Hämmästyttävän moni tietotyöläinen hyödyntää tänään tekstirobottia päivittäisessä työssään. Tekoälystä höpöteltiin 70 vuotta ja lopulta läpimurto tapahtui vain muutamassa kuukaudessa. Eli heti sen jälkeen, kun OpenAI julkaisi ChatGPT:n viime vuoden lopulla. Moinen vauhti on saanut EU:n fariseukset varpailleen ja tarttumaan tukevalla otteella lakikirjan kulmaan.

Microsoftin alihankkija julkaisee tiettävästi näinä päivinä 20 dollarin työkalulla tehdyn demon, jonka avulla GPT-versioiden tietokantaa voidaan muokata ja näin saada aikaan sovelluksia moniinkin tiedon jalostustarpeisiin.

Kyseisen työkalun avulla voitaisiin tehostaa merkittävästi esimerkiksi eduskunnan valiokuntien toimintaa siirtämällä kaikkien edustajien kyvykkyydet ja eri valiokuntien käsittelemät asiakokonaisuudet sekä kautta aikain tehdyt ratkaisut tietokantaan.

Ihmistyön tarve vähenee

Ja sitten ei muuta kuin porukat eduskunnan kuppilaan setvimään muutamassa sekunnissa syntynyttä, tekoälyn muodostamaa lausuntopohjaa käsiteltävänä olevasta asiasta.

Tämä ei ole vedätystä, vaan näkemys siitä, kuinka tekoälyn sovellukset tulevat lähivuosina vaikuttamaan vähentävästi myös koulutetun työvoiman tarpeeseen.

EU pyrkii hallitsemaan tekoälyä

Tekoälyn rynnistykseen on herätty myös EU:ssa, joka mielellään kontrolloi kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tavoitteena on saada aikaan Ruotsin puheenjohtajakaudella lainsäädäntöpohja, jonka mukaan kaikkien tekoälyä kehittävien ja soveltavien yritysten sekä hallintoalamaisten on raportoitava viranomaisille tekemisistään.

– Pohjimmiltaan kyse on siitä, että ihmisen hallinta tekoälyyn säilyy, eikä se lipsahda käsistämme. Toistaiseksi tämä toki on enemmänkin filosofinen kysymys, sillä emme ole vielä nähneet tekoälyn vakavimpia seurauksia, pohdiskelee Tukholman yliopiston EU-oikeuden dosentti Claes Granmar.

SUOMEN UUTISET