Teollisuudella ei ole aikaa odottaa – windfall-päätös peruttava

Imatran tehtaiden tehtaanjohtaja Marko Pekkola myöntää tunnelmien olevan tehtaalla luonnollisesti ikävät, mutta sanoo suunniteltujen karsintojen olevan välttämättömiä kilpailukyvyn varmistamiseksi. Hallituksen toimista kysyttäessä hän viittaa Metsäteollisuus ry:n yhteisiin toiveisiin saada nopeita ratkaisuja jo budjettiriihessä.

– Hallituksen on päätettävä lisätoimista, joilla kompensoidaan Metsäteollisuudelle merkittäviä lisäkustannuksia aiheuttava rikkidirektiivi, joka tulee voimaan Itämeren alueella vuonna 2015. Siitä lähtien metsäteollisuuden kuljetuskustannukset kasvavat vähintään 200 miljoonalla eurolla vuosittain, Pekkola huomauttaa.

Windfall-vero peruttava

Myös ensi vuodelle suunniteltu windfall-vero sekä maakaasu- ja turveverojen korotukset yhdessä mahdollisten päästökauppamuutosten kanssa lisäävät teollisuuden kustannustaakkaa.

– Väylämaksut tulee poistaa ja windfall-veropäätös on peruttava. Suomen pitäisi myös ottaa käyttöön EU:n päästökauppadirektiivin mahdollistama valtiontuki.

Windfall-vero aiheuttaisi metsäteollisuudelle 15 miljoonan euron lisäkustannukset vuosittain ja hidastaisi uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista.

– Päästötöntä energiantuotantoa rankaiseva windfall-vero osuisi raskaasti energiaintensiiviseen teollisuuteen: se pitäisi hylätä. Energiaverotus on laskettava EU:n sallimalle minimitasolle hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Meillä ei ole aikaa odottaa näitä mahdollisia päätöksiä, vaan on toimittava, Pekkola toteaa.

Metso neuvottelee 750 työpaikasta

Konepajayhtiö Metso neuvottelee 750 työpaikan kohtalosta 2 800 yhteismäärästä. Liipasimella on siis neljäsosa työpaikoista lähinnä Suomessa. Jyväskylän Rautpohjassa on Metson työntekijöitä noin 1 350.

– Eiväthän tunnelmat voi olla tällöin kuin aprikoivat, pelokkaat, alistuneet. Levollisella mielellä ei voi olla, Metson Jyväskylän yksikön pääluottamusmies Pentti A. Mäkinen toteaa.

Vähennyksen tarve johtuu Mäkisen mukaan paperikoneiden kysynnän hiipumisesta nimenomaan suurimmassa kokoluokassa, mitä Suomessa tehdään. Maailmalla tehdään pienempiä, kapeampia ja hitaampia koneita, joita markkinat vetävät nyt. Suomi osasi tehdä hienoimpia koneita, mutta aika ajoi niiden ohi. Nyt suomalaiset ovat mukana taas pienempien koneiden kaupassa, jossa kilpailu on entistä kovempaa.

Mäkisen mielestä valtion pitäisi tehdä nyt kaikki temput, millä se voisi auttaa vientiteollisuutta nousemaan lamasta ja rakennemuutoksesta. Rikkidirektiiviä pitäisi kompensoida väylämaksuja helpottamalla. Hän muistuttaa, että rikkidirektiivikin säädettiin EU:ssa jo edellisten hallitusten aikana. Mutta Suomi olisi voinut vaikuttaa siihen tarmokkaammin.

Työnantaja ei kommentoi

Rakennemuutoksen nopeus voi yllättää. Metallin puolella täytyy sopeutua muutoksiin raamisopimuksessa sovitulla uudelleenkouluttautumisella, mihin työministeri Lauri Ihalainen (sd.) myöntänee rahoitusta.

– Mihin valtio sitten pystyykään, kun valtion tulot romahtavat? Mäkinen huomauttaa.

Hän toivoo myös tulosopimuksen syntymistä.

– Toivon sellaista kokonaisratkaisua, jossa ei alistamiselle anneta valtaa. Historiassa on tahtotila löytynyt, kun on hätä. Toivottavasti se tulee ennen isoa hätää – aikaa ei ole paljoa.

Mäkisellä on pitkä kokemus yt-neuvotteluista: nämä voivat olla jo 15. vuonna 1995 alkaneen pääluottamusmiesuran jälkeen. Kaikilla ei ole mahdollisuutta toimia yhdessä työpaikassa niin kuin hän: 61-vuotias mies tuli Metson palvelukseen 18.8.1969 kello 9.

Metson työnantajapuoli ei halunnut linjansa mukaan antaa lausuntoa yt-neuvotteluiden ollessa kesken.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 11/2013 -lehdessä.