

Viikon 18/2023 luetuin
Teemu Keskisarjan kolumni: Korutonta kertomaa englannin kielen ylivallasta
Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) teetti äskettäin selvityksen Suomen yliopistojen kielivalinnoista. Selvitysmiehet Janne Saarikivi ja Jani Koskinen kartoittivat kansalliskielten asemaa ja englanninkielistymistä. Kiittäkäämme Honkosta kohtalonkysymyksen esille nostosta sekä Saarikiveä ja Koskista tarkasta työstä. Toivottavasti 88-sivuisen asiakirjan lukee kokonaan jokunen kansanedustaja puoluekantaan katsomatta. Tarjoilen tässä tiivistelmää ja kärjistelmää.
Englanninkieliset opinto-ohjelmat ovat lisääntyneet valtaisasti. Suomenkielinen väitöskirja alkaa olla harvinaisuus. Viimeistään jatko-opiskelijoiden on enemmän tai vähemmän pakko siirtyä äidinkielestään englantiin. Sama ilmiö koskee yliopistojen hallintoa.
Tiedeyhteisön suomalaiset puhuvat ja kirjoittavat englantia paljolti toisille suomalaisille – sillä verukkeella, että seminaarissa joku ei suomea osaa. Kielenvaihdos ei kohenna tieteellisiä tuloksia. Matematiikassa ja fysiikassa toimivat universaalit numerot, mutta humanistille tai yhteiskuntatieteilijälle kieli on ajattelun ja luovuuden työkalu. Mikään lingua franca ei vastaa äidinkieltä todellisuuden rakentamisessa ja syvimmässä itseilmaisussa.
Keinotekoinen ”kansainvälistyminen” johtuu rahoituskriteereistä. Korkeakoulut houkuttelevat ulkomaalaista henkilöstöä ja ulkomaalaisia opiskelijoita ulkomaalaisuuden itseisarvon vuoksi.
Suomeen ei tungeksi opinhaluisia nuoria englanninkielisistä maista. Tutkinto-opiskelijoiden yleisimmät kansalaisuudet vuonna 2018 olivat: Vietnam, Venäjä ja Kiina. EU-valtioista ykkönen on Viro. Suomen korkeakoulujen ”kansainvälistäminen” ei perustu tulokkaiden kielitaitoihin.
Lähes kaikkien aineiden tenttikirjoista ja yksittäisistä kursseista iso osa on aina ollut vieraskielisiä, siinä ei ole mitään ongelmaa. Pakkoenglanti menee överiksi vasta kun suomi katoaa tykkänään luentosalista ja kansliasta.
Useat suomalaisopiskelijat ovat valittaneet kielikohtelusta oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Näiden päätöksissä varsinkin Aalto-yliopisto saa moitteita. Kansalliskielten hylkiminen opetuksessa, tutkimuksessa ja viestinnässä rikkoo perustuslain ja yliopistolain henkeä. Pykäliin ei kuitenkaan sisälly rangaistuksen uhkaa. Siksi kansainvälistymiskiima on käytännössä rajatonta.
Mitä väliä tällä on verrattuna ilmastonmuutokseen, Ukrainaan, inflaatioon ja velkaantumisasteeseen? Sitä väliä, että kielenvaihdos on perimmäinen ja peruuttamaton perikadon merkki.
”Kielellinen kansanmurha” (lainaus em. selvityksestä) ei ole Impivaaran salaliittoteoria vaan globaali kehityspolku. Pakkoenglanti jyrää niin Hollannin perinteikkäissä akatemioissa kuin Uuden-Guinean viidakoissa. Suomen kieli tuskin putoaa joukkohautaan ensimmäisenä. Suomeksi ilmestyy yhä loistavia kirjoja ja lauluja enemmän kuin kukaan kerkeää lukea ja kuunnella. Arkipuhujat eivät halveksi suomen kieltä, vaikka lainaavat ja matkivat sanoja vieraista kielistä, kuten kaikkina aikoina.
Kadulla, kylänraitilla, kirjastossa ja soittolistalla suomen kielellä pyyhkii kohtalaisesti. Kielimurha tai -itsemurha hautuu nimenomaan sivistyksen ja kulttuurin kärki-instituutioissa. Tappio niissä tarkoittaa suomelle kuristumista kyökkikieleksi. Se tarkoittaa myös suomenkielisen ihmisen tyhmistymistä, alistumista ja nöyrtymistä. Kieli on vallankäytön välineenä paljon tehokkaampi kuin kivääri.
TEEMU KESKISARJA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teemu Keskisarjan kolumni: Kielenvaihto ei ole salaliittoteoria

Teemu Keskisarja: Talo, johon on helppo päästä sisään

Vapunpäivän puhetilaisuuksia maanantaina – Halla-aho ja Keskisarja pitävät vappupuheen Suomen Pankin edessä

Keskisarja: Elinkeinon vaihtaminen oli 1850-luvulla vaikeampaa kuin tänä päivänä sukupuolen vaihtaminen

Teemu Keskisarja: Kulttuuri-ihminen, älä vedä hernettä nenään!

Teemu Keskisarja: Suhteeni ääriliikkeisiin

Teemu Keskisarjan kolumni: Hallitusohjelman mieluisimmat lauseet

Teemu Keskisarjan kolumni: Mikään ei hakkaa hyvää kansalliskielistä PAPERIKIRJAA

Teemu Keskisarjan kolumni: Äidinkielen raiskaajille rautapallo jalkaan
Viikon suosituimmat

Tynkkynen: “On vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan”
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.

Saksan armeijaa halutaan varustaa sodan varalta – 1 000 miljardilla saa aseita ja ammuksia, mutta mistä sotilaita?
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.

Purra Ylen puheenjohtajatentissä: Tärkeintä on turvallinen Suomi – ”Maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ratkaistaan kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa”
Ylen alue- ja kuntavaalien kolmannessa puheenjohtajatentissä kohtasivat torstai-iltana perussuomalaisten Riikka Purra, vihreiden Sofia Virta ja Liike Nytin Harry Harkimo.

Ruotsidemokraatit Narinkkatorilla: ”Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa!”
Ruotsidemokraattien ja Tanskan kansanpuolueen kansanedustajia vieraili Narinkkatorin vaalikontilla Pohjoismaiden neuvoston kokousten yhteydessä. - Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa. Pitäkää rajanne kiinni. Huolehtikaa, että asetatte oman maanne kansalaiset etusijalle! ruotsidemokraattien kansanedustaja Victoria Tiblom vetosi äänestäjiin Narinkkatorilla.

Riikka Purra MTV:n puheenjohtajatentissä: Maahanmuutto laskenut Pisa-tuloksia
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nosti maahanmuuton esiin suurimpana syynä Suomen Pisa-tulosten laskemiselle eilisessä puheenjohtajatentissä.

Antikainen: Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta ja panostaa turvallisuuteen – epäisänmaalliset toverit aloittivat heti myyräntyön
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vihervasemmistoa ei näytä kiinnostavan Suomen ja suomalaisten turvallisuus - saati puolustuskyky.

Purra tylytti oppositiota: Te pelottelette ja huijaatte kansalaisia
Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelu välikysymyksestä hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen liittyen. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ihmetteli opposition vaalien alla kiihtyvää kurjuuden julistusta.

Toimeentulotuki on nyt kuin katiska, johon liian moni jää loukkuun – hallitus uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää selkeämmäksi ja työhön kannustavammaksi
Hallitus pyrkii yksinkertaistamaan sosiaaliturvajärjestelmää. Tavoitteena on sujuvampi, yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi sosiaaliturvajärjestelmä. Tarkoituksena on ohjata ihminen hakemaan ensin ensisijaisia etuuksia, kuten työmarkkinatukea, jotta henkilö saadaan palvelujärjestelmän piiriin ja velvoitteiden pariin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää