LEHTIKUVA
Tanskan uusi hallitus panostaa talouteen ja puolustukseen yli puoluerajojen
Tanskan uuden hallituksen muodostavat kaksi vanhan vallan linnaketta sekä uusi tulokas. Yhteisymmärryksen taustalla kummittelevat Euroopan talouskriisi ja sota. SVM-hallitus työllistää, keventää verotusta ja satsaa puolustukseen. Maahanmuuttokriittinen linjakin pitää.
Tanskan uuden hallituksen muodostavat vanhat valtapuolueet sosialidemokraatit ja liberaalikonservatiivinen Venstre sekä kesällä puoluekartalle ilmestynyt ja vaaleissa hyvin menestynyt, keskustaan lukeutuva moderaatit. Poikkeuksellinen aika helpotti puolueiden yhteisen linjan löytymistä, silti hallituksen muodostaminen kesti kuusi viikkoa.
SVM-koalitiohallituksen tunnuslause on ”vastuu Tanskasta”, joka heijastanee pyrkimystä perinteitä rikkovaan yhteistyöhön. Sosialidemokraatit ja Venstre ovat viimeksi olleet samassa hallituksessa yli 40 vuotta sitten. Hallituksessa on 23 ministeriä, joista 8 on naisia.
Talouskriisi ja sota taustalla
Venstren johtaja Jakob Ellemann-Jensen ilmoitti vielä vaaliyönä, ettei puolue mahdu samaan hallitukseen sosialidemokraattien kanssa. Sittemmin ääni kellossa muuttui:
– Tein ratkaisun hankkiakseni puolueelle mahdollisimman paljon vaikutusvaltaa. Ja ennen kaikkea olen ajatellut talouskriisin riivaavaa maatamme sekä Eurooppa, jossa on sota, Ellemann-Jensen perusteli muuttunutta mieltään.
Uuden hallituksen pääministerinä jatkaa sosialidemokraattien Mette Frederiksen, Jakob Ellemann-Jensenistä tuli puolustusministeri sekä samalla varapääministeri. Moderaattien Lars Løkke Rasmussen sai ulkoministerin salkun.
Työllisyys, verotus ja puolustus keskeistä
Hallitus aikoo lisätä työllisyyttä 45 000 henkilötyövuodella ja panostaa samalla kolme miljardia Tanskan kruunua (400 milj. €) julkiselle sektorille suunnattuihin palkankorotuksiin. Verotusta kevennetään viisi miljardia kruunua ja verojärjestelmää uudistetaan.
Puolustusmenot on tarkoitus nostaa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä – Nato-linjauksen mukaisesti. Tavoite saavutetaan kolme vuotta suunniteltua aikaisemmin, koska siitä vallitsee puolueiden yhteinen näkemys kansankäräjillä.
Myös arkipyhiin puututaan – ilmeisenä tarkoituksena tuottavuuden nostaminen. Tanskan tiukasta ja pohjoismaisittain vastuullisesta maahanmuuttopolitiikasta vallitsee siitäkin laaja yksimielisyys puolueiden välillä, joten asiaa ei enää erikseen tarvinne korostaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tanskan maahanmuuttopolitiikka julkisen sektorin palkat puolustusmenot bkt puolustusministeri vastuu Tanskasta SVM-hallitus Tanskan hallitus 2022 Moderaatit Jakob Elleman-Jensen Venstre Tanskan kansankäräjät sosialidemokraatit Mette Frederiksen Lars Løkke Rasmussen veronkevennykset Puolustus Ulkoministeri pääministeri työllisyys verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tanskalla tiukka linja: Isis-kotiäidit saavat syytteet terrorismin edistämisestä
Perussuomalaiset vaatii velvoittavaa kotouttamispolitiikkaa Tanskan malliin: ”Suomen suunta on käännettävä”
Ruotsin pääministeri Kristersson: Sisäisen turvallisuuden ongelmien korjaamisessa voi ottaa oppia Tanskasta – ”Jengirikollisuuteen puuttumiseen tarvitaan nyt uutta voimaa”
Kokoomus ja vihervasemmisto kaipaavat työperäistä maahanmuuttoa – perussuomalaiset parantaisi työn kannattavuutta ja toteuttaisi duunarialojen kunnianpalautuksen
Kankaanniemi ensi vuoden talousarviosta: Sadat tuhannet ajautuvat köyhyysrajan alapuolelle – hallitus riitelee ja keskittyy yli-innokkaaseen ilmasto- ja maailmanparannuspolitiikkaansa
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.