Ilmapalloja Vihreiden puoluekokouksessa Korsossa Vantaalla 17. kesäkuuta 2018. Ote dokumentista "Sääntömuutosten esittely". Vihreiden sääntöuudistusta selvittänyt ryhmä tunnisti puheenjohtajan erosta aiheutuvan ongelman, mutta sääntöihin tehty kirjaus on moniselitteinen. / LEHTIKUVA
Puheenjohtajan valinta on iso juttu, ja normaalisti se uskotaan puoluekokouksen tehtäväksi. Suomen Uutiset lähti selvittämään, millä perusteella vihreiden puoluevaltuuskunta katsoo, että sillä on oikeus valita puolueelle uusi puheenjohtaja tulevana lauantaina.
Tunnustan: Tämä kirjoitus sai kipinän Ilta-Sanomien politiikan toimittajan Timo Haapalan äksykkäästä kolumnista, jossa moitittiin vihreiden salamyhkäistä tapaa valita puheenjohtaja äskettäin väistyneen Touko Aallon tilalle. ”Millainen junttameininki avoimuuttaan mainostavassa puolueessa on päällä”, Haapala melskasi. Haapalan kolumnia lukiessa mieleen putkahti seuraavanlainen ajatus: puheenjohtajan valinta on puolueille aina todella iso asia. Ja tällaiset isot asiat on tapana ratkaista kaikkein vahvimman puolue-elimen – siis puoluekokouksen – toimesta. Millä oikeudella vihreiden puoluevaltuuskunta on nyt valintaa tekemässä?
(Seuraavaksi tulee aimo annos tekstiä teknistä tekstiä, jossa puidaan vihreiden sääntömuodostusprosessia. Jos haluat välttyä tällaiselta, siirry tekstin loppuun.)
Koska tällaiset asiat aina määritellään puolueiden säännöissä, luin tietenkin ensimmäisenä vihreiden voimassaolevat säännöt. Siellä on kaksi tärkeää pykäläkohtaa, joilla on varauduttu keskeisten toimijoiden eroon tai sairaustapaukseen (korostukset toimituksen):
”14 § Puoluehallituksen tehtävät
Puoluehallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erikseen määrätty:
(alakohta 11): .. päättää, kuka varapuheenjohtajista toimii puheenjohtajan sijaisena ja kuka puolueen työntekijöistä toimii puoluesihteerin sijaisena, mikäli jompikumpi on tilapäisen esteen vuoksi estynyt hoitamasta tehtäväänsä”
sekä
”17 § Puoluevaltuuskunnan tehtävät
Puoluevaltuuskunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erikseen määrätty:
(alakohta 6) .. valita uusi henkilö puoluehallituksen jäsenen tai puoluesihteerin tilalle aina seuraavaan puoluekokoukseen asti, jos puoluehallituksen jäsen tai puoluesihteeri eroaa tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä”
Kun Touko Aalto oli vielä puheenjohtajan toimessaan, puoluehallitus todellakin kokoontui valitsemaan hänelle sijaisen. Vihreiden varapuheenjohtajistolla ei ole useista muista puolueista poiketen varsinaista ykkös-, kakkos- jne prioriteettia, vaan kaikki ovat samanarvoisia. Mikäli tuuraajaa tarvitaan, puoluehallitus päättää siitä. Kaikki hyvin tähän asti.
Entäpä nyt, kun Touko Aalto lopetti kokonaan? Säännöissä olettaisi lukevan jotain sellaista, että ”..mikäli puheenjohtaja eroaa tai on pysyvästi estynyt hoitamaan tehtäväänsä, puoluevaltuuskunta valitsee hänen tilalleen uuden henkilön. ”
Mutta säännöissä ei ole tällaisesta täsmällistä mainintaa.
Sen sijaan sääntöjen 19 §:ssä todetaan, että puheenjohtajan valinta on puoluekokouksen tehtävä.
Mistä kyse?
Soitto vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettiselle. Hän ei vastaa, mutta laitan perään tekstiviestin:
”Useampi media kirjoittaa siitä, että puoluevaltuuskunnalla on vallitsevassa tilanteessa mahdollisuus valita uusi puheenjohtaja. Katsoin säännöt läpi, mutta en löydä asiasta täsmällistä kirjausta. Tästä olisin kysynyt.”
Miettinen on kokouksessa, mutta hän vastaa tekstiviestillä:
”Ah, se on puolueen sääntöjen 17 § kohdassa 6. Puoluevaltuuskunnalla on siis yleisvaltuus valita kenen tahansa eronneen puoluehallituksen jäsenen tilalle uusi henkilö. Tämä koskee kaikkia 13 § määriteltyjä jäseniä, kuten puolueen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia (Asia on aikanaan 2010 sääntöuudistuksessa päätetty. Tällöin ensisijainen tavoite oli mahdollistaa uuden pj:n tai puoluesihteerin valitseminen, jos jompikumpi eroaisi kesken kauden. Lisäksi haluttiin mahdollistaa uuden jäsenen valinta myös varapj:n tai puhan rivijäsenen tilalle, jos tämä eroaisi kesken kauden, siksi kirjattiin puoluevaltuuskunnalle tämä oikeus koskemaan koko puoluehallitusta, ei vain puheenjohtajaa.)”
Vastaan tekstiviestillä:
”Juuri tuota pykälää 17 tarkoitan. Siinä mainitaan erikseen puoluehallituksen jäsenen sekä puoluesihteerin uudelleenvalinta, mutta kohdassa ei mainita mitään puheenjohtajiston uudelleenvalinnasta.
Sääntökokonaisuudessa on selvästi eroteltu puoluehallituksen jäsenyys puheenjohtajuudesta (esim pykälät 13 ja 32). Puoluehallituksen jäseniä muun muaasa koskevat eri säännöt kuin puheenjohtajia.
Onko olemassa mitään kirjallista tukea sille ajatukselle, että 2010 sääntöuudistuksen 17 pykälää koskeva lisäys koskisi myös puheenjohtajistoa?”
Miettinen vastaa:
”Juuri tämä on ollut se, mitä puoluekokous 2010 päätti. Kts sääntöuudistuksen esittelymateriaalit ja sääntömuutosten tarkemmat kirjalliset perustelut puoluekokoukselle:
https://www.vihreat.fi/files/liitto/Saantomuutokset_esittelyvihko.pdf (sivu 4)
https://www.vihreat.fi/files/liitto/Saantomuutosesitysten_esittely.pdf (dia 5)
Miettinen jatkaa:
Ja asia on tarkoituksella kirjattu juuri noin. 17 § 6 kohta kattaa koko puoluehallituksen, joka on määritelty 13 § alussa:
“Puolueen asioita hoitaa 12-jäseninen puoluehallitus. Puoluehallituksen puheenjohtajaa kutsutaan puolueen puheenjohtajaksi ja puoluehallituksen varapuheenjohtajia puolueen varapuheenjohtajiksi.
Puoluekokous valitsee puolueen puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa, puoluehallituksen muut jäsenet (8 henkilöä)…”
Puoluehallituksen jäseniä ovat siis pj, 3 vpj:tä ja muut jäsenet. Puheenjohtajaa, varapuheenjohtajia ja muita jäseniä koskevat vain erilaiset rotaatiosäädökset, muuta erottelua heidän välillään säännöissä ole.
17 § 6 kohdassa on erikseen mainittu puoluesihteeri juuri siksi että hän ei ole puoluehallituksen jäsen. Kaikki muut henkilöt, joiden paikan täyttämiseen erotapauksessa valtuuskunnalle haluttiin antaa mandaatti, sisältyivät määritelmään “puoluehallituksen jäsen”.
+++
Pengon Miettisen lähettämät linkit läpi.
Vihreiden 2010 puoluekokouksen sääntömuutosesityksen esittelyssä on seuraavat kohdat (korostukset toimituksen):
Esitys: Lisätään sääntöihin määräykset väliaikaisen puheenjohtajan ja puoluesihteerin valitsemisesta:
Esittelyteksti toteaa muutoksen sisältyvän sääntöesityksen 17 §:ään (kohta 6).
Esitys: Lisätään sääntöihin määräykset puoluehallituksen täydentämisestä puoluekokousten välillä:
Esittelyteksti toteaa muutoksen sisältyvän sääntöesityksen 17 §:ään (kohta 6).
Puoluekokousväelle näytetty esittelymateriaali kertoo osapuilleen samat asiat:
Kaikki tämä näyttää edelleen hyvältä ja järkeenkäyvältä. Sääntömuutos petaa valmiutta siltä varalta, että puheenjohtaja, puoluesihteeri tai puoluehallituksen jäsen sairastuu tai eroaa.
Toisaalta tässä vaiheessa on hyvä huomata, että sääntömuutostyöryhmän esittelyssä on eroteltu pj, puoluesihteeri ja puoluehallituksen jäsen toisistaan.
Puoluekokous pidetään, sääntöjä muutetaan. Uusiin sääntöihin kirjataan lopulta seuraavasti:
17 § Puoluevaltuuskunnan tehtävät
Puoluevaltuuskunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erikseen määrätty:
valita uusi henkilö puoluehallituksen jäsenen tai puoluesihteerin tilalle aina seuraavaan puoluekokoukseen asti, jos puoluehallituksen jäsen tai puoluesihteeri eroaa tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä.
Uusiin sääntöihin ei tule mainintaa puheenjohtajasta.
+++
Ylläkuvatut dokumentit olivat siis päätösesityksen tukimateriaalia. Varsinainen päätösesitys puuttuu vielä, pyydän sitä Miettiseltä:
”Kiitos täydennyksistä. 2010 sääntöjen esittelyvihkon kolmoskohdassa on tosiaan mainittu sijaisuuksista. Siinäkin pj on eroteltu puoluehallituksen jäsenistä. 3.1:ssä mainitaan pj ja puoluesihteeri, 3.2:ssa käsitellään puoluehallituksen jäsenen erotapausta.
Sääntömuutosten esittelyvihkon alussa on maininta kolmesta täydentävästä dokumentista. Onko sitä viimeistä (Esitys puolueen säännöiksi + vertailu) mahdollista saada?”
+++
Miettinen lähettää vertailutaulukon, jossa on näkyvillä puoluehallituksen 16.4.2010 hyväksymä esitys uusiksi säännöiksi sekä vertailu vanhoihin sääntöihin.
Hän kommentoi:
“Kuten näet dokumentista, kohdissa 3.1 ja 3.2 käsitellään kaikki asiat, jotka 17 § uusi kohta 6 kattaa. Molemmissa todetaan, että “muutos sisältyy sääntöesityksen 17 §:ään (kohta 6)”.
Vertailudokumentti, josta näet kohdan 6 lisäyksen juuri sellaisena kuin se säännöissämme nytkin on:”
Puoluehallituksen tekemässä päätösesityksessä lukee:
17 § Puoluevaltuuskunnan tehtävät, (6 alakohta) valita uusi henkilö puoluehallituksen jäsenen tai puoluesihteerin tilalle aina seuraavaan puoluekokoukseen asti, jos puoluehallituksen jäsen tai puoluesihteeri eroaa tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä
Tämä oli Miettisen mukaan puoluekokoukselle esitelty sääntömuutos, joka hyväksyttiin ja kirjattiin sääntöihin sellaisenaan.
Kiitän vastauksista ja jään pohdiskelemaan asiaa.
Vihreiden 2010 sääntömuutoksia arvioineessa materiaaleissa oli erikseen mainittu kolme ryhmää, joiden esteellisyyteen piti varautua: puheenjohtaja, puoluesihteeri ja puoluehallituksen jäsen. Näistä kaksi kulkeutui lopullisiin sääntöihin saakka, puheenjohtajasta ei ole erillistä sääntökirjausta.
Tapaus on polveileva ja monimutkainen, mutta olennainen jakolinja kulkee tässä: Vihreiden puoluesihteerin mukaan nykyisten sääntöjen termi ”puoluehallituksen jäsen” tarkoittaa sekä puoluehallituksen rivijäseniä että puolueen puheenjohtajistoa. Jos tämä pitää paikkaansa, puoluevaltuuskunnalla on todellakin sääntöjen nojalla oikeus valita uusi puheenjohtaja. Puoluesihteerin kantaa tukee se, että puoluekokouksessa 2010 vihreiden jäsenille on esitelty materiaalia, jonka mukaan sääntömuutos pitää sisällään säädöksen puheenjohtajan erotilanteesta.
Säännöissä todetaan: ”Puolueen asioita hoitaa 12-jäseninen puoluehallitus. Puoluehallituksen puheenjohtajaa kutsutaan puolueen puheenjohtajaksi ja puoluehallituksen varapuheenjohtajia puolueen varapuheenjohtajiksi.” Vihreiden puoluesihteerin näkemyksen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että puheenjohtajistoa kutsutaan puoluehallituksen jäseniksi. Toisenlaiseenkin tulkintaan voisi päätyä.
Sääntöjen määrittely on ”puoluehallituksen jäsen”-sanan osalta toivottoman epätäsmällinen – yhtäällä säännöissä todetaan, että puheenjohtajisto kuuluu jäseniin, mutta toisaalta todetaan, että puheenjohtajasta käytetään termiä puheenjohtaja. Välillä tästä ryhmästä käytetään termiä: “puoluehallituksen muut jäsenet”.
Lisäksi säännöissä on useissa kohdissa tehty selkeä ero puheenjohtajiston ja puoluehallituksen jäsenen välille. Heitä koskevat eri säännöt muun muassa peräkkäisten toimikausien osalta. Useissa sääntökohdissa ”puoluehallituksen jäsen” tarkoittaa nimenomaan muita kuin puheenjohtajistoon kuuluvia puoluehallituksen jäseniä.
Sääntömuutoksen esittelytekstit ovat täsmällisiä, ja tekevät selkeän eron eri ryhmien välille.
Näyttää olevan niin, että vihreiden voimassaolevissa säännöissä ”puoluehallituksen jäsen”-termi tarkoittaa kahta eri asiaa. Yhtäällä se tarkoittaa kahtatoista henkilöä, joissa on puheenjohtajisto mukana, ja toisaalla se tarkoittaa kahdeksaa jäsentä, siis ilman puheenjohtajia.
Entä onko puoluevaltuuskunnalla oikeus valita uusi puheenjohtaja? Noh, se riippuu siitä, kumpi määritelmä ”puoluehallituksen jäsen”-termistä on oikea.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset huomasivat Lux Helsingin somekampanjan, jossa esiintyy hijabiin puettu nainen. Kampanjavideota näytettiin esimerkiksi Facebookissa. Hijab-kuvan jälkeen videolle tulee versaalein kirjoitettuna sana "empowering" (voimaannuttaa).
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
Vasemmistopuolueet esittivät tiistaina valtion talousarviota käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa useita muutoksia sisäministeriön hallinnonalaan ja maahanmuuttoon liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi opposition linjaa vastuuttomaksi.
Koiranomistajat keskustelivat Jyväskylässä uuden eläinlääkäriaseman pihalla pelkoa aiheuttaneista leptospiroositapauksista. Koirilla on ilmennyt tänä vuonna useita tartuntoja eteläisen Suomen alueella.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Perussuomalaiset näkyivät viikonlppuna kaikkialla Suomessa. Lunta tuprutti monin paikoin olan takaa, mutta niin kuuluu jouluna ollakin. Suomen Uutiset kokosi kuvakoosteen viikonlopun vaalikentiltä.
