonta mielipidettä, etteikö sitä politiikassa olisi joku taho aina hokenut totuutena. Milloin on ehdottomina toisteltu monikulttuurisuuden olevan rikkautta, milloin neuvostovastaisuuden olevan moraalitonta.
– Politiikassa on kautta aikojen esitetty jos jonkinlaisia väitteitä tai lupauksia, joiden uskottavuutta tai toivottavuutta kukin äänestäjä saa sitten tahollaan arvioida. Nykytilanteessa ei tässä suhteessa ole mitään uutta, Terho toteaa.
“On helpompaa syyttää muita valehtelusta”
Terhon mukaan Brexitin ja Trumpin edustaman poliittisen suuntauksen menestys rakentuu juuri liberaalien antamiin tyhjiin lupauksiin ja mahdottomiin visioihin.
– Eivät uudet poliittiset voimat saa kannatusta siksi, että ne valehtelevat. Ne nousevat, koska heidän edeltäjänsä itse antoivat katteettomia lupauksia (mitä joku kutsuisi kai valehteluksi) ja edistivät vain äänekkään vähemmistön mahdottomia ja epätoivottuja tulevaisuudenvisioita.
– Brexitistä tai Trumpista ei tarvitse kauhistua. Joidenkin maailmankuva ehkä romahtaa, mutta maailma ei romahda. On tietysti aina helpompaa syytellä muita valehtelusta kuin pohtia omia virheitään ja sanomisiaan, mutta se on varma, että ilman suurta turhautumista asioiden nykytilaan eivät ihmiset äänestä suurten muutosten puolesta.
Toivottavasti totuuden aika koittaa
Terho sanoo pystyvänsä eläytymään brittien ja amerikkalaisten turhautumiseen.
– Minäkin koen, että olen koko elämäni kuunnellut poliittista keskustelua, jonka monet perustotuudet ovat olleet täyttä poliittisesti valikoitua vääristelyä. Siksi lähdin perussuomalaisiin, siksi haluan muutosta ja siksi toimin sen puolesta.
– Emme siis elä totuuden jälkeistä aikaa, mutta toivottavasti totuuden aikakin vielä kerran politiikassa koittaa, Terho toivoo blogissaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
