

PS ARKISTO
Teemu Keskisarjan kolumni: Hallinnoinnin ja himoverotuksen tie vie helvettiin
KOLUMNI | Historioitsija, kansanedustaja Teemu Keskisarja kirjoittaa verotuksesta ja byrokratiasta.
Miksi ”hyvinvointialueet” pestasivat yli 600 hirmupalkkaista päällikköä? Miksi juuri julkisrahoitteiset rakenteluhankkeet ylittävät budjettinsa valmistuakseen myöhässä ja susina? Miten byrokratia hivuttautuu vanhain- ja päiväkotien vaipanvaihtoon, peruskoulun välituntivalvontaan ja yliopiston tutkijakammioon?
Hallinnoinnin vesaikko ja rikkaruohikko eivät ole edellisen hallituksen tekosia. Kasvustot ovat ajattomia, rajattomia. Siellä, minne ylimääräinen ei-kenenkään raha sataa, sataa ropisee, ilmenee aina kosteusvaurioita.
Lukija suokoon anteeksi kolumnini pituuden ja vaikeatajuisuuden. Aihe ei taivu tiktakkiin.
Taloustieteen nobelisti Milton Friedman (1912–2006) tutki lainalaisuuksia, jotka eivät sitoudu puolueisiin, kansanluonteeseen ja uskontoon tai edes kapitalismiin ja sosialismiin. Friedmanin mukaan rahankäytössä on neljä inhimillistä asetelmaa.
Useimmat kuluttavat harkiten ikiomia varojaan itsensä ja läheistensä tarpeisiin. Normiperhe toki katsoo lähikaupassa elintarpeiden hintalappuja. Ken hujauttaa vuoden palkkansa urheiluautoon, vähintään vahtaa, että ominaisuudet vastaavat myyjän lupauksia. Jopa päihde- ja peliriippuvaisia kiinnostaa, mitä he omalla rahallaan saavat (nuppi sekaisin, mahdollisuus potin voittamiseen). Jos nettikauppa sählää vähäisen tilauksen toimituksen, valitamme periaatteesta – meidän lompakollamme on väliä.
Melkein sama pätee, kun käytämme omia rahojamme muiden hyväksi. Esimerkiksi syntymäpäivälahjamme kummitytölle ei välttämättä ole kekseliäs ja hyödyllinen, mutta kustannuksen pysytämme kohtuudessa.
Menokuri hieman höltyy, kun hankimme itsellemme jotakin toisten rahoilla. Kymppi sinne tai tänne ei paina hotellihuoneessa ja illallisessa työnantajan piikkiin. Tarkkailemme kuitenkin vastinetta yöunessa, suussa ja mahassa, emmekä viitsi vedättää tuttua pomoa.
Selvä pyy. Toimijoiden ei tarvitse olla yksilöitä. Kyläyhdistyksen johtokohta on sosiaalisen kontrollin alaisena ja harvoin haaskaa älyttömyyksiin, vaikka vähäsen yhteisvelkaa olisi tarjolla osuuspankissa. Valinnan vapaus vallitsee vastuullisena ehkä vielä pienessä kunnassakin.
Törsäys ryöstäytyy vasta neljännessä asetelmassa. Siinä ostos ei mene omasta pussista eikä ensinkään vaikuta ostajan eloon, oloon ja lähiympäristöön. Summien lähde ja kohde haipuvat abstraktioiksi välikäsien kannalta. Yhdet käyttävät toisten rahoja kolmansien ja neljänsien puolesta.
Tämäkin voi sinänsä toimia. Yhteiskunta perustuu ventovieraiden keskinäiseen luottamukseen, jota virkamiehet eivät petä. Suomalainen peruskunnollisuus tuskin silti kumoaa yleistystä: kuta etäisempi maksaja, sitä pidäkkeettömämpi käyttelijä.
Miljardivirtojen vonkamiehillä ja -naisilla, epälukuisilla byrokraateilla, on enää epämääräinen säästämiskannustin. Tuhlaus tähtitieteellistyy EU:n, YK:n tai Yhdysvaltain liittovaltion sfääreissä, vaikkeivät tuhlaajat välttämättä ole epärehellisiä ja tuhlaavaisia. Hävikki rakentuu järjestelmän sisälle. Mikään valvonta tai ankarin rangaistus ei siihen auta, kuten monet valtakunnat ja jättiyksiköt ovat havainneet. (Kirjasuositus: Milton ja Rose Friedman, Vapaus valita, suomennos Heikki Lempiäinen ja Jyrki Vesikansa, Otava 1982).
Suomi kerää vuonna 2023 yli 40 prosentin veroasteella ja lainaamalla digitaalisen numerosarjan, joka näkyy talousarviossa, mutta ei melkein kenenkään tietoisuudessa. Fyrkat, massit, tuohet, hynät ja fyffendaalit ovat peräisin joiltakuilta, ihmisiltä ja yrityksiltä. Enemmän tai vähemmän tuntematon taho käyttää sinun, minun, hänen, meidän, teidän ja heidän rahoja. Käyttötarkoitukset ovat perusteltuja – mutta eivät samoja, joita itse valitsemme, jos meille siunaantuu valinnanvapaus.
Aivan älykkäät, korkeakoulutetut tuttavani kysyvät, että miksi ryöstätte ”kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevilta” ja keventelette rikkaiden taakkaa? Niin. Turhaanpa änkkään, että progression jyrkkyys ja kokonaisveroaste hipovat jo maailmanennätystä.
Rakkaus hyvinvointivaltioon on sokea. Se lujittuu lahjoilla ja lahjuksilla. Enemmistö luulee saavansa enemmän kuin antaa. Tehottomuus on läpinäkymätöntä. Kukapa karsastaisi tulonsiirtoja siitä syystä, että tulon siirtäminen on etuuskäsittelijän ammatti.
Lukemattomilla rahanrei’illä ei ole huolenpidon ja hoivan kanssa mitään tekemistä. Paitsi käänteisesti. Friedmaninkin mukaan yhteisellä ei-kenenkään velkarahalla on aina ja kaikkialla taipumus valua poispäin aikaansaamisesta. Hallinnointi vuolastuu vastavirraksi, jossa käytännön suorittajat räpiköivät. Uudistuksissa saa kenkää talonmies, ei kehitysjohtaja.
Oppilaitoksessa, jossa on käytävällinen atk-heppuja, lehtori ei suinkaan vapaudu paperityöstä vaan näpyttelee työajanhallinta-, hillintä- ja seurantaohjelmia.
En usko, että mikään, sananmukaisesti mikään kansantulon ryöpsähdys riittäisi julkisiin, näennäisilmaisiin palveluihin. Suomi-neito on toivottoman ylipainoinen ja nivelrikkoinen.
Koska Parkinsonin tauti lisääntyy ikääntyvässä väestössä, perehtykäämme Parkinsonin lakiin, vaikkei se liity lääketieteeseen vaan taloustieteeseen. Englantilaisen historioitsijan C. Northcote Parkinsonin teoriassa työ täyttää sille varatun ajan ja voimavaran kulutus kohoaa tarjonnan maksimiin. Toisin sanoen, jos oikeaa hommaa on liian vähän ja rahoitusta liikaa, byrokratia tunkee tyhjiöön epätyötä.
Ison-Britannian terveydenhuollosta 1950–70-luvuilla on klassinen tutkimus (jota en saa nyt käsiini, joten luvut vain suuntaa-antavia). Maa oli ennen Thatcheria kuuluisa himoverotuksestaan. Sodanjälkeisen talouskasvun ansiosta valtiolliset panostukset sairaaloihin kolminkertaistuivat. Sairaanhoitajien palkat kohosivat jonkin verran, mutta heitä ei palkattu yhtään lisää ylimääräisellä rahalla. Sitä vastoin hallintohenkilöstö paisui nelinkertaiseksi. Tekniikka – vaikkapa lämmityksen sähköistymisessä – ei vapauttanut käsiä hoitotyöhön. Samassa kehityskulussa potilaspaikat vähenivät vähenemistään jopa 50 prosenttia. Kuulostaako tutulta sote-Suomessa?
Teemu Keskisarja
Artikkeliin liittyvät aiheet
- C. Northcote Parkinson Jyrki Vesikansa Heikki Lempiäinen Rose Friedman progressio julkinen rahoitus veroaste hyvinvointialueet himoverotus tuhlailu Milton Friedman Teemu Keskisarja rahankäyttö hyvinvointivaltio Margaret Thatcher Byrokratia Talouskasvu Terveydenhuolto Hallinto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teemu Keskisarjan kolumni: Nuorten korkeakouluopiskelijoiden kärsimykset

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Teeskentelyn ja itsepetoksen aika on ohi – ylimitoitettu sosiaalivaltion malli on tulossa tiensä päähän

Valtiovarainministeri Purra: Veronalennuksista on hyötyä talouskasvulle ja toimeliaisuudelle

Hallitus laskee autoilun kustannuksia ja kannustaa työhön veronalennuksilla – ”Tavoitteena työhön kannustava sosiaaliturvajärjestelmä”

Purra: Hallituksen syliin sataa ja ryöppyää edellisten vuosien päätösten kuraa – ”Takana on vuosikausien piittaamattomuus veronmaksajan asemasta”

Teemu Keskisarjan kolumni: Hajamietteitä Elokapinaviikoilta

Teemu Keskisarjan kolumni: Viina ja mielenterveys sekä luetun ja kuullun ymmärtäminen

Valtiovarainministeri Purra: Velkaannumme yli 11 miljardia euroa lisää ensi vuonna – ”Näin emme voi jatkaa”

Perussuomalaiset budjetista: Emme voi elää jatkuvasti yli varojemme
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Päivän pointti: Helsingin Sanomat ilmastosyyllistää ja leimaa suomalaiset tuholaisiksi – vaikka Suomi on hiilinegatiivinen maa

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat

Sakari Puisto: Pääomamarkkinoille tarvitaan laajuutta ja syvyyttä

Puola otti käyttöön Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää