LEHTIKUVA
Ukrainan sodassa käytetään jo drooneja, jotka pystyvät tunnistamaan venäläisiä panssaroituja ajoneuvoja tekoälyn avulla. Asevalmistajan mukaan tekoäly tuhoaa panssarivaunut itsenäisesti, ilman ihmisen suoraa myötävaikutusta. Tekoälyllä on puolensa mutta myös riskinsä.
Saker Scout on eräs drooneista, joka pystyy tunnistamaan venäläiset sotilasajoneuvot ja tuhoamaan ne omien päättelyalgoritmiensa pohjalta. Useat muutkin asevalmistajat testaavat parhaillaan omia tuotteitaan Ukrainan sodan kehitys- ja testiympäristössä.
Tekoälyn ohjaaman droonin ylivertaisuus on siinä, että venäisten häirintä ei pysty katkaisemaan yhteyttä droonin ja sen operaattorin väliltä. Koska tuota yhteyttä ei ole: drooni suunnistaa itsenäisesti kohteeseensa tai valitsee sen ohjelmoidun tehtävän mukaisesti.
Puolesta ja vastaan
– Tekoälyn tuominen aseisiin ja sensoreihin tarjoaa monia etuja. Tekoäly voi tehdä sodasta turvallisempaa, halvempaa ja riskittömämpää, kun pilotti ei ole koneessa. Ohjelmistot eivät myöskään tarvitse unta tai lepoa, sanoo Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tekoälytutkija Peter Bovet Emanuel SVT:n haastattelussa.
– AI-aseiden riski on siinä, että ne voivat valita väärän kohteen ja hyökätä siviilejä tai omia joukkoja vastaan. Tekoäly tekee päätöksiä elämästä ja kuolemasta. Olemmeko valmiita antamaan tällaiset päätökset koneille, kysyy Paul Scharre, yksi maailman johtavista tekoälyaseiden asiantuntijoista.
Useat maat, kuten Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä, investoivat nyt kymmeniä miljardeja AI-aseisiin. Investoinnit kohdistuvat paitsi lennokkeihin myös esimerkiksi miehittämättömiin taistekoneisiin sekä operaatioiden suunnitteluun ja eri skenaarioiden vertailuun sekä riskianalyyseihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
