LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Viikon 22/2022 luetuin
Tanska tarkastaa ulkomailla lomailevien sosiaalituet lentokentällä
Kööpenhaminan lentokentällä pidetään kerran viikossa pistotarkastuksia, joissa varmistetaan, että sosiaalietuuksia nauttivat lomalaiset ovat muistaneet ilmoittaa matkastaan viranomaisille. Viime vuonna sosiaaliturvapetoksen yrityksestä jäi lentokentällä kiinni yli viisi sataa henkilöä, joista kolme neljännestä oli ei-länsimaisia maahanmuuttajia.
Yli viisi sataa henkilöä on jäänyt kiinni sosiaaliturvapetoksista Kastrupin lentokentällä pidetyistä pistokokeissa, kertoo tanskalaislehti Berlingske. Pidemmäksi aikaa maasta poistuvan tulee ilmoittaa matkastaan viranomaisille, mikäli hän saa työttömyyskorvausta tai muita Tanskassa asumiseen sidottuja sosiaalietuuksia.
Neljä miljoonaa kruunua takaisinperintään
Kaikkiaan 544 ulkomailla lomailleen henkilön osalta tehtiin tukien takaisinperintäpäätös. Sosiaalitukia peritään takaisin lähes neljän miljoonan Tanskan kruunun (eli 535 000 euron) arvosta.
Kastrupin lentokentällä järjestettiin viime vuoden aikana pistokokeita yhteensä 30 päivänä. Yli 13 000 lentomatkustajan sosiaalietuustiedot tarkastettiin, ja tämä johti 544 takaisinperintäpäätökseen. Noin 150 tapauksen käsittely on vielä kesken, joten takaisinperintöjä voi tulla lisääkin.
Koronapandemia hillitsi matkailua
Tanskan kansanpuolueen kansanedustaja Bent Bøgsted pelkää, että tänä vuonna sosiaaturvapetoksista lentokentillä kiinni jäävien määrä tulee olemaan suurempi, koska viime vuonna ei koronapandemian takia matkusteltu kovin paljon.
Liberaalipuolueen Hans Andersen näkisi mielellään enemmänkin tarkastuksia lentokentällä. Hän ei hyväksy sosiaaliturvapetoksia.
– Luvut osoittavat, että lentokenttätarkastuksia tarvitaan, Andersen sanoo.
Sosiaalietuuksiin liittyviä pistokokeita on Tanskassa järjestetty aina silloin tällöin vuodesta 2011 lähtien. Työllisyysministeri Peter Hummelgaard kertoo, että niitä on tarkoitus järjestää jatkossakin noin kerran viikossa.
Suurin osa tarkastuksissa kiinni jääneistä on länsimaiden ulkopuolelta tulleita maahanmuuttajia. Tanskan kansanpuolueen perustaja ja istuva kansanedustaja Pia Kjærsgaard teki asiasta kirjallisen kysymyksen kansankäräjillä.
Lomailijoissa myös runsaasti pakolaisia
Ministeri Mattias Tesfayen antaman vastauksen mukaan kolme neljäsosaa lentokentällä vuonna 2021 sosiaaliturvapetoksista kiinni jääneistä oli ei-länsimaisia maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään. Nalkkiin joutui myös syntyperäisiä tanskalaisia ja länsimaisia maahanmuuttajia.
Suurimmalla osalla kiinni jääneistä oli Tanskan kansalaisuus. Noin 15 prosenttia sosiaaliturvapetoksesta kiinni jääneistä oli pakolaisia tai heidän perheenjäseniään.
Punavihreän yhtenäisyyslistan kansanedustaja Jette Gottlieb pitää ei-länsimaisten maahanmuuttajien yliedustusta aivan ymmärrettävänä.
– Jos olet Somaliasta ja isäsi on kuolemaisillaan, niin tietenkin lähdet katsomaan häntä, Gottlieb sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jette Gottlieb Peter Hummelgaard Hans Andersen Kastrup Bent Bøgsted sosiaaliturvapetos Mattias Tesfaye Pia Kjærsgaard Tanskan Kansanpuolue Tanska Sosiaaliturva maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Immonen: Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla toimilla
Tanska avaa sylinsä Venäjän hyökkäystä pakeneville – ja jatkaa pakolaisten palauttamista takaisin Syyriaan
Purra: Pakolaisuuksia on todella erilaisia
Toimenpidealoite turvapaikkapolitiikan järkeistämiseksi: Onko turvapaikalle perusteita, jos sen saanut henkilö pystyy lomailemaan maassa, josta on paennut?
Amerikkalaisjoukkoja jälleen Somaliaan – maa voi pian olla turvallinen pakolaisten palata
Jengiväkivallan juurisyyt ovat Afrikasta ja Lähi-idästä tulevassa maahanmuutossa – perussuomalaiset moitti kyselytunnilla hallituksen avuttomuutta, vaatii turvallisia katuja
Tanskademokraatit nousussa ennen tiistain parlamenttivaaleja – maahanmuuttokriittisyys leimaa Tanskan poliittista kenttää
Grönlantilaisten äänet ratkaisivat Tanskan parlamenttivaalit: Sosialidemokraatit voittoon – tanskademokraateille kelpo tulos
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää