KUVAKAAPPAUS/YLE
Teollisuusliiton Aalto vihjaa jo uusilla työtaisteluilla – elinkeinoministeri Rydman: Ay-pomot huolissaan oman valtansa vähenemisestä
Elinkeinoministeri Wille Rydman painottaa, että hallituksen työmarkkinauudistuksilla edistetään työllisyyttä. – Kun työmarkkinoita uudistetaan joustavampaan suuntaan ja päivitetään asioita tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi, saadaan enemmän yrityksiä, jotka uskaltavat työllistää.
Ay-liikkeen poliittiselle lakkoiluille ei ole loppua näköpiirissä.
Teollisuusliitto järjestää tällä viikolla laajoja poliittisia lakkoja useilla toimialoilla. Kyseessä ovat työajalla tehdyt, työnantajalle vahingoksi koituvat toimenpiteet, koska ay-liike ei hyväksy hallituksen työelämäuudistuksia.
Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan ”lakkoruuvia” on jälleen kiristettävä, koska hallitus ei muka osoita tahtoa kuunnella työntekijäpuolta.
Aallon mukaan hallitusohjelman kirjaukset työmarkkinauudistuksista ovat ”vinoja”.
– Kokonaisuus on vinoon kirjoitettu. Tarvitaan konsensusta hallituksen kesken, jotta me emme joutuisi järjestämään työtaistelutoimia, Aalto sanoi ja vihjasi uusien toimien olevan jo harkinnassa.
Painostus ei nyt tehoa
Teollisuusliiton Aalto, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja elinkeinoministeri Wille Rydman olivat torstaina Ylen A-Talkissa keskustelemassa työmarkkinakiistoista.
Rydman vakuutti, että hallitus ei painostamalla ole taipumassa.
– Hakaniemi ilmeisesti ajattelee, että heillä on jonkinlainen veto-oikeus lainsäädäntötyöhön. Hallitus ei kuitenkaan taivu ulkoparlamentaarisen painostuksen alla, vaan uudistuksista pidetään kiinni ja ne viedään läpi.
Ay-liike ei suostu tunnustamaan, että poliittinen lakkoilu heikentää Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena. Samalla myös työntekijän asema heikkenee, sillä jos joku investointeja Suomeen kaipaa, niin ennen kaikkea suomalainen duunari, jonka työnantajaa investoinnit vahvistavat.
Rydman huomautti, että poliittisilla lakoilla aiheutetaan miljardiluokan isku kansantaloudelle.
– Kun ulkomainen investoija katsoo, mihin maahan hän on investoimassa, niin helposti vaakakuppi ei kallistu Suomeen vaan todennäköisemmin johonkin työmarkkinajärjestelmältään stabiilimpaan yhteiskuntaan, jossa tämänkaltaiset uudistukset on jo viety läpi tai jossa poliittiset lakot eivät ole sallittuja, Rydman sanoi.
Anderssonin puheet kuin ay-pomolla
Vasemmiston Li Anderssonin puheet eivät A-Talkissa juurikaan eronneet työmarkkinajärjestöjohtajien yksipuolisesta maalailusta. Anderssonin mukaan uudistusten jälkeen ”työntekijän turva” muka tulee olemaan Pohjoismaiden heikoin.
– Hallitus on tietoisesti valinnut konfliktin tien, Andersson päästeli.
Rydman sanoi, että hallitus tekee lakiuudistuksia, mutta työmarkkinajärjestöille ei kelpaa demokratia. Elinkeinoministeri muistutti, että uudistuksilla edistetään työllisyyttä.
– Kun työmarkkinoita uudistetaan joustavampaan suuntaan ja päivitetään asioita tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi, saadaan Suomeen enemmän yrityksiä jotka uskaltavat työllistää, Rydman sanoi.
Anderssonin reaktio oli käsittämätön:
– Ei pidä paikkaansa, Andersson parahti.
Ay-liike sumuttaa sumuttamisen päälle
Ay-liikkeen keskeinen väite – minkä myös Aalto jälleen toisti – on se, että hallitus ei muka kuulisi liittojen näkemyksiä lainvalmistelussa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä suomalaisessa lainvalmistelussa kuullaan erittäin laajasti kaikkia intressiryhmiä, joihin tuleva lainsäädäntö vaikuttaa.
Myös Rydman tarkensi asiaa ja korjasi väärät väitteet.
– Hallitus kuuntelee mielellään kaikkia työmarkkinajärjestöjä heidän oman asiantuntemuksensa puitteissa. Mutta sellainen asetelma on harhaluulo, jossa Hakaniemen ay-eliitti katsoo oikeudekseen alkaa jarruttaa hallituksen uudistuksia tai alkaa vaatia, että hallituksen pitäisi saada ay-liikkeen hyväksyntä poliittisen ohjelmansa toteuttamiseen.
– Meillä on ollut monta hallitusta, jotka ovat ulkoistaneet osan vallastaan Hakaniemen palatseihin, mutta tämä hallitus ei tee niin. Se, miksi näistä asioista tunnutaan olevan niin kovasti huolissaan on se, että se vähentää ay-herrojen valtaa – ja esimerkiksi paikallisen sopimisen osalta siirtää valtaa työntekijöille ja yrityksille, Rydman muistutti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ville Rydman Riku Aalto työelämäuudistukset lakkoilu Teollisuusliitto työntekijät Investoinnit Yritykset Paikallinen sopiminen Li Andersson Ay-liike Vasemmisto hallitus työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vasemmisto lietsoo joukkoja poliittisiin lakkoihin, hallitus peräänkuuluttaa suhteellisuudentajua: Käy kalliiksi yhteiskunnalle
Bergbom kehotti poliittisia lakkoilijoita palaamaan töihin: ”On painava syy pelastaa hyvinvointivaltio”
Emeritusprofessori Matti Virén arvostelee ay-liikkeen kiihkoilua: Lakkoilu on hullua puuhaa – ”Talous on kuralla ja kasvunäkymät nollassa”
Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”
Emeritusprofessori Matti Virén: ”En tiedä yhtään maata maailmassa, joka olisi ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä”
Liitot lietsovat kaaosta – PS: Lopettaako ay-liike poliittiset lakot välikysymyksen myötä?
SAK:n puheenjohtajan julkaisu viestipalvelu X:ssä kuohuttaa – Bergbom: Pitääkö Eloranta todella perussuomalaisia äärioikeistolaisena puolueena?
Perussuomalaiset: Työelämäuudistukset välttämättömiä – opposition vaihtoehto edelleen epäselvä
Poliittiset lakot ovat aiheuttaneet yhteiskunnalle jo miljardivahingot – Junnila: Kumpi on jalompi tavoite, tulevat sukupolvet vai ay-eliitin edut?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.