

LEHTIKUVA
Tanskan ja Ruotsin vankilat täynnä – rangaistuslaitosten rakentaminen ulkomaille kaatumassa VIP-kohtelun hintaan
Ruotsin uusi hallitus haluaisi sijoittaa karkotuspäätöksen saaneita rikollisia ulkomaisiin vankiloihin. Tanskassa projekti vankilan rakentamiseksi Kosovoon on pysähdyksissä, koska vankien olosuhteiden ja omaisten kohtelun pitää täyttää pohjoismaiset standardit ja se tulee kalliiksi.
Tanskan hallitus on tehnyt päätöksen 300 karkotettavaksi määrätyn vangin sijoittamisesta Kosovoon rakennettavaan Gjilanin vankilaan. Ensimmäiset rikolliset oli määrä lähettää kärsimään rangaistustaan tammikuussa. Näin ei ilmeisesti tule tapahtumaan.
Kaikilla Tanskassa tuomituilla vangeilla on nimittäin lain mukaan oikeus kärsiä tuomionsa samankaltaisissa olosuhteissa. Kosovoon pitäisi siis rakentaa kokonaan uusi, pohjoismaiset mukavuudet ja harrastemahdollisuudet käsittävä vankila sekä kouluttaa henkilöstö edistykselliseen näkemykseen ihmisoikeuksista.
Syyskuussa Tanskan hallitus joutui ilmoittamaan, että projekti pysäytetään toistaiseksi. Osapuolet eivät ole päässeet yksimielisyyteen Kosovoon rakennettavien vankipaikkojen rahoituksesta. Budjetista puuttuu edelleen 200 miljoonaa kruunua (26,9 M€).
Rikollisen etu edellä
– Olemme varoittaneet tästä kaiken aikaa. Tanskalaisten standardien mukaisen vankilan rakentaminen Kosovoon ja henkilökunnan kouluttaminen maksavat maltaita, sanoo Vankeinhoidon henkilökuntaliiton johtaja Bo Yde Sørensen Dagens Nyheterille.
Ilma on sakeanaan kysymyksiä ja huolta kannetaan selkä vääränä vankien sekä heidän omaistensa etujen turvaamisesta. Rikosten uhreista ei puhuta mitään.
Ihmisoikeuspiireissä on noussut huoli siitäkin, kuinka vankien lapset ja omaiset pääsevät tervehtimään vankeja. Kuinka monta kertaa vuodessa heidät lennätetään edestakaisin Kosovoon ja millaisissa hotelleissa heidät majoitetaan? Miten toimitaan, jos vanki sairastuu ja tarvitsee hoitoa?
Ruotsi tarvitsee 3 400 vankipaikkaa lisää
Ruotsin uuden hallituksen ohjelmassa luvataan selvittää, miten rikoksesta tuomittuja henkilöitä voitaisiin sijoittaa vankilaan ulkomaille. Tarve johtuu väkivaltarikollisuuden kasvusta ja vankilat ovat täynnä. Rangaistusten kiristäminen tietää sekin kasvua vankimäärään.
Porvarihallituksen ohjelman mukaan Ruotsiin tarvitaan 3 400 vankipaikkaa lisää. Ruotsissa ja ulkomailla sijaitsevissa rangaistuslaitoksissa olisi tuolloin paikat 10 100 vangille.
– Vankilamme ovat periaatteessa täynnä. Vankipaikkojen hankkiminen ulkomailta ei ole kuitenkaan meidän ideamme. Lähtökohtaisesti hoidamme itse omat asiamme Ruotsissa. Kyseessä on poliittinen päätös, muotoilee Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Martin Holmgren.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- poliittinen päätös pohjoismainen hyvinvointivaltio omaisten kohtelu vankien kohtelu Bo Yde Sørensen Gjilanin vankila vangit ulkomaille vankila ulkomaille Ruotsin uusi hallitus porvarihallitus ihmisoikeusjärjestöt Tanskan sosialidemokraatit Martin Holmgren Kosovo Hallitusohjelma Tanska
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten eduskuntaryhmältä toimenpidealoite rangaistusjärjestelmän uudistamisesta: ”Ei nykyisellään vastaa kansalaisten oikeustajua”

Jopa 95 prosentilla katujengiläisistä maahanmuuttajatausta: ”Haitallinen maahanmuutto aiheuttaa kehitysmaalaistumista”

Purra: Ruotsin asia on meidän

Sisäministeri Mikkonen: Maahanmuutolla ei ole mitään tekemistä maahanmuuttajataustaisen katujengirikollisuuden kanssa

Tanskademokraatit nousussa ennen tiistain parlamenttivaaleja – maahanmuuttokriittisyys leimaa Tanskan poliittista kenttää

Grönlantilaisten äänet ratkaisivat Tanskan parlamenttivaalit: Sosialidemokraatit voittoon – tanskademokraateille kelpo tulos
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää