Tasaiset gallupit ennustavat Trumpin voittoa – jos vaalit ovat rehelliset

Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat ovat gallupeissa melko tasoissa. NBC-uutiskanavan tuoreessa kyselyssä molemmilla on tasan 48 prosentin kannatus. Joissakin muissa gallupeissa Kamala Harris johtaa niukasti.

Niukka kannatusjohto kisan tässä vaiheessa ei kuitenkaan povaa hyvää Harrisin kannalta, sillä gallupit yleensä aliarvioivat Donald Trumpin kannatusta. Yhä useammat asiantuntijat ovat Suomessakin joutuneet myöntämään, että jos nykyinen suunta jatkuu, Trump voittaa vaalit. Myös vedonlyöntikertoimet puhuvat Trumpin voiton puolesta.

Jakautunut maa – jakautuneet vaalit

Erot ehdokkaiden kannattajakunnassa kuvaavat hyvin Yhdysvaltain jakautuneisuutta. Harris on suositumpi mustien äänestäjien, nuorten ja korkeakoulutettujen valkoisten parissa. Trump puolestaan saa kannatusta etenkin maaseudun asukkailta ja työväenluokan valkoisilta.

Ehdokkaiden kannatus on jakaantunut myös sukupuolen perusteella. Naiset suosivat naisehdokasta prosentein 55-41 ja miehet miesehdokasta (56-40).

Mustat ja latinomiehet ovat demokraattien peruskannattajakuntaa. Harrisin kannalta onkin erityisen huolestuttavaa, että hän ei ole kyennyt saamaan kaikkia mustia miehiä puolelleen. Niinpä Harris on turvautunut vaalilahjontaa muistuttavaan kampanjaan, jossa hän lupaa mustille miehille ilmaista rahaa ja laillista marihuanaa vastineeksi heidän äänistään.

Eniten ääniä saanut ei välttämättä voita

Yhdysvaltain presidentinvaalijärjestelmän takia voi käydä niin, että valtakunnallisesti eniten ääniä saanut ehdokas ei pääsekään presidentiksi. Näin kävi esimerkiksi vuoden 2016 vaaleissa, joissa Hillary Clinton sai suuremman kokonaisäänimäärän, mutta hävisi silti Trumpille.

Yhdysvalloissa presidentti valitaan kaksivaiheisella vaalilla, jossa valitsijamiehet suorittavat lopullisen valinnan. Siksi osavaltiokohtaiset kannatusluvut ovat paljon tärkeämpiä kuin valtakunnalliset gallupit.

Kukin osavaltio saa niin monta valitsijamiestä kuin sillä on edustajia kongressissa. Tämä määräytyy osavaltion väestölaskennassa määritellyn asukasluvun mukaan – laittomasti maassa olevat siirtolaiset mukaan lukien.

Pienimmät osavaltiot saavat vain kolme valitsijamiestä. Väkirikkaasta Kaliforniasta valitaan peräti 55 valitsijamiestä, ja on jo etukäteen varmaa, että ne menevät demokraateille.

Useimmissa osavaltioissa (kahta lukuunottamatta) enemmän ääniä saanut ehdokas saa taakseen kaikki valitsijamiehet. Eli voittaja vie kaiken. Presidentinvaalien voittajan on saatava taakseen enemmistö eli vähintään 270 valitsijamiestä.

Vaa’ankieliosavaltiot ratkaisevat

Lähes kaikissa osavaltioissa vaalitulos tiedetään melkoisella varmuudella jo ennakkoon. Tietyt osavaltiot äänestävät perinteisesti selvällä enemmistöllä demokraatteja (siniset osavaltiot) ja toiset republikaaneja (punaiset). Punainen ei siis Yhdysvalloissa tarkoita sosialismia vaan on republikaanipuolueen perinteinen väri.

Käytännössä vaalien tulos ratkaistaan seitsemässä vaa’ankieliosavaltiossa, joissa ehdokkaiden kannatuserot ovat hyvin pieniä. Nämä ovat Pennsylvania, Michigan, Pohjois-Carolina, Georgia, Wisconsin, Arizona ja Nevada.

Vaa’ankieliosavaltiossa tulos voi ratketa hyvinkin pienellä äänierolla. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää varmistaa, että varsinkin niissä vaalit olisivat rehelliset. Yhdysvaltain äänestysjärjestelmä postiäänestyksineen on hyvin altis vaalivilpille. Lisäksi läheskään kaikissa osavaltioissa äänestäjältä ei vaadita kuvallista henkilötodistusta.

Republikaanit voivat saada enemmistön kongressiin

Samaan aikaan presidentinvaalien kanssa järjestetään myös kongressivaalit, joissa valitaan kaikki edustajainhuoneen (alahuone) jäsenet sekä kolmasosa ylähuoneen eli senaatin sadasta jäsenestä. Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Mykkänen ennustelee, että sekä edustajainhuoneen että senaatin enemmistöt voivat mennä täpärästi republikaaneille.

Tämä tarkoittaisi, että republikaanit saisivat parhaimmillaan täyskäden: presidentin viran ja enemmistöt molempiin kongressin kamareihin. Ja vaikka republikaanit häviäisivät presidentinvaalin, Kamala Harrisin olisi vaikea saada mitään aikaan, jos republikaaneilla on enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.