LEHTIKUVA
Tarkastusvaliokunnalta mietintö Finaviasta ja valtionyhtiöiden riskienhallinnasta
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on hyväksynyt mietinnön koskien Finaviaa ja valtionyhtiöiden riskienhallintaa. Mietinnöstä muodostui yksimielinen. Tarkastusvaliokunnassa perussuomalaisten jäseninä toimivat kansanedustajat Olli Immonen, Arja Juvonen ja Mika Raatikainen.
Tiedotusvälineissä aihetta on käsitelty viime vuodesta alkaen erityisesti ministeri Anne Bernerin (kesk.) toimintaan liittyvien epäselvyyksien näkökulmasta.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) totesi tarkastuksessaan, että Bernerin johtaman liikenne- ja viestintäministeriön toiminta ei kaikilta osin vastannut valtionyhtiöiden hyvää hallintotapaa ja että ministeriö oli puuttunut Finavian hallituksen toimintaan epäasianmukaisella tavalla.
Riskienhallinta järjestettävä asianmukaisesti
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää tärkeänä sitä, että Finaviaan sekä yleisesti valtion omistajapoliittiseen päätöksentekoon ja riskienhallintaan liittyviä ongelmia tarkasteltiin valiokunnassa perusteellisesti.
– Epäselvyydet Finavian kohdalla ovat jatkuneet liian kauan ja on hyvä, että asia otettiin tarkastusvaliokunnan käsiteltäväksi edustaja Raatikaisen aloitteesta, Juvonen toteaa.
Valiokunta on käsitellyt Finavian johdannaissopimuksia 2009-2011 ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Valiokunta on käynyt läpi myös vahingonkorvauskanteiden nostamisen eri vastuutahoja kohtaan vuosina 2009-2011 tehtyihin johdannaissopimuksiin liittyen.
– Finavian johdannaissopimuksista on aiheutunut huomattavaa vahinkoa valtiolle, rahassa mitattuna noin 34 miljoonaa euroa. Myös ongelmiin reagointi on ollut liian hidasta. Riskienhallintaan on saatava asianmukainen ohjeistus, jotta vastaavilta ongelmilta vältytään jatkossa, Immonen painottaa.
Tarkastusvaliokunta nostaakin mietinnössään keskeisenä ongelmana esille sen, ettei valtio-omisteisille yhtiöille ole erillistä ohjeistusta riskienhallinnasta. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että valtio-omisteisten yhtiöiden riskienhallinta järjestetään jatkossa asianmukaisesti ja että valtioneuvosto antaa asiaa koskevan oheistuksen.
Tämän ohella yhtiön johdon ja hallituksen vastuulla on myös varmistaa se, että laadittuja ohjeita noudatetaan.
Finaviassa on tehty keskeisiä ratkaisuja vuosien 2015 ja 2016 aikana. Välimiesmenettely, ilmoitus Finanssivalvonnalle, rikosilmoitus ja sen perusteella käynnistynyt oikeudenkäynti entistä rahoituspäällikköä ja varatoimitusjohtajaa kohtaan eivät ole olleet yhtiön kannalta menestyksellisiä.
Finavia on nostanut vahingonkorvauskanteen entistä toimitusjohtajaa vastaan vuonna 2016. Kanteiden nostamisen lähtökohtana on ollut saada takaisin osa aiheutetusta vahingosta.
Omistajaohjauksen toimintaperiaatteita tarkennettava
VTV:n mukaan Bernerin johtama ministeriö oli puuttunut Finavian operatiiviseen toimintaan tilintarkastusyhteisö Deloitten ja Finavian kanssa solmitun sovintosopimuksen valmistelussa sekä aikaisempaan johtoon kohdistuvan vahingonkorvausvaatimuksista luopumisen osalta.
Ministeri Berner puolestaan kiisti puuttuneensa yhtiön operatiiviseen toimintaan.
Tarkastusvaliokunta tuo mietinnössään esiin tilanteita ja toimijoiden erilaisia käsityksiä siitä, mikä olisi ollut oikea toimintatapa omistajapoliittiselle päätöksenteolle ja kuuluiko kyseinen asia omistajan vai yhtiön itsensä päätettäväksi. Sovintosopimusprosessiin liittyy sellaisia toimintatapoja ja tilanteita, jotka ovat valiokunnan mielestä omiaan sekoittamaan omistajaohjauksen ja yhtiön päätöksenteon toisiinsa.
Tarkastusvaliokunta pitää syntynyttä tilannetta epätoivottuna ja haluaa välttää vastaavanlaisten tilanteiden syntymisen jatkossa. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä, että eri toimijoilla vallitsee yhteinen käsitys hyväksytyistä toimintatavoista.
Mietinnössä peräänkuulutetaan, että hallitus tarkentaa valtion omistajaohjauksen toimintaperiaatteita erityisesti valtion kokonaan omistamissa yhtiöissä vuoden 2017 loppuun mennessä.
– Valtion omistajaohjausta tulee vahvistaa ja selkeyttää. Myös avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeä osa hyvää hallintotapaa, Immonen tarkentaa.
Valiokunnan mietintö on eduskunnan salikäsittelyssä 22. päivä helmikuuta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.