

Koronajäljittäjä työssään. Kuvituskuvaa. / LEHTIKUVA
Tarkkonen: Perinteiset ammatit murroksessa, tulevaisuuden työelämässä korostuvat digitalisaatio ja luottamus
Taloustoimittaja Ilmari Tarkkonen puntaroi tulevaisuuden työelämän ilmiöitä.
Luottamus ja digitalisaatio mullistavat vakuutusyhtiöiden toimintaa.
Ennen vakuutusyhtiöt kävivät läpi yksilöllisesti jokaisen asiakkaan lähettämän vahinkoilmoituksen ja vahinkokäsittelijän tehtäviin kuului selvittää, löytyykö vahinkoilmoituksesta epäilyttäviä piirteitä. Kuittien ja lisäselvitysten pyytäminen kuuluivat vahinkokäsittelyn rutiineihin. Nykyään on toisin.
Nykyisin vakuutusyhtiöt lähtökohtaisesti luottavat asiakkaisiinsa ja maksavat korvaukset pääsääntöisesti asiakkaan ilmoituksen mukaan. Vilpillisten asiakkaiden kyttääminen on siirretty tekoälyn tehtäväksi.
Vakuutusyhtiön tietojärjestelmä nuuskii, josko asiakkailla on poikkeuksellisen paljon vahinkotapahtumia tai onko asiakashistoria muutoin poikkeava. Harvat epäilyttävät tapaukset katsotaan sitten ihmisvoimin läpi, tosin harvemmin niissäkään vilppiä ilmenee.
Tietotekniikan kehittymisen suoma muutos korvausvaatimusten käsittelyssä on sekä parantanut asiakastyytyväisyyttä että vapauttanut valtavan määrän työvoimaresursseja vakuutusyhtiöissä. Kolikon toinen puoli on, että toisaalta muutos on edellyttänyt yhä koulutetumman työvoiman käyttöä.
Myös kauppa on murroksessa
Ennen kassatyöntekijä naputti kassakoneeseen jokaisen tuotteen hinnan yksilöllisesti. Mahdollisen virheen korjaaminen oli työlästä. Ja jokaiseen tuotteeseen tuli liimata kaupassa hintalappu. Nykyään on toisin.
Työn määrä suhteessa kassan läpi kulkevaan tavaravirtaan on ollut laskussa jo vuosikymmeniä. Nyt innovaationa ovat muun muassa hybridikassat, joissa myyjä voi luovuttaa työpisteensä asiakkaalleen ja antaa asiakkaan hoitaa itse kassan tehtävät. Tuotteetkin on kaupalle valmiiksi merkitty EAN-koodein, enää ei tarvitse kuin yhden kerran syöttää tuotteen hinta kassajärjestelmään.
Itsepalvelukassoihin siirtymistä on hidastanut Suomessa muun muassa perusteeton huoli myymälävarkauksien lisääntymisestä.
Koronatoimien aiheuttamat mullistukset
Koronatoimet aiheuttivat työelämässä mullistuksen. Omiin alaisiinsa potentiaalisina työn välttelijöinä suhtautuneet esimiehet ovat monin paikoin joutuneet yllättymään positiivisesti. Ja ylimmälle johdolle on koronakriisin myötä selvinnyt, että useat työvaiheet ja prosessit ovat joko tarpeettomia tai toteutettavissa tehokkaammin. Koronavirus on nopeuttanut uusien teknologioiden hyödyntämistä.
Millaisin valmiuksin siis tulevaisuuden työmarkkinoille?
Vakuutusyhtiöt ja kaupan ala ovat oppineet, että omiin asiakkaisiin kannattaa lähtökohtaisesti luottaa. Luottamus hälventää pelkoa ja edesauttaa digitalisaation etenemistä. Digitalisaatio muuttaa työntekoa erilaiseksi – muuttaa ja hävittää ammatteja sekä luo kokonaan uusia ammatteja.
Digitalisaatio ei tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi muuttua tietotekniikan ammattilaisiksi. Esimerkiksi hybridikassatyöntekijän työ ei edellytä erityisiä tietoteknisiä valmiuksia, mutta se edellyttää vahvoja vuorovaikutustaitoja ja kykyä ymmärtää erilaisten asiakkaiden tapaa oppia sekä kykyä saattaa asiakkaat muutosprosessin läpi hyvässä hengessä. Vastaavasti vakuutusyhtiön vahinkokäsittelijän rooli on muuttunut konsultoivaan suuntaan kyttäävästä roolista. Muutos on pääsääntöisesti hyväksi.
Poliittisten päättäjien tehtävä on mahdollistaa parempi Suomi ja työelämä
Suomessa toimi vuoteen 1963 asti ammattikunta, jonka edustajia kutsuttiin sentraalisantroiksi. Sentraalisantra välitti puheluita manuaalisesti. Jos me siirtyisimme takaisin aikaan, jolloin sähköinen tiedonvälitys hoidettiin manuaalisilla yhteyksillä, niin tarvitsisimme vähintään nykyisen työvoimareservin kokonaisuudessaan käyttöön – käytännössä paljon enemmänkin.
On itsestäänselvää, että työelämän ongelmia ei pidä lähteä ratkaisemaan siirtymällä digitalisaatiossa taaksepäin. Digijuna muuttaa maailmaa.
Poliittisen päätöksentekokoneiston tehtävä on ennakoida yhteiskunnan väistämättömiä muutoksia ja pyrkiä siihen, että jokainen suomalainen löytää paikkansa yhteiskunnasta ja mieluiten yhteiskuntaa ja kansalaista itseään hyödyttävän paikan.
Monella suomalaisella työvoimareserviin kuuluvalla ihmisellä on aito mahdollisuus sopeutua työelämän muuttuviin vaatimuksiin – vailla yliopistotasoista koulutusta olevalla eurooppalaisen kulttuurin ulkopuolelta tulevalle kielitaidottomalle ihmiselle se on yleensä haasteellisempaa ja tulevaisuudessa vielä vaikeampaa.
ILMARI TARKKONEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.