

LEHTIKUVA
Tavion lakialoite kansalaisuuden asumisaikavaatimuksesta eduskunnan käsittelyyn: “Kansalaisuuden tulisi olla ansaittu seuraus aidosta Suomeen sopeutumisesta”
Eduskunnassa käytiin eilen keskiviikkona lähetekeskustelu perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavion lakialoitteesta Suomen kansalaisuuden saamiseksi edellytettävän asumisaikavaatimuksen nostosta kymmeneen vuoteen.
Tällä hetkellä yleinen asumisaikavaatimus on viisi vuotta ja turvapaikan saaneille neljä vuotta.
Kansalaisuuksia jaetaan kuin liukuhihnalta
Tavio korosti lakialoitteen lähetekeskustelussa, että Suomen asumisaikavaatimus on useita Euroopan maita lyhyempi. Itävallassa yleinen asumisaikavaatimus on kymmenen vuotta, Tanskassa yhdeksän vuotta, Saksassa kahdeksan vuotta ja Norjassa seitsemän vuotta kansalaisuuden saamiseksi.
– Suomen kansalaisuuksia jaetaan nykyisin melkein kuin liukuhihnalta. Kansalaisuuden tulisi olla ansaittu seuraus aidosta Suomeen sopeutumisesta, Tavio sanoo.
– Nykyisissä neljässä vuodessa emme opi tietämään henkilöstä paljoakaan. Esittämissäni kymmenessä vuodessa nähtäisiin paremmin, ansaitseeko henkilö kansalaisuuden, Tavio perustelee.
Toimii vetovoimatekijänä
Lakialoite herätti eduskunnan täysistunnossa keskustelua ja perussuomalaiset kannattivat aloitetta.
– Suomen kansalaisuuden saaminen ei ole ulkomaalaiselle perusoikeus, se ei ole ulkomaalaiselle ihmisoikeus, vaan Suomen kansalaisuuden saaminen on ulkomaalaiselle etuoikeus. Tässä avoimien rajojen maailmassa me emme saa olla naiiveja, sanoi Jani Mäkelä.
– Kansalaisuuden saamisen myötä perheenyhdistäminen helpottuu, sillä Suomen kansalaiselta ei vaadita toimeentuloedellytystä, kun hän hakee perheenyhdistämistä. Tämäkin on niin ikään kustannuskysymys, sillä nykykäytäntö mahdollistaa väylän Suomea taloudellisesti kuormittavalle maahanmuutolle, sanoi Olli Immonen.
Vain perussuomalaisia kiinnosti
Sami Savio totesi, että verrokkimaihin nähden suhteellisen lyhyt nykyinen asumisaikavaatimus yhtenä kansalaisuuden saamisen ehtona on ehdottomasti eräs merkittävä maahanmuuton vetovoimatekijä.
– Kansalaisuuden saamisen ehtoja on kuitenkin syytä tiukentaa muiltakin osin, esimerkiksi työpaikka- ja kielitaitovaatimusten osalta, hän painotti.
– Katsoin täysistunnon puheenvuorolistasta, että täällä eivät muut ole pyytäneet puheenvuoroja kuin perussuomalaiset. Eli nyt on tullut jälleen todistetuksi se, että meillä on perussuomalaiset ja sitten on muut. Meillä on Suomessa kaksipuoluejärjestelmä, mitä tulee poliittisiin mielipiteisiin, sanoi Laura Huhtasaari.
Lakialoite etenee seuraavaksi eduskunnan perustuslakivaliokuntaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Taviolta lakialoite: Kansalaisuuden asumisaikavaatimus tuplattava

Immonen: Kansalaisuuslakia on tiukennettava – “Nykyisellään selkeä maahanmuuton vetovoimatekijä”

Immonen: Liberaali maahanmuuttopolitiikka tuhoaa hyvinvointivaltion – “Raja on jo tullut vastaan”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää