Viikon 18/2023 luetuin
Teemu Keskisarjan kolumni: Korutonta kertomaa englannin kielen ylivallasta
Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) teetti äskettäin selvityksen Suomen yliopistojen kielivalinnoista. Selvitysmiehet Janne Saarikivi ja Jani Koskinen kartoittivat kansalliskielten asemaa ja englanninkielistymistä. Kiittäkäämme Honkosta kohtalonkysymyksen esille nostosta sekä Saarikiveä ja Koskista tarkasta työstä. Toivottavasti 88-sivuisen asiakirjan lukee kokonaan jokunen kansanedustaja puoluekantaan katsomatta. Tarjoilen tässä tiivistelmää ja kärjistelmää.
Englanninkieliset opinto-ohjelmat ovat lisääntyneet valtaisasti. Suomenkielinen väitöskirja alkaa olla harvinaisuus. Viimeistään jatko-opiskelijoiden on enemmän tai vähemmän pakko siirtyä äidinkielestään englantiin. Sama ilmiö koskee yliopistojen hallintoa.
Tiedeyhteisön suomalaiset puhuvat ja kirjoittavat englantia paljolti toisille suomalaisille – sillä verukkeella, että seminaarissa joku ei suomea osaa. Kielenvaihdos ei kohenna tieteellisiä tuloksia. Matematiikassa ja fysiikassa toimivat universaalit numerot, mutta humanistille tai yhteiskuntatieteilijälle kieli on ajattelun ja luovuuden työkalu. Mikään lingua franca ei vastaa äidinkieltä todellisuuden rakentamisessa ja syvimmässä itseilmaisussa.
Keinotekoinen ”kansainvälistyminen” johtuu rahoituskriteereistä. Korkeakoulut houkuttelevat ulkomaalaista henkilöstöä ja ulkomaalaisia opiskelijoita ulkomaalaisuuden itseisarvon vuoksi.
Suomeen ei tungeksi opinhaluisia nuoria englanninkielisistä maista. Tutkinto-opiskelijoiden yleisimmät kansalaisuudet vuonna 2018 olivat: Vietnam, Venäjä ja Kiina. EU-valtioista ykkönen on Viro. Suomen korkeakoulujen ”kansainvälistäminen” ei perustu tulokkaiden kielitaitoihin.
Lähes kaikkien aineiden tenttikirjoista ja yksittäisistä kursseista iso osa on aina ollut vieraskielisiä, siinä ei ole mitään ongelmaa. Pakkoenglanti menee överiksi vasta kun suomi katoaa tykkänään luentosalista ja kansliasta.
Useat suomalaisopiskelijat ovat valittaneet kielikohtelusta oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Näiden päätöksissä varsinkin Aalto-yliopisto saa moitteita. Kansalliskielten hylkiminen opetuksessa, tutkimuksessa ja viestinnässä rikkoo perustuslain ja yliopistolain henkeä. Pykäliin ei kuitenkaan sisälly rangaistuksen uhkaa. Siksi kansainvälistymiskiima on käytännössä rajatonta.
Mitä väliä tällä on verrattuna ilmastonmuutokseen, Ukrainaan, inflaatioon ja velkaantumisasteeseen? Sitä väliä, että kielenvaihdos on perimmäinen ja peruuttamaton perikadon merkki.
”Kielellinen kansanmurha” (lainaus em. selvityksestä) ei ole Impivaaran salaliittoteoria vaan globaali kehityspolku. Pakkoenglanti jyrää niin Hollannin perinteikkäissä akatemioissa kuin Uuden-Guinean viidakoissa. Suomen kieli tuskin putoaa joukkohautaan ensimmäisenä. Suomeksi ilmestyy yhä loistavia kirjoja ja lauluja enemmän kuin kukaan kerkeää lukea ja kuunnella. Arkipuhujat eivät halveksi suomen kieltä, vaikka lainaavat ja matkivat sanoja vieraista kielistä, kuten kaikkina aikoina.
Kadulla, kylänraitilla, kirjastossa ja soittolistalla suomen kielellä pyyhkii kohtalaisesti. Kielimurha tai -itsemurha hautuu nimenomaan sivistyksen ja kulttuurin kärki-instituutioissa. Tappio niissä tarkoittaa suomelle kuristumista kyökkikieleksi. Se tarkoittaa myös suomenkielisen ihmisen tyhmistymistä, alistumista ja nöyrtymistä. Kieli on vallankäytön välineenä paljon tehokkaampi kuin kivääri.
TEEMU KESKISARJA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Teemu Keskisarjan kolumni: Kielenvaihto ei ole salaliittoteoria
Teemu Keskisarja: Talo, johon on helppo päästä sisään
Vapunpäivän puhetilaisuuksia maanantaina – Halla-aho ja Keskisarja pitävät vappupuheen Suomen Pankin edessä
Keskisarja: Elinkeinon vaihtaminen oli 1850-luvulla vaikeampaa kuin tänä päivänä sukupuolen vaihtaminen
Teemu Keskisarja: Kulttuuri-ihminen, älä vedä hernettä nenään!
Teemu Keskisarja: Suhteeni ääriliikkeisiin
Teemu Keskisarjan kolumni: Hallitusohjelman mieluisimmat lauseet
Teemu Keskisarjan kolumni: Mikään ei hakkaa hyvää kansalliskielistä PAPERIKIRJAA
Teemu Keskisarjan kolumni: Äidinkielen raiskaajille rautapallo jalkaan
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää