Perussuomalaisten kansanedustaja, lakimies Ville Tavio on jättänyt tänään lakialoitteen perustuslain muuttamiseksi. Tavio ehdottaa perustuslakiin lisättävän, että Suomen valtion tehtävä on ensisijaisesti omien kansalaistensa oikeuksien turvaaminen.
Tavion mukaan on oikeus ja kohtuus, että jokainen kansallisvaltio vastaa ensisijaisesti omista kansalaisistaan ja heidän hyvinvoinnistaan.
Tavio on huolissaan siitä, että Suomen kansalaisuus menettää vähitellen merkityksensä ja hyvinvointivaltio rappeutuu, jos perustuslaista johdetut oikeudet annetaan täysimääräisesti myös vieraiden valtioiden kansalaisille.
Veroeurot suomalaisten hyväksi
Tavio katsoo, että luottamus järjestäytyneeseen yhteiskuntaan edellyttää, että suomalainen veronmaksaja tietää veroeurojen menevän ensisijaisesti omaa yhteiskuntaa edistävään toimintaan. Veronmaksu vieraiden valtioiden kansalaisten hyväksi on kaukana valtion ydintehtävästä ja laajana jatkuessaan se synnyttää vakavaa luottamuspulaa Suomen valtiota kohtaan.
Ehdotettu perustuslainmuutos on askel vuoden 1995 perustuslakiuudistusta edeltäneeseen Suomen kansalaisten vahvempien oikeuksien suuntaan.
Harvinainen aloite
Tavio korostaa, ettei hänen lakialoitteessaan ole kyse perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien heikentämisestä, vaan siitä, millä valtiofilosofialla ja mitä ihmisjoukkoa varten Suomen valtio on olemassa.
– Vain ensisijaisesti omien kansalaistensa oikeudet turvaamalla Suomi voi olla olemassa myös seuraavat 100 vuotta, ylläpitää hyvinvointia ja nousta uusiin ennennäkemättömän upeisiin saavutuksiin, Tavio sanoo.
Perustuslain muutosta ehdottavat lakialoitteet ovat hyvin harvinaisia.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
