

PS ARKISTO
Teemu Keskisarjan kolumni: Tummaihoiset kantavantaalaiset
Arkeologi Andreas Koivisto kirjoitti Vantaan Sanomissa piikiven pilke silmäkulmassaan: ”Vantaa saattoi olla jo kivikaudella Suomen monikulttuurisin kaupunki”. Kaupunginmuseon hyvä näyttely Ikikallion tarinoita Tikkurilan vanhalla asemalla elävöittää esihistoriaa. Taiteilija Tom Björklundin vuosituhansien takaiset mustahkot kantavantaalaiset luontuvat luiden DNA:han ja tuoreempiin kirjallisiin lähteisiin.
Ruotsalainen linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd piti 1740-luvulla matkapäiväkirjaa, jonka ”rasismista” voisimme tekoloukkaantua. Suomessa sylilapsilla oli kaunis vaalea iho, mutta iän myötä se tummui hirvittävän rumaksi, ja varsinkin eukot näyttivät kummituksilta, kuvaili Ehrensvärd. Monioppineena hän selitti värinvaihtoa savutupien katkulla. (Matka Suomessa 1747. Suomentanut ja toimittanut Sampo Honkala. SKS). Mustaihoisuutta aiheuttivat myös päivetys, ahavoituminen, isorokon arvet sekä tervan- ja kaskenpoltto.
Mitä tuli perintötekijöihin, kielitieteilijät löysivät tundralta ja pustalta ei-pellavapäisiä sukulaisiamme. Ihonvärikysymys on helppo, mutta rodut, kansanryhmät, kielet, muutot ja väestönvaihdot äärettömän vaikeita. Keitä olemme ja mistä tulemme?
Muodikkaassa narraus-narratiivissa suomenkieliset ja -mieliset eivät ole alkuperäiskansa. Yllättävän moni tietokirjailijakin toistelee tätä. Olipa kerran heimo, joka lähti jostakin idästä, jätti virolaiset välietappiin, saapui Suomeen ja hääti saamelaiset, päätyi Ruotsin ja Venäjän alamaisiksi, sekoittui moniin tulokkaisiin, lainasi lännestä hengenviljelyn siemenet, sepitti 1800-luvulla kansallisen identiteetin ja viimein 2020-luvun maahanmuuttovastaisuudella unohti, että Impivaaran väki on aina vaihtunut.
Niin. Totta toki on, että Ryynäset ja Horttanaiset eivät suoraan polveudu jäätikön sulamisen seurailijoista. Mutta hekin olivat täällä ensin. Väestö on Suomessa 10 000 vuodessa vaihtunut harvemmin kuin muualla Euroopassa. Näin siksi, että homo sapiensilla oli perin vähän syitä tungeksia näille raukoille rajoille, poloisille pohjan maille.
Muuttoaallot eivät kuljettaneet massoja vaan kansansirpaleita. Läänin kokoinen läntti elätti kymmeniä tai satoja metsästäjä-keräilijöitä. Ikivanhimmat paikannimet Saimaa, Imatra ja Päijänne ovat tuntematonta kieltä, jonka puhujista ei muistoja säilynyt. He tuskin tuhoutuivat sukupuuttoon, luultavammin parittelivat tulokkaiden kanssa ja jatkoivat elämäänsä geeneissä. Vantaan asfalttia tänään tallaavan valkoihoisen persun perimästä kukaties häviävän pieni hippunen tulee tummaihoiselta esivanhemmalta, joka paikalle ensimmäisenä astui.
Saamelaiset risteytyivät muihin suomalais-ugrilaisiin kuin metsäpeurat poroihin. Lännenkin kanssa oli kohtaamisia. Usein liikehtijä ei ollut ihmisryhmä vaan kieli, mutta tämä menee nyt liian monimutkaiseksi, joten vaihdan havainnollistamisvaihteelle.
Välimeren väkirikkailla rannoilla väestönvaihto tarkoitti esimerkiksi sitä, että persialaiset 494 eKr. surmasivat Miletoksen kaikki miespuoliset ikään katsomatta, kuljettivat naiset pois orjuuteen ja toivat tilalle uusmiletoslaisia, kuten Herodotos kertoo. Totaaliset valloitukset seurasivat toisiaan. Vastaavien toimenpiteiden takia Ateenassa ei nykyisin mietiskele Sokrateen ja Platonin biologisia jälkeläisiä eikä egyptiläisillä ole ykseyttä Sinuheen.
Suomen suunnalla ihmisiä ei piisannut joukkoteurastuksiin ja täydennyksiin. Vesi virtasi Vantaassa aina vitkaan. Vaihdokasporukka kyllästyi suurriistan jahtaamiseen, hyppäsi yksipuiseen haapio-venhoon virran vietäväksi vailla määränpäätä, pani toivonsa rukiiseen ja lainaili germaanista ja slaavilaista viljelysanastoa. Hylkeenpyytäjä ei löytänyt lumimyrskyssä jälkiään vaan jämähti vastarannan klaaniin kotivävyksi tai -miniäksi. Veri vaihtui tarpeeksi. Sisäsiittoisuus oli siedettävämpää kuin vuoristojen ja uskonnon tabujen halkomissa maissa.
Väestönvaihto olisi yliampuva ilmaus rantaruotsalaisten rantautumisesta. Elintila riitti 1000–1300-luvuilla ilman etnisiä puhdistuksia. Hälsinglandilaisilla, jotka Helsingin tienoon asuttivat ja nimesivät, ei ollut pienissä aluksissaan miekkoja vaan hansikkaallinen siemenviljaa. Ristiretkilegendojen jälkeen ei ole tietoja merentakaisten ja täkäläisten taisteluista. Kansanryhmät sietivät toisiaan yli kielirajan. Ruotsinkieliset kalastajat, pellonraivaajat ja karjanhoitajat eivät alistaneet naapureitaan, vaikka kirkko ja kruunu levittäytyivät. (ks. Kari Tarkiaisen mainio tutkimus Sveriges Österland, SLS).
Historiallisena aikana Suomeen tietenkin muutti ihmisiä elinkeinojen takia ja satunnaisesti: tasaiseen tahtiin, vähittäin taikka joskus sykäyksinä. Hävityn sodan jälkeen venäläinen miehittäjä siitti liudan suomalaislapsia – ja vuoroin vieraissa hakkapeliitat ja karoliinit voimansa päivinä.
Vetovoimatekijät ja kotoutusteollisuus Suomesta puuttuivat vuosina 9 000 eKr. – 1990 jKr. Miten homma täällä Pohjantähden alla olisi toiminut isommilla väestönvaihdoilla? Ei aavistustakaan. Myönteiset, kielteiset tai yhdentekevät vaikutukset eivät mahdu tähän muutenkin ylipitkään kolumniin. Väitteeni rajoittuu suuruusluokkaan.
Väestönvaihto isolla V:llä alkoi vasta 1990-luvulla. Yli puolen miljoonan ulkolaisen saapumiselle ja kymmenyksen vaihdokselle yhdessä sukupolvessa ei löydy edeltäjää menneisyydestä.
Teemu Keskisarja
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kotoutusteollisuus Kari Tarkiainen Sokrates Herodotos Miletos muuttoaallot Sampo Honkala Augustin Ehrensvärd Andreas Koivisto väestönvaihdos Teemu Keskisarja Platon väestönvaihto vetovoimatekijät Monikulttuurisuus Rasismi Vantaa maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teemu Keskisarjan kolumni: Pisa-tulokset pelastaa Klassillinen Epänormaalilyseo

Teemu Keskisarjan kolumni: Kansallisoopperan ja populaarimusiikin toteutumattomat historiat

Teemu Keskisarjan kolumni: Siksi Halla-aho

Teemu Keskisarjan kolumni: Väestönvaihto ei ole teoria vaan käytäntö

Teemu Keskisarjan kolumni: Ryssän orja ja EU:n orja

Teemu Keskisarjan kolumni: Äidinkielen raiskaajille rautapallo jalkaan
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää