Viikon 18/2023 luetuin
Teemu Keskisarjan kolumni: Korutonta kertomaa englannin kielen ylivallasta
Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) teetti äskettäin selvityksen Suomen yliopistojen kielivalinnoista. Selvitysmiehet Janne Saarikivi ja Jani Koskinen kartoittivat kansalliskielten asemaa ja englanninkielistymistä. Kiittäkäämme Honkosta kohtalonkysymyksen esille nostosta sekä Saarikiveä ja Koskista tarkasta työstä. Toivottavasti 88-sivuisen asiakirjan lukee kokonaan jokunen kansanedustaja puoluekantaan katsomatta. Tarjoilen tässä tiivistelmää ja kärjistelmää.
Englanninkieliset opinto-ohjelmat ovat lisääntyneet valtaisasti. Suomenkielinen väitöskirja alkaa olla harvinaisuus. Viimeistään jatko-opiskelijoiden on enemmän tai vähemmän pakko siirtyä äidinkielestään englantiin. Sama ilmiö koskee yliopistojen hallintoa.
Tiedeyhteisön suomalaiset puhuvat ja kirjoittavat englantia paljolti toisille suomalaisille – sillä verukkeella, että seminaarissa joku ei suomea osaa. Kielenvaihdos ei kohenna tieteellisiä tuloksia. Matematiikassa ja fysiikassa toimivat universaalit numerot, mutta humanistille tai yhteiskuntatieteilijälle kieli on ajattelun ja luovuuden työkalu. Mikään lingua franca ei vastaa äidinkieltä todellisuuden rakentamisessa ja syvimmässä itseilmaisussa.
Keinotekoinen ”kansainvälistyminen” johtuu rahoituskriteereistä. Korkeakoulut houkuttelevat ulkomaalaista henkilöstöä ja ulkomaalaisia opiskelijoita ulkomaalaisuuden itseisarvon vuoksi.
Suomeen ei tungeksi opinhaluisia nuoria englanninkielisistä maista. Tutkinto-opiskelijoiden yleisimmät kansalaisuudet vuonna 2018 olivat: Vietnam, Venäjä ja Kiina. EU-valtioista ykkönen on Viro. Suomen korkeakoulujen ”kansainvälistäminen” ei perustu tulokkaiden kielitaitoihin.
Lähes kaikkien aineiden tenttikirjoista ja yksittäisistä kursseista iso osa on aina ollut vieraskielisiä, siinä ei ole mitään ongelmaa. Pakkoenglanti menee överiksi vasta kun suomi katoaa tykkänään luentosalista ja kansliasta.
Useat suomalaisopiskelijat ovat valittaneet kielikohtelusta oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Näiden päätöksissä varsinkin Aalto-yliopisto saa moitteita. Kansalliskielten hylkiminen opetuksessa, tutkimuksessa ja viestinnässä rikkoo perustuslain ja yliopistolain henkeä. Pykäliin ei kuitenkaan sisälly rangaistuksen uhkaa. Siksi kansainvälistymiskiima on käytännössä rajatonta.
Mitä väliä tällä on verrattuna ilmastonmuutokseen, Ukrainaan, inflaatioon ja velkaantumisasteeseen? Sitä väliä, että kielenvaihdos on perimmäinen ja peruuttamaton perikadon merkki.
”Kielellinen kansanmurha” (lainaus em. selvityksestä) ei ole Impivaaran salaliittoteoria vaan globaali kehityspolku. Pakkoenglanti jyrää niin Hollannin perinteikkäissä akatemioissa kuin Uuden-Guinean viidakoissa. Suomen kieli tuskin putoaa joukkohautaan ensimmäisenä. Suomeksi ilmestyy yhä loistavia kirjoja ja lauluja enemmän kuin kukaan kerkeää lukea ja kuunnella. Arkipuhujat eivät halveksi suomen kieltä, vaikka lainaavat ja matkivat sanoja vieraista kielistä, kuten kaikkina aikoina.
Kadulla, kylänraitilla, kirjastossa ja soittolistalla suomen kielellä pyyhkii kohtalaisesti. Kielimurha tai -itsemurha hautuu nimenomaan sivistyksen ja kulttuurin kärki-instituutioissa. Tappio niissä tarkoittaa suomelle kuristumista kyökkikieleksi. Se tarkoittaa myös suomenkielisen ihmisen tyhmistymistä, alistumista ja nöyrtymistä. Kieli on vallankäytön välineenä paljon tehokkaampi kuin kivääri.
TEEMU KESKISARJA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Teemu Keskisarjan kolumni: Kielenvaihto ei ole salaliittoteoria
Teemu Keskisarja: Talo, johon on helppo päästä sisään
Vapunpäivän puhetilaisuuksia maanantaina – Halla-aho ja Keskisarja pitävät vappupuheen Suomen Pankin edessä
Keskisarja: Elinkeinon vaihtaminen oli 1850-luvulla vaikeampaa kuin tänä päivänä sukupuolen vaihtaminen
Teemu Keskisarja: Kulttuuri-ihminen, älä vedä hernettä nenään!
Teemu Keskisarja: Suhteeni ääriliikkeisiin
Teemu Keskisarjan kolumni: Hallitusohjelman mieluisimmat lauseet
Teemu Keskisarjan kolumni: Mikään ei hakkaa hyvää kansalliskielistä PAPERIKIRJAA
Teemu Keskisarjan kolumni: Äidinkielen raiskaajille rautapallo jalkaan
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Yöllä nousevat piiloistaan Butšan noidat – naiset putsaavat Ukrainan taivasta vihollisen drooneista
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.