LEHTIKUVA
Demarinuoret vaativat tuoreessa kannanotossaan kotihoidon tuen lakkauttamista. Demarinuorten puheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven mielestä kotihoidon tuki heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla ja aiheuttaa merkittäviä tasa-arvo-ongelmia houkuttelemalla pienituloisia naisia jäämään kotiin ja työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen ihmettelee demarinuorten ulostuloa.
– Ajatus on ilman muuta pöyristyttävä. Ei sellaista voi tehdä. Kotihoidon tuki on tärkeä apu monille naisille ja nuorille, Leppänen huomauttaa.
Kotihoidon tukea maksetaan miehillekin
Leppäsen mielestä kotihoidon tuella ei voi olla suurta yhteiskunnallista vaikutusta työmarkkinoille, sillä tukea maksetaan vain niille, joilla on kotona alle kolmevuotiaita hoidettavia. Tuen maksaminen lakkaa, kun lapset laitetaan päiväkotiin.
– Kotihoidon tukea ei myöskään ole millään lailla pelkästään naisille kohdistettu, vaan yhtä lailla sitä voivat saada miehetkin, jos he jäävät kotiin lapsia hoitamaan, kuten nykyään yhä useammat isät tekevät, Leppänen kertoo.
Pienten lasten etu
Vaikka kotihoidon tuki ei ole määrällisesti suuri, on se kuitenkin taloudellisesti merkittävä raha monille köyhille lapsiperheille. Leppäsen mielestä kotihoidon tuen lakkauttaminen pikemminkin kasvattaisi rikkaiden ja köyhien välistä kuilua ja lisäisi taloudellista epätasa-arvoa yhteiskunnassa sekä taloudellista ahdinkoa kaikkein köyhimmissä lapsiperheissä.
– Pienet lapset on joka tapauksessa pakko hoitaa joko kotona tai päiväkodissa. Ja kun lapset ovat aivan pieniä, on jommankumman vanhemmista aivan välttämättä jäätävä kotiin heitä hoitamaan. Tuki on pienten lasten etu ja heitä varten suunnattu. Kunnat voivat itse vaikuttaa tuen määrään maksamalla halutessaan kuntalisää, Leppänen toteaa.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
