
Suomen Uutiset Showssa tänään: Liharuokaa vai kasvisruokapakko? Riistaa vai tofua?
Tässä SUS- jaksossa metsästys, lihansyönti ja kasvissyönti herättävät vieraidemme pohdinnoissa samalla sohvalla varsin erilaisia ja mielipiteitä jakavia näkökulmia.
LEHTIKUVA
Pitääkö lasten ryhmäopetuksessa olla erikseen kasvisruokapäivä, ja jos pitää, niin kuinka monta kasvisruokapäivää viikossa on sopiva määrä Suomen kouluissa ja päiväkodeissa? MTV:n Kuumat nimet -vaalitentissä tunnetut kunta- ja aluevaalien ehdokkaat kertoivat näkemyksiään myös kasvisruokailusta. Perussuomalaisten kansanedustaja, Tampereen pormestariksi pyrkivä Joakim Vigelius esitti ensi sijassa oppilaiden omien näkemysten huomioimista.
Montako sellaista päivää viikossa kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi olla, kun kaikki syövät pelkkää kasvisruokaa? MTV:n Kuumat nimet -vaalitentissä eilen kunta- ja aluevaalien ehdokkaat ottivat kantaa asiaan, joka on kuntapäättäjien käsissä. Aiemmin esimerkiksi Helsingissä kouluissa on ollut pakollisia kasvisruokapäiviä.
Useiden puolueiden ehdokkaat lisäisivät kasvisruokaa eri mittakaavoissa. RKP:n Henrik Wickström pitäisi yhden kasvissafkapäivän, vasemmistoliiton Timo Furuholm sen sijaan toivoisi kasvisruokapäivien määräksi viittä, mutta ehdotti myös buffet-tyylistä ruokatarjoilua, jossa myös lihaa voisi olla tarjolla nykyiseen tapaan.
Kristillisdemokraattien Espoon ehdokas Mika Poutala pitäisi kouluissa maksimissaan yhden kasvisruokapäivän, sillä koulujen ei tulisi hänen mukaansa lähteä kasvisruokavillityksiin ja tärkeintä olisi lähiruuan tarjoaminen. Vihreiden Jenni Pitkon mukaan kasvisruuan tulisi olla ”ensisijainen vaihtoehto” joka ikinen päivä.
Perussuomalaisten kansanedustaja, Tampereen pormestariksi pyrkivä Joakim Vigelius esitti oppilaiden näkemysten huomioimista asiassa: pakollisia kasvisruokapäiviä kouluissa tulisi olla tasan niin paljon kuin oppilaat itse haluavat.
Vigelius muistutti, että kouluruuan ensisijainen tehtävä on ravita. Ruokalistan tarjonnasta tulisi siten kysyä suoraan oppilailta itseltään.
– Perussuomalaiset katsoo, että kouluruoka tulee järjestää oppilaiden itsensä ehdoilla. Mahdollisimman monen tulisi siis syödä ruoka. Jos on niin, että kasvisruoka ei mene kaupaksi, vaan menee hävikkiin, se tarkoittaa sitä, että kasvisruokaa ei pidä tyrkyttää oppilaille.
Perussuomalaiset ei halua tuputtaa oppilaille kasvisruokaa pakkosyöttönä. Kouluruokailu on mentävä oppilaat edellä.
— PS:n eduskuntaryhmä (@PS_ekryhma) April 10, 2025
Jos kasvisruoka menee hävikiksi, silloin sitä ei kannata tyrkyttää. pic.twitter.com/LcvjgA8L3W
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tässä SUS- jaksossa metsästys, lihansyönti ja kasvissyönti herättävät vieraidemme pohdinnoissa samalla sohvalla varsin erilaisia ja mielipiteitä jakavia näkökulmia.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Viikon suosituimmat
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.