LEHTIKUVA
Tämän lakialoitteen allekirjoitti yli 100 kansanedustajaa – Koponen: “Valtion on hyödynnettävä kaikki keinot koulukiusaamiseen puuttumiseksi”
Eduskunta käsitteli tänään lähetekeskustelussa Ari Koposen alulle panemaa lakialoitetta, jonka on allekirjoittanut 103 kansanedustajaa. Enemmistön tuen saaminen lakialoitteelle ei ole aivan tavanomaista. Esimerkiksi viime vuonna vastaavia yli 100 allekirjoituksen keränneitä lakialoitteita oli vain kolme kappaletta.
Aloitteessa esitetään, että lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin lisätään kumpaankin velvoite, joiden mukaan koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta ja väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle.
Kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee, ettei tätä pykälää löydy toisen asteen koulutuksen laeista, vaikka kiusaaminen on vähintään yhtä vakava uhka myös toisen asteen oppilaille.
– Hallituksen jatkaessa oppivelvollisuutta kattamaan toisen asteen koulutuksen olisi myös ensisijaisen tärkeää, että kiusaamis- ja väkivaltatapausten puuttumisen käytäntöjä yhdenvertaistetaan perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välillä. Tämä tuo myös tasa-arvoa eri koulutusasteiden välillä ja lakiin perustuvan selkeän velvoitteen, kertoo Koponen.
Nuorten pahoinvoinnin taustalla usein koulukiusaaminen
Vuoden 2015 kouluterveyskyselyyn vastanneista lukiolaisista 85 % koki, etteivät aikuiset puutu kiusaamiseen. Tällä lakialoitteella Koponen haluaa kiinnittää huomiota koulukiusaamisen vakavuuteen ja samalla vaatia lainsäätäjiltä konkreettisia toimenpiteitä sen vähentämiseksi.
– Kauniit puheet koulukiusaamisen ja väkivallan vastaisuudesta eivät riitä, vaan valtion on hyödynnettävä kaikki keinot ison ongelman ratkaisemiseksi. Näin laajaa kokonaisuutta emme pysty yhdellä toimenpiteellä ratkaisemaan, mutta tämä olisi yksi toimenpide oikeaan suuntaan. Luku 85 % kertoo faktapohjaisesti sen, ettei nykyinen lainsäädäntö ole riittävä, vaan tarvitaan tukevampaa selkänojaa selkeän velvoittavan kirjauksen muodossa, Koponen sanoo.
Asia ja ongelma on yhteinen
Aloitetta kannatettiin laajasti läpi puoluerajojen täysistunnossa kuulluissa puheenvuoroissa. Lisäksi aloitteen takana seisoo esimerkiksi Suomen lukiolaisten liitto ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, joka twiittasi vaikuttamisen asiantuntija Katja Asikaisen johdolla ahkerasti toivoen eduskunnalta asiaan tarttumista.
– Asia ja ongelma on yhteinen ja toivon, että alamme nyt vihdoin tehdä tarvittavia lainsäädännöllisiä uudistuksia koulukiusaamisen ja väkivallan kitkemiseksi yhdessä yli puoluerajojen, kertoo Koponen, jonka mukaan tämä olisi vahva viesti myös ulospäin siitä, että näin vakavassa asiassa emme mene puoluepolitiikan vaan lapsen ja nuoren etu edellä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elomaa: Koulukiusaaminen ei ole loppunut tänäkään syksynä
Koposen kansalaisaloitteella mutkia matkassa
Koulukiusaaminen raaistunut ja saanut uusia muotoja – Elomaa: Varhaiseen puuttumiseen panostettava
Koponen: “Miksi kouluväkivaltaan ei haluta puuttua, vaikka avaimia olisi?”
Koponen: Marinin hallitukselta on löydyttävä rahaa ja uskallusta uusiin toimintamalleihin – “Koulukiusaajan tulisi vaihtaa koulua, ei kiusatun”
Koposelta jo toinen lakialoite koulukiusaamisongelman ratkaisemiseksi: “Tarvitsemme lakiuudistuksia kiusaamiseen puuttumiseksi”
Koponen huolissaan nuorten kasvavasta väkivallasta: “Viranomaisilla oltava työkalut väkivalta- tai päihdekierteen katkaisemiseksi”
Perussuomalaiset kyselytunnilla: Lastensuojelun tilanne kriisissä – paljon puhetta, vähän tekoja
Ari Koposen työ kouluväkivaltaa vastaan on tuottanut tulosta: “Yhteistyö on avain asioiden muuttamiseen”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää