Tarina pesukarhusta, joka ei halunnut muuttua natsisymboliksi – näin Yle-koomikko, Ylen luottotutkija ja HS-toimittaja veivauksensa tekivät

KOMMENTTI | Kesä 2023 jää historiaan suomalaisen median historiaan. Toimitukset höyrähtivät monin paikoin ja julkaisivat uutisina asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Kirjoitin aiemmin siitä, miten Helsingin Sanomat syyllisti seksuaalisen häirinnän uhrin ja yritti leimata tämän rikolliseksi. Tänään kirjoitan siitä, miten media alkoi höperehtiä natsipesukarhuista, ja ketkä tämän ajatuksen kyhäsivät kokoon.

Kesäkuun lopussa silloinen elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps.) joutui mediamyrskyyn. Rajun kohun aikana mediajulkisuuteen syntyi eriskummallinen ajatus siitä, että sympaattiseksi aiemmin koettu pesukarhu olisikin natsisymboli. Tämä oli tavattoman kummallista, koska pesukarhua ei ole Suomessa milloinkaan ennen kytketty natsismiin.

Pesukarhutarina syntyi kohun ollessa jo muutenkin kiihkeimmillään. Mediasta pukkasi päivittäin uusia syytöksiä Junnilan niskaan. Ilmapiiri oli kiihkeä, ja ajojahti kuumimmillaan.

Käydään läpi keskeiset hetket pesukarhutarinasta:

23. kesäkuuta.
Ylen vakiokasvo, stand-up-koomikko Jukka Lindström käskee mediaa selvittämään, miten persujen ja Vilhelm Junnilan kaksoisviestintä toimii. Vasemmistotwitter ihastuu termistä ja alkaa rummuttaa sitä vimmatulla volyymillä.

27. kesäkuuta
Vasemmistoliiton puoluemedia nostaa Lindströmin kaksoisviestintäkommentin uutiseksi.

28. kesäkuuta
Junnilan luottamusäänestys eduskunnassa. Syytöksiltä puolustautuvan Junnilan kravaatin kuvioita syynätään. Keskustan entinen poliittinen sihteeri Tuomo Lamponen julkaisee Twitterissä päivityksen, jossa hän epäilee Junnilan kravatista löytyvän mesimäyriä – eläintä, jota media arvelee äärioikeistosymboliksi. Lähes kolmesataatuhatta Twitter-käyttäjää käy hämmästemässä kravaatin kuvioita.

Ei saatana. Honey Badger Don't Give a Shit. Arvatkaa kenen solmio tänään otetussa kuvassa? pic.twitter.com/ausYM2OGi1

— Tuomo Lamponen (@TuomoLamponen) June 28, 2023

Lamposen mesimäyräväite on niin posketon, ettei se mene läpi suuressa mediassa läpi. Jahti tyssää hetkeksi, mutta kiihtyy pian äärimmilleen.

Kello 15.36: Vasemmistotaustainen tutkija Panu Raatikainen toteaa: ”Saksan pesukarhu-ongelma juontaa juurensa 1930-luvulle, kun natsit toivat sen vieraslajina maahan. Nyt puhutaan usein “natsipesukarhuista”. Hän pakittelee myöhemmin illalla ilmeisen virheellisestä kannastaan.

Kello 16.50: HS-toimittaja Petja Pelli julkaisee viestiketjun, jossa hän pohtii Junnilan kravaatin mahdollisia merkityksiä.

Pelli kirjoittaa: ”Symboloiko pesukarhu sitten jotakin äärioikeistoon liittyvää? Ei mitenkään kovin ilmeisesti ainakaan. Kävin läpi äärioikeiston symbolien eri listauksia, eikä sitä niistä löytynyt. Toisaalta, jos oikein kaivaa, niin jotakin löytyy Pesukarhun (raccoon) lyhenne “coon” on Yhdysvalloissa historiallisesti ollut hyvin halventava rasistinen ilmaus. Termi löytyy esimerkiksi tästä Tampereen yliopiston etnisten sanojen sanakirjasta.” Viestin yhteydessä on kaksi linkkiä (1, 2). Ensimmäinen kertoo ”coon”-termiä käytetyn Pohjois-Amerikassa, muttei tarjoa mitään lisätietoja. Jälkimmäinen linkki viittaa yhdysvaltalaisen Jim Crow -museon pitkään kirjoitukseen, joka avaa rasistisen ”coon”-sanan historiaa.

Jim Crow -museon tekstistä käy ilmi, että coon-termiä on todellakin käytetty rasistisena karikatyyrina. Termi syntyi orjuuden aikakaudella. Sivuston mukaan sillä viitattiin työtä välttelevään hitaanpuoleiseen orjaan. 1900-luvun alkupuolen Hollywood toisti kyseistä karikatyyriä muutaman vuosikymmenen ajan. Termiin törmää nykyään enää akateemisessa historiantutkimuksessa, ja sellaisestahan termi nytkin löytyy – historiasivustolta.

Racoon tai coon-termejä ei löydy yhdysvaltalainen Anti-Defamation League -kansalaisjärjestön vihasymbolitietokannasta.

Pelli toteaa twitterissä: ”Tästä kravatista en osaa sanoa kaiveluideni perusteella juuta enkä jaata. Kirjoitin tähän vain sen, mitä löysin.” Tämä ei pidä paikkaansa. Hän jättää kertomatta sen, mitä Jim Crow -sivustolta selviää.

Pelli itsekin näyttää ymmärtävän, ettei natsipesukarhuteoria pidä paikkaansa.

29. kesäkuuta kello 02.00

HS julkaisee aamuyöllä Petja Pellin kirjoittaman, Junnilaa koskevan jutun, jossa kirjoittajan edellisen päivän epävarmuus on karissut tiehensä. Lukijoille tehdään selväksi, että pesukarhukravatti on erittäin halventava, rasistinen kaksoisviesti.

Pellin juttu nojaa Yle-koomikko Jukka Lindströmin alkuperäiseen kaksoisviestintähavaintoon, jota Vasemmistoon kallellaan oleva Johanna Vuorelma tutkijan arvovallallaan vahvistaa. Harva lukija huomaa, että Vuorelma myöntää jutussa, ettei hän ole koskaan julkaissut asiasta mitään. ”Käsittelen tätä retorista keinoa tulevassa kirjassani ironiasta politiikassa”, Vuorelma toteaa kaksoisviestinnästä. Voihan sitä noinkin sanoa, että hän keksi asian juuri äsken.

Myöhemmin samana päivänä Vuorelma hehkuttaa HS-uutista ja hehkuttaa Junnilan vaatevalinnan olevan ”oppikirjaesimerkki kaksoisviestinnästä”.

Junnilan eilinen vaatevalinta oli oppikirjaesimerkki kaksoisviestinnästä: pahoitellaan toimia suurelle yleisölle, isketään silmää omille kannattajille. Nonverbaalinen viestintä tarjoaa tehokkaan performatiivisen keinon, jolla voi puhutella eri yleisöjä. https://t.co/NTxqwwzW0I

— Johanna Vuorelma (@VuorelmaJohanna) June 29, 2023

Sillä ei ole Helsingin Sanomille väliä, ettei pesukarhua tiettävästi ole koskaan aiemmin Suomessa käytetty rasistisena symbolina. Päinvastoin sitä on käytetty pesukonemerkkinä.

Jos HS olisi tutustunut Jim Crow -sivustoon tarkemmin, se olisi helposti löytänyt tiedon siitä, että halventavaa coon-termiä käytetiin lähinnä 1800-luvulla.

Silläkään ei ole lehdelle väliä, että kyseessä oli Junnilan puolison hankkima kravaatti. Lehti ryntää johtopäätöksiin, vaikka kyse on erittäin spekulatiiviesta asiasta. Lehti tuputtaa lukijoilleen hyvin epävarmoja, varmistamattomia tietoja ja lyö niiden avulla äärimmäisen raskaita leimoja. Vasta myöhemmin HS julkaisee tiedon kravatin todellisesta merkityksestä.

Mitä HS edellä, sitä muu media pian perässä, Yle etunenässä. Eri medioissa kierrätetään muutamaa vasemmistotaustaista tutkijaa, joilla on elämänsä tilaisuus potkia poliittisia vastustajiaan kaksoisviestintäteorialla – joka antaa mahdollisuuden esittää mitä tahansa väitteitä.

Tilanne on eriskummallinen. Syytösten kohteeksi joutuneen poliitikon omilla sanoilla ei olekaan enää mitään merkitystä, vaan nyt vasemmistotaustaiset tutkijat pääsevät uutisiin kertomaan, mitä Junnila oikeasti tarkoitti. Äärimmäisen harva oikeustoimikelpoinen ihminen kannattaisi esimerkiksi käräjäoikeuksiin menettelyä, jossa syyttäjä saa päätösvallan sen kertomiseen, mitä syytetty oikeasti sanoillaan tarkoittaa. Mutta nyt toimittiin juuri tällä tavalla.

Mutta mikä oli siis kaksoisviestintää? Sekö, että Vilhelm Junnila ei ollut muistanut tarkistaa pesukarhu-sanan kaikkia mahdollisia merkityksiä kaikilla mahdollisilla kielillä viimeisen sadan vuoden ajalta? Kravatti oli Junnilan puolison ostama.

– Pesukarhuista pitävän paremman puoliskon lahjana antama solmio on tulkittu piiloviestiksi. Se ei ole piiloviesti. Halusin mennä elämäni kovimpaan paikkaan puolisoltani saamani kravatti kaulassa, Junnila avasi asiaa hivenen myöhemmin.

30. kesäkuuta

Suomenkieliseen wikipedia-tietosanakirjaan lisätään tieto siitä, että pesukarhu on äärioikeistosymboli. Lisäksi wikiin lisätään epämääräistä horinaa siitä, että eläimellä on mahdollisesti jotain tekemistä natsi-Saksan kanssa.

Ja siinä se.

Nyt suomalainen mediakenttä voi rinta kaarella todeta, että elinkeinoministeri Vilhelm Junnila saapui eduskuntaan natsikravaatissa, ja jatkoi edelleen kaksoisviestintäänsä, jotta hänen oletetut äärioikeistokannattajansa saisivat asiasta kiksejä.

Koska asia on todettu Hesarissa, Wikipediassa, Ylellä ja Ylen vakkarinaaman Johanna Vuorelman Twitter-seinällä, ei kenenkään pidä erehtyä sanomaan, että mietittäisiinkö asiaa vielä hetki. Yksikään Suomen tuhansista toimittajista ei uskalla kyseenalaistaa tätä posketonta tarinaa. Se ei ole ihme. Hesari on äärimmäisen kostonhimoinen lehti, joka ei milloinkaan antaisi anteeksi sille, joka asettuu vihattujen persujen puolelle tätä totuuden ja demokratian jättiläistä vastaan. Lehti on päättänyt kaataa ministerin, eikä kukaan saa tulla väliin.

Kerrataan pelikuvio vielä kerran:

Taitava sananikkari (koomikko Jukka Lindström) luo käsitekikkailullaan uutta todellisuutta. Politisoitunut tutkija (Johanna Vuorelma) ottaa uuskäsitteen välittömästi käyttöönsä ja alkaa tehdä varmoja havaintoja PS-poliitikon puheista. Toimittaja (HS:n Petja Pelli) ei kyseenalaista kumpaakaan vaan myllyttää persuja. Ei tietenkään kyseenalaista, koska kolmikko pelaa kohti samaa maalia. Lopputuloksena syntyy valheiden vyyhti, jota tarjoillaan suurelle yleisölle uutisina.

Joka hallitsee sanoja, hallitsee maailmaa. Taitava sanojen käyttäjä voi välillä spinnata tappouhkaukset vitseiksi ja tappouhkausten kohteet syypäiksi.

Suomenkielisen Wikipedian Pesukarhu-sivu on sittemmin putsattu äärioikeistomaininnasta. Ja nykyään lapsikin jo tietää, että pesukarhu ei ole äärieläin vaan höyrähtäneen median laumasieluisen typeryyden ja kollektiivisen sokeuden symboli.

6.9.2023

Eduskunnan suuressa rasismia koskevassa tiedonantokeskustelussa pidetään 170 puheenvuoroa. Keskustelu kestää kahdeksan tuntia. Yksikään opposition puhuja ei mainitse pesukarhuja äärioikeistosymbolina.

Kaksi perussuomalaista mainitsee sanan. Toinen heistä on Joakim Vigelius, joka toteaa:

”Kuka on jatkuvasti riitauttanut mitä viattomimmat ja vahingoittamattomimmat teot tarkoittamaan pahaa, kaksoisviestintää, ehkä mikroaggressioita? Me perussuomalaiset emme ole tehneet sitä. Me emme ole kutsuneet rasistiseksi pesukarhuprinttiä, oli se lakanoissa tai solmioissa. Me emme myöskään ole tehneet sitä Afrikan Tähden kohdalla. Emme ole kutsuneet rasistisiksi pikkulettejä, emme kohteliaasti englanniksi vieraan ihmisen lähestymistä, emme tiernapoikia, jäätelöpuikkoja, riisipaketteja, emme kulttuurisia naamiaisasuja, sombreroja, saati intiaanipäähineitä. Emme ole myöskään lyöneet rasismileimaa liputta matkustavia kiinni ottaviin, työtään tekeviin lipuntarkastajiin tai siihen nettikirjoittelijaan, joka täysin aiheesta kritisoi naisia alistavaa ja dehumanisoivaa kaavutuskulttuuria.”

HS uutisoi keskustelusta tavanomaiseen tapaan – puhumalla pötyä. Lehti otsikoi:

”Vähemmistöpoliitikko: Vain Ps-edustajat itse puhuvat jäätelö­puikoista ja Afrikan tähdestä”

Päinvastainen on totta. Iltalehti uutisoi aiemmin Helsingin yliopiston kertoneen virallisena kantanaan, että Afrikan tähti on rasistinen peli.

---

Lisäys 6.9.2023 klo 14.15: Maininta Tuomo Lamposen poliittisesta taustasta.

Oikaisu 7.9.2023 klo 11:09: Jutussa todettiin ensin Jukka Lindströmin nostaneen ensimmäisenä julkisuuteen Jim Crow -museon sivujen ”coon”-termin ja HS-toimittaja Petja Pellin käyttäneen Lindströmin nostoa lähteenään. Tämä ei pidä paikkansa. Juttuun tehty lisäksi tarkennuksia, päivityksiä ja lisäyksiä kauttaaltaan.