Pääministeri Lars Løkke Rasmussenin hallitus esitteli odotetusti torstaina 22 kohdan toimenpidelistan rinnakkaiskulttuurin kitkemiseksi Tanskasta. Kaiken takana on se tosiasia, että Euroopan ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien määrä on kymmenkertaistunut 10 vuodessa. Keinoissa on enemmän keppiä kuin porkkanaa.
Tanskan hallituksen ohjelma tähtää siihen, että ongelmalähiöt ovat osa perus-Tanskaa vuoteen 2030 mennessä. Kuin alleviivatakseen sitä, että hallitus on tosissaan, lakiehdotukset julkaistiin Nørrebron Mjølneparkenissa, jota on luonnehdittu Tanskan vaarallisimmaksi paikaksi. Itse toimenpideohjelmassa 16 aluetta määritelty erityisen ongelmalliseksi ja kaiken kaikkiaan kohteita on 57.
– Yhden sukupolven aikana Tanska on muuttunut peruuttamattomasti. Kun täällä vielä kymmenen vuotta sitten oli 50 000 ihmistä, jotka olivat kotoisin länsimaiden ulkopuolelta, niin nyt heitä on jo puoli miljoonaa, sanoi pääministeri Lars Løkke Rasmussen Berlingske-lehden mukaan. Tanskan väestöstä kahdeksalla prosentilla ovat juuret muualla kuin länsimaissa.
– Tanskaan on tullut enemmän maahanmuuttajia kuin yhteiskunta kykenee ottamaan vastaan, Løkke Rasmussen perusteli hallituksen aikeita.
Monet nyt esitetyistä keinoista ovat tuttuja jo aiemmista yrityksistä muuttaa ongelmalähiöiden luonnetta. Suomen Uutiset kertoi alkuviikosta, että hallitus aikoo tuplata rangaistukset ongelmalähiöissä tehdyistä rikoksista. Koventuneen kohtelun saisivat vandaalit, huumekauppiaat ja murtohenkilöt.
Täysin uutena asiana ohjelmassa on Aftonbladet-lehden mukaan esitys neljän vuoden vankeusrangaistuksesta vanhemmille, jotka lähettävät lapsensa ääriliikkeiden koulutusleireille. Vankilatuomion kärsittyään vanhemmat karkotetaan maasta.
Ongelmalähiöiden lapset laitetaan suunnitelman mukaan opinteille eli varhaiskasvatukseen jo yhden vuoden iässä ja luokalle jää niin että lätkähtää, jos esikoulun päättyessä ei pysty kommunikoimaan sujuvalla tanskan kielellä.
Muuttoa ongelma-alueille suitsitaan siten, että ghettoon muuttavan henkilön sosiaalituki puolitetaan. Vastaavasti kuntia kielletään asuttamasta sosiaaliavustuksia saavia henkilöitä kaikkein pahimpiin kriisilähiöihin.
Nyt julkistettu “ghetto-ohjelma” on jo kuudes Tanskassa sitten vuoden 1994.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Kansanedustaja Miko Bergbom tyrmää SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppuraisen yhteisvelka-avauksen koskien puolustusmenojen rahoittamista.
Lue lisää
