Teknologiakeskuksesta aavekaupungiksi – Salo on nyt Microsoft-kortin varassa

Salon torilla ei näy syyskuisena maanantaiaamuna ristin sielua, ja monet lähikatujen liiketiloista ovat tyhjillään. Joihinkin vapaisiin tiloihin on ilmestynyt kirpputoreja ja thaihierontaliikkeitä.

– Vielä muutama vuosi sitten varsinkin kesäviikonloppuisin tori ja sen ympäristön ravintolat olivat täynnä elämää, muistelee Salon perussuomalaisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Heikki Tamminen.

Hulluina vuosina Salossa oli jopa luksusautoja myyvä erikoisliike. Salon kaupunginhallituksen perussuomalaisen jäsenen Tapio Äyräväisen mukaan paikallisessa osuuspankissa oli oma ovi sijoitusneuvontaa haluaville miljonääreille.

Nyt Salo on kuilun partaalla.

– Joka Jumalan päivä Salo ottaa 100 000 euroa syömävelkaa.

Työttömyys lähentelee kahtakymmentä prosenttia. Kaupunki on joutunut lomauttamaan kahtena vuotena peräkkäin, Tamminen kirjoittaa blogissaan.

Kaikista palveluista tingitään – paitsi maahanmuuton kustannuksista. Esimerkiksi kaikki Salon kirjastot olivat koko viime kesän kiinni.

Rahat loppuivat ja velkaantuminen alkoi

Ensimmäinen isku Salon elinkeinoelämälle oli EU:n maatalouspolitiikka. Sucros Oy:n omistama sokeritehdas suljettiin vuonna 2007, kun komissio oli supistanut maakohtaisia sokerijuurikastuotantokiintiöitä. Mutta silloin Salo eli Nokia-huumaa, eikä välittänyt.

Äyräväinen ei näihin aikoihin vielä ollut politiikassa mukana, mutta hän oli huolestunut Salon elinkeinoelämän liian suuresta Nokia-riippuvuudesta. Äyräväinen varoitti kaikkien munien pistämisestä samaan koriin Salon Seudun Sanomissa jo 2006, ja kaupunginvaltuustossa asian otti esille talousneuvos Raimo Honkanen (kesk.).

– Valtuustossa hänelle vain naurettiin, Äyräväinen kertoo.

Hyvinä vuosina olisi tietysti pitänyt myös laittaa rahaa sukanvarteen. Niin ei tehty. Näin Honkanen kertoo omilla sivuillaan:

– Rahojen levittely alkoi vaalikaudella 2001-2004, jolloin hallitusta vetivät demarit. Vaalikaudella 2005-2008 hallitusta veti kokoomus ja tuhlailu vain kiihtyi. Sitten tuli kuntaliitoshuuma ja kuntaliitossopimus, jossa levitettiin rahaa jo lähes silmittömästi. Kuntaliitosta veti kokoomus. Vaalikaudella 2009-2012 hallitusta veti edelleen kokoomus, joten meno jatkui ennallaan. Rahat loppuivat ja velkaantuminen alkoi, mutta tuhlailun muistomerkiksi rakennettiin vielä uusi kaupungintalo.

Todellinen shokki Salolle oli, kun Nokia lakkautti viime vuonna Salon matkapuhelintehtaansa. Saloon jäi kuitenkin puhelimien tuotekehitystä, joka siirtyy nyt Microsoftille. Muutamassa vuodessa 55 000 asukkaan Salosta katosi Nokian mukana tuhansia työpaikkoja.

Kunnilla liikaa lakisääteisiä tehtäviä

Salo ei sentään vielä ole virallinen kriisikunta. Lain mukaan kriisikunnan kriteerit täyttävälle kunnalle nimittää valtiovarainministeriö työryhmän valmistelemaan talouden tasapainottamisohjelman. Jos Microsoftkin lähtee, Salo kaatuu valtiovarainministeriön holhoukseen, Äyräväinen pelkää.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ihmetteli budjetin lähetekeskustelussa eduskunnassa, että kuntatalouden kriisissä SDP on valmis säästämään jokaisen apulaiskaupunginjohtajan, virastopäällikön, ja pikkuherran viideksi vuodeksi.

Tapaan kaupunginjohtaja Antti Rantakokon “tuhlailun muistomerkillä”, valoisassa ja vaurautta henkivällä kaupungintalolla. Rantakokko ja Tamminen ovat yhtä mieltä siitä, että irtosanomiset viiden vuoden ajan kuntaliitoksesta kieltävä normi on kuristanut kohtuuttomasti Salon taloutta. Säästöt on ollut pakko etsiä palveluista, kun hyvin palkattuja mutta turhia johtajia ei ole voinut potkia pois.

Salo yhdistyi peräti yhdeksän naapurikunnan kanssa tammikuussa 2009. Viisi vuotta tulee siis täyteen vasta ensi vuodenvaihteessa.

Kaupunginjohtaja Rantakokon mielestä kunnilla on liikaa lakisääteisiä tehtäviä, ja esimerkiksi vanhuspalvelulaissa liian tarkkaa normitusta hoitajien mitoituksesta. Lääkärien ajasta taas kuluu tolkuttoman iso osuus kaikenlaiseen raportointiin.

Tamminen olisi halunnut pitää säästöistäkin huolimatta kirjastot edes osittain auki. Tammisen mielestä kuka tahansa aakkoset osaava voisi pitää kirjastoa auki ainakin muutaman tunnin viikossa. Mutta säädösten mukaan siihen tarvitaan kirjastoammattilainen. Kuntalaiset ehdottivat pientä lainausmaksua, jotta kirjastot pysyisivät auki. Mutta laki estää senkin.

Kaupunginjohtaja alensi palkkaansa

Rantakokko näyttää säästämisestä esimerkkiä – tiettävästi ensimmäisenä kaupunginjohtajana Suomessa. Hän ilmoitti oma-aloitteisesti alentavansa palkkaansa 500 eurolla ensi vuoden alusta.

Pelkästään säästämällä Salo ei kuitenkaan selviä mitenkään. Se joutuisi kurjistumisen kierteeseen, kun heikko palvelutaso karkottaisi osaajia.

Yhden ison Nokian tilalle ei kuitenkaan välttämättä tarvitse tulla toista suurta työnantajaa.

– Viime vuonna Salossa oli vajaat 4 000 yritystä ja nyt niitä on noin 5 000, kertoo Velis & Remis -yhtiön toimitusjohtaja, aiemmin Nokialle työskennellyt Juha Särestöniemi.

Velis & Remis on pieni henkilöstön motivoimiseen ja osaamisen kehittämiseen erikoistunut yritys. Salon tulevaisuus voi olla juuri tällaisissa pikkufirmoissa.

– Todennäköisyys sille että Saloon tulee yli tuhat henkeä työllistäviä firmoja on pieni, mutta todennäköisyys sille, että viidesosa näistä pienistä firmoista työllistää yhden hengen on aika suuri, Särestöniemi laskee ja sanoo, että lopputulema on kuitenkin sama.

Pikkufirma voi hyvin toimia Salossa, vaikka sen asiakkaat olisivat esimerkiksi espoolaisia korkean teknologian yrityksiä. Salossa toimitilat ja asuminen on paljon halvempaa kuin pääkaupunkiseudulla. Särestöniemi itse asuu perheineen Salon laitamilla maaseutuidyllissä, jollaista ei pääkaupungin läheltä kohtuuhintaan löydä.

Salo on keskeisellä paikalla

Salon vahvuus on logistiikka. Nokian huippuvuosina Salossa käytiin töissä varsinkin Turusta, Kaarinasta ja Raisiosta. Espoon tavoittaa Salosta Särestöniemen kokemusten mukaan omalla autolla ruuhka-aikaan jopa samassa ajassa kuin pääkaupunkiseudun toiselta puolelta.

Salossa tehtiin radioita jo 1920-luvulla. Myöhemmin Salossa on valmistettu televisioita, stereoita, radiopuhelimia, tietokoneiden näyttöjä ja matkapuhelimia. Mikä voisi olla seuraava iso juttu elektroniikassa?

Hehkulamput korvautuvat nyt energiansäästölampuilla, kiitos hehkulamput kieltäneen EU-direktiivin. Energiansäästölamput ovat kuitenkin vain välikausiteknologia. Led-valaisimet ovat niitä vielä energiatehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä.

Valaistus syö lähes viidenneksen maailman sähkönkulutuksesta. Salossa on kolmekin led-teknologian parissa toimivaa firmaa, Easy LED, Ledil ja Hella. Ehkä jollakin niistä voisi olla edellytykset kasvaa Salon uudeksi Nokiaksi.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 13/2013 -lehdessä.