LEHTIKUVA
Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat ovat gallupeissa suunnilleen tasoissa. Tämä on huono uutinen Kamala Harrisin kannalta, sillä jos nykyinen suunta jatkuu, Trump voittaa vaalit. Käytännössä vaalien lopputulos ratkeaa seitsemässä vaa'ankieliosavaltiossa hyvinkin pienillä eroilla. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että vaalit olisivat rehelliset ainakin näissä osavaltioissa.
Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat ovat gallupeissa melko tasoissa. NBC-uutiskanavan tuoreessa kyselyssä molemmilla on tasan 48 prosentin kannatus. Joissakin muissa gallupeissa Kamala Harris johtaa niukasti.
Niukka kannatusjohto kisan tässä vaiheessa ei kuitenkaan povaa hyvää Harrisin kannalta, sillä gallupit yleensä aliarvioivat Donald Trumpin kannatusta. Yhä useammat asiantuntijat ovat Suomessakin joutuneet myöntämään, että jos nykyinen suunta jatkuu, Trump voittaa vaalit. Myös vedonlyöntikertoimet puhuvat Trumpin voiton puolesta.
Erot ehdokkaiden kannattajakunnassa kuvaavat hyvin Yhdysvaltain jakautuneisuutta. Harris on suositumpi mustien äänestäjien, nuorten ja korkeakoulutettujen valkoisten parissa. Trump puolestaan saa kannatusta etenkin maaseudun asukkailta ja työväenluokan valkoisilta.
Ehdokkaiden kannatus on jakaantunut myös sukupuolen perusteella. Naiset suosivat naisehdokasta prosentein 55-41 ja miehet miesehdokasta (56-40).
Mustat ja latinomiehet ovat demokraattien peruskannattajakuntaa. Harrisin kannalta onkin erityisen huolestuttavaa, että hän ei ole kyennyt saamaan kaikkia mustia miehiä puolelleen. Niinpä Harris on turvautunut vaalilahjontaa muistuttavaan kampanjaan, jossa hän lupaa mustille miehille ilmaista rahaa ja laillista marihuanaa vastineeksi heidän äänistään.
Yhdysvaltain presidentinvaalijärjestelmän takia voi käydä niin, että valtakunnallisesti eniten ääniä saanut ehdokas ei pääsekään presidentiksi. Näin kävi esimerkiksi vuoden 2016 vaaleissa, joissa Hillary Clinton sai suuremman kokonaisäänimäärän, mutta hävisi silti Trumpille.
Yhdysvalloissa presidentti valitaan kaksivaiheisella vaalilla, jossa valitsijamiehet suorittavat lopullisen valinnan. Siksi osavaltiokohtaiset kannatusluvut ovat paljon tärkeämpiä kuin valtakunnalliset gallupit.
Kukin osavaltio saa niin monta valitsijamiestä kuin sillä on edustajia kongressissa. Tämä määräytyy osavaltion väestölaskennassa määritellyn asukasluvun mukaan – laittomasti maassa olevat siirtolaiset mukaan lukien.
Pienimmät osavaltiot saavat vain kolme valitsijamiestä. Väkirikkaasta Kaliforniasta valitaan peräti 55 valitsijamiestä, ja on jo etukäteen varmaa, että ne menevät demokraateille.
Useimmissa osavaltioissa (kahta lukuunottamatta) enemmän ääniä saanut ehdokas saa taakseen kaikki valitsijamiehet. Eli voittaja vie kaiken. Presidentinvaalien voittajan on saatava taakseen enemmistö eli vähintään 270 valitsijamiestä.
Lähes kaikissa osavaltioissa vaalitulos tiedetään melkoisella varmuudella jo ennakkoon. Tietyt osavaltiot äänestävät perinteisesti selvällä enemmistöllä demokraatteja (siniset osavaltiot) ja toiset republikaaneja (punaiset). Punainen ei siis Yhdysvalloissa tarkoita sosialismia vaan on republikaanipuolueen perinteinen väri.
Käytännössä vaalien tulos ratkaistaan seitsemässä vaa’ankieliosavaltiossa, joissa ehdokkaiden kannatuserot ovat hyvin pieniä. Nämä ovat Pennsylvania, Michigan, Pohjois-Carolina, Georgia, Wisconsin, Arizona ja Nevada.
Vaa’ankieliosavaltiossa tulos voi ratketa hyvinkin pienellä äänierolla. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää varmistaa, että varsinkin niissä vaalit olisivat rehelliset. Yhdysvaltain äänestysjärjestelmä postiäänestyksineen on hyvin altis vaalivilpille. Lisäksi läheskään kaikissa osavaltioissa äänestäjältä ei vaadita kuvallista henkilötodistusta.
Samaan aikaan presidentinvaalien kanssa järjestetään myös kongressivaalit, joissa valitaan kaikki edustajainhuoneen (alahuone) jäsenet sekä kolmasosa ylähuoneen eli senaatin sadasta jäsenestä. Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Mykkänen ennustelee, että sekä edustajainhuoneen että senaatin enemmistöt voivat mennä täpärästi republikaaneille.
Tämä tarkoittaisi, että republikaanit saisivat parhaimmillaan täyskäden: presidentin viran ja enemmistöt molempiin kongressin kamareihin. Ja vaikka republikaanit häviäisivät presidentinvaalin, Kamala Harrisin olisi vaikea saada mitään aikaan, jos republikaaneilla on enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yhdysvaltain vaalikampanja jatkuu tiukkana ja repivänä. Kamala Harris pyrkii nyt vetoamaan erityisesti mustiin miehiin, joiden keskuudessa hänen kannatuksensa on selvästi alempi kuin aiemmilla demokraattiehdokkailla. Harris lupaa muun muassa laillistaa marihuanan ja luoda mustille miehillä "uusia mahdollisuuksia" mariahuanabisneksessä.
Kamala Harris oli vaalikampanjansa tiukimmassa haastattelussa "60 minuuttia" -ohjelmassa. Harrisin vastaus Yhdysvaltain ja Israelin suhteita koskien oli niin sekava ja sisällötön, että TV-kanava joutui editoimaan ennakkomainoksiaan uudestaan. Ukrainan mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Harris kieltäytyi ottamasta kantaa.
Demokraattien presidenttiehdokkaaksi maanantaina alkavassa puoluekokouksessa nimitettävästä Kamala Harrisista puhutaan yleensä hänen ihonvärinsä ja sukupuolensa kautta: hän olisi ensimmäinen musta nainen Yhdysvaltain presidenttinä. Sen sijaan hänen poliittiset näkemyksensä ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Harris julkaisi äskettäin talouspoliittisen ohjelmansa, jota Trump on verrannut kommunismiin.
Elon Musk on ihmiskunnan kiistämätön innovaattori sekä talousnero. Ihmeaikuisen uskomattomat ansiot saavat sadat miljoonat ihmiset kuuntelemaan tarkalla korvalla tämän maailman rikkaimman ihmisen ajatuksia. Ne voivat vielä ratkaista Yhdysvaltain seuraavan presidentin nimen.
Lontoon finanssialueella ollaan pragmaattisia ja hiljaa innostutaan ajatuksesta, että vanha valta palaisi Valkoiseen taloon. Asiasta puhutaan hyvin pienillä kirjaimilla mutta selvää on, että Lontoon City haluaa Donald Trumpin takaisin, tietää Politico
Donald Trump on neuvonantajiensa kanssa tullut siihen tulokseen, että he nostavat maahanmuuttokriittisyyden Trumpin vaalikampanjan keihäänkärjeksi. Idea massiivisista karkotuksista palautuu 1950-luvun puoliväliin, jolloin maasta karkotettiin 1,3 miljoonaa meksikolaista laitonta siirtolaista. Trump vakuutti maanantaina vievänsä läpi Yhdysvaltin historian suurimman karkotusohjelman, mikäli tulee valituksi.
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
