Teemu Keskisarja suomalaisten suhteesta presidentteihinsä – “Kansalaisissa on piilevä ja kyräilevä herraviha, mutta jotenkin tämä yhtälö toimii”

Perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja piti eilen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa esitelmän suomalaisten suhteesta entisiin presidentteihinsä. Keskisarjan mukaan Sauli Niinistö on hyvä esimerkki siitä, minkä tyyppisistä presidenteistä suomalaiset tykkäävät.

Ulkoministeri Väinö Tanner ei uskonut sodan syttymiseen käydessään kirjeenvaihtoa diplomaattina toimineen Juho Kusti Paasikiven kanssa vuonna 1939. Tanner totesi Paasikivelle, että eihän maailma niin hulluksi voi tulla, että uusi maailmansota syttyisi. Paasikivi vastasi Tannerille kysymällä, koska tämä on nähnyt maailmassa järjen vallitsevan.

Perussuomalaisten kansanedustaja, historioitsija Teemu Keskisarja pitää Paasikiven Tannerille kirjoittamaa vastausta Suomen historian tärkeimpänä sitaattina. Keskisarjan mielestä Paasikiven pessimistinen sitaatti on syytä muistaa nykyisessä epävarmassa maailmanajassa, jossa ei pidä olla sinisilmäinen.

– Kuka voi painaa ydinohjuksen laukaisunappia? Biden on huonommassa kunnossa kuin Kekkonen vuonna 1981. Nykyinen lääketiede pitää Bidenin pystyssä. Ei se ole vain Putinista kiinni, Keskisarja havahdutti.

Keskisarja esitelmöi Suomen presidenttien ihmishistoriasta Jyväskylässä tiistaina.

Suurin vallankäyttäjä

Keskisarjan mukaan lempinimen Ukko-Pekka saaneella Pehr Evind Svinhufvudilla oli presidenteistä pahimmat luurangot kaapissa.

– Minulla ei ole mitään Ukko-Pekkaa vastaan, mutta häntä pitää katsoa kriittisesti liittyen vuoden 1918 veljessotaan. Svinhufvud ei ollut murhanhimoinen teurastaja. Hän ei kuitenkaan yrittänytkään estää punavankien teloituksia. Vankileireillä lähes 13 000 punavankia tapettiin nälkään, Keskisarja kertoi.

Svinhufvud toimi presidenttinä vuosina 1931–1937. Historioitsijan mielestä Svinhufvudilta olisi voinut odottaa enemmän Suomen ykkösoikeusoppineena.

– Ukko-Pekka oli paljon isompi vallankäyttäjä kuin kukaan muu presidentti, Keskisarja summasi.

Kylmäpäinen presidentti

Sotavuosien presidentti Risto Ryti on Suomen tasavallan presidenteistä ainoa, joka ei toiminut puolustusvoimien ylipäällikkönä. Hän oli presidentti vuosina 1940–1944.

– Ryti painettiin hetkeksi sotasyylliseksi ja maanrakoon. Hän sai ansaitsemansa kunnianpalautuksen ennen kuolemaansa. Rytillä oli äärettömän kovat hermot, ja hän oli oikein kylmäpäinen presidentti hyvällä tavalla, Keskisarja analysoi.

Vuosina 1946–1956 presidenttinä toiminut Paasikivi on Keskisarjan mukaan yliarvostettu, mutta toisaalta tämä oli suunnattoman lukenut sekä Venäjän historian, kansan ja kulttuurin tuntija.

Keskisarjan mukaan Paasikivestä tuli diplomaatti vasta talvisodan aikana. Pitkään KOP:n pääjohtajana toiminut Paasikivi oli temperamenttinen, ja hänellä oli mielenterveysongelmia. Paasikivi joutui ristiriitaan pankin johtokunnan kanssa, joka tilasi hänelle mielentilatutkimuksen. Lopulta Paasikivi erosi pääjohtajan virasta.

Paasikivi muistetaan Suomen sodanjälkeisen ulkopoliittisen linjan hahmottelijana ja toimeenpanijana.

Hulttiosta suurmieheksi

Keskisarja puhui presidenteistä pisimpään Gustaf Mannerheimista, jonka nuoruudesta hän on kirjoittanut Hulttio-nimisen kirjan. Mannerheim oli presidenttinä vuosina 1944–1946. Keskisarja ylisti Mannerheimin kasvutarinaa hulttionuorukaisesta suureksi suomalaiseksi, josta on kirjoitettu noin 600 elämänkertaa.

– Nuorukaisena hän hajosi ja meni rikki. Sitten hän kokosi sirpaleet ainutlaatuiseksi lasimaalaukseksi, Keskisarja kuvailee.

Hänen mukaansa Suomen itsenäisyyden jälkeen Mannerheim piti itsensä järjestyksessä.

– Mannerheimille Suomi oli pitkään synnyinmaa ja viimeistään vuodesta 1939 lähtien isänmaa. Hän piti kenraalinsa kurissa ja kehittyi yli 70-vuotiaana. Hän oli loistava ja särmikäs suurmies, Keskisarja sanoo.

25 vuoden valtakausi

Suomen pitkäaikaisin istuva presidentti on Urho Kekkonen, jonka valtakausi kesti yhtäjaksoisesti vuodesta 1956 vuoteen 1982.

– Kekkosella oli liian pitkä valtakausi. Valta turmelee. Hän myi sielunsa punaisille, käytti paljon viinaksia ja tuli 1970-luvulla suuruudenhulluksi, Keskisarja sanoi.

Hänen mukaansa Kekkosen arvopohja on jossain määrin mysteeri.

– Luulen, että hän oppi taktikoksi ja vihasi ryssiä. Suomessa ei kuitenkaan syttynyt sotaa hänen aikanaan.

Yleisön joukosta Keskisarjalta kysyttiin Kekkosen terveydentilan salaamisesta.

– Kekkonen oli itse syypää siihen. Luopumisen tuska oli suuri, Keskisarja totesi.

Presidenttejä ei jumaloida

Seuraavien presidentinvaalien varsinainen vaalipäivä on ensi sunnuntaina. Keskisarjasta suomalaiset ovat suhtautuneet presidentteihin monijakoisesti.

– Suomalaiset uskovat, että valinnassa käy hyvä herra- tai rouvaonni. Toisaalta kansalaisissa on piilevä ja kyräilevä herraviha, mutta jotenkin tämä yhtälö toimii. Meillä ei kuitenkaan jumaloida Kekkosta tai Mannerheimia.

Presidentti Tarja Halosen ja Sauli Niinistön arvioinnin aika tulee Keskisarjan mukaan myöhemmin.

– Halonen hyötyi miehisen presidenttijatkumon rikkomisesta. Tuolloin oli naisen aika. Niinistö on esimerkki siitä, millaisesta presidentistä Suomi tykkää. Tänne ei haluta donaldtrumpmaista kaunopuhujaa.

Esitelmätilaisuuden järjestivät Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri ja Jyväskylän seudun Perussuomalaiset.