Annika Saarikko (kesk.) ja Sanna Marin (sdp.) / LEHTIKUVA
Talousviisailta sataa kritiikkiä hallitukselle, Koskenkylä: “Hallitus ottaa velkaa lisää holtittomasti, kokonaisveroaste on jo maailman korkeimpia”
Velkataakka kasvaa, rakenneuudistukset ovat liian vaisuja, tuottavuus ei parane, julkinen sektori paisuu, työllisyys ei kohene, eikä hallitusta tunnu kiinnostavan yrityssektori lainkaan. Valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä kirjoittaa hallituksen rämpimisestä.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen julkisti tiistaina yli 1,1 miljardin euron lisätalousarvion. Kyseessä on jo tämän vuoden kolmas lisätalousarvio. Helsingin Sanomien mukaan lisätalousarvio olisi peräti 2,2 miljardia euroa. Ero selittyy osin sillä, että Finnveran takausvastuut ovat kasvaneet. Tätä varten valtiontakausrahastoon ehdotetaan siirrettäväksi lähes 0,7 miljardia euroa, jolla pääomitetaan Finnveran vientitakuu- ja erityistakuutoimintoja.
Valtion nettolainanoton tarve kasvaa tänä vuonna 2,4 miljardia euroa, jolloin valtion nettolainanotoksi tänä vuonna tulisi peräti 14,4 miljardia euroa. Vuoden 2021 lopulla valtionvelka olisi lähes 140 miljardia euroa. Valtion nettolainanoton arvioidaan olevan ensi vuonnakin edelleen korkeaa tasoa noin 8 miljardia euroa.
Monet ekonomistit ovat kritisoineet hallituksen löysää velanottopolitiikkaa ja rakenneuudistusten puuttumista tai vähäisyyttä. Emeritusprofessori Matti Víren kritisoi kovin sanoin hallituksen rakenneuudistusten vaisuutta. Hänen mukaan Suomen talous on hiipumassa EU:n häntäpäähän. Työllisyys ei nouse riittävästi, tuotannolliset investoinnit eivät kasva ja tuottavuuden kasvu on hidasta. Julkinen sektori kasvaa jatkuvasti, mutta tuottavuus polkee paikallaan. Tämä lisää myös yritysten kustannuksia. Vientisektorin kilpailukyky ei ole kohdallaan.
Ekonomisti Roger Wessman (MustRead 6.5.2021 ja 12.5.2021) arvioi, että valtiontalouden alijäämä on ensi vuonnakin lähes viisi miljardia suurempi kuin mitä vaalikauden alussa suunniteltiin. Jos valtionvelka halutaan palauttaa laskevalle uralle, alijäämää pitäisi alentaa huomattavasti. Wessman toteaa, että suhdannenäkymien perusteella taloutta ei pitäisi enää elvyttää lisävelanotolla. Hän kritisoi myös kehysmenojen nostoa vuosina 2022 ja 2023. Menokehyksen nostolle ei ole tarvetta.
Myös talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja professori Jouko Vilmunen kritisoi menokehysten nostoa. Hallituksen pitäisi ehdottomasti palata alkuperäisiin menokehyksiin jo ensi vuonna. Vilmunen kummeksuu hallituksen ristiriitaisia signaaleja. Toisaalta ollaan jo hyvää vauhtia purkamassa koronarajoituksia, mutta talouspolitiikassa ei olla vielä lainkaan palaamassa normaaliin. Vilmusen mukaan koronakriisin hoito on antanut hallituspuolueille mahdollisuuden vältellä julkisen talouden ongelmien hoitoa. Nyt pitäisi palata isoon ongelmaan eli julkisen talouden kestävyyteen. Kestävyysvaje uhkaa kasvaa. Hallitus ei edes halua keskustella julkisen talouden tasapainottamisesta. Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen jo yli kymmenen vuotta. Alijäämää ei kyetty kuromaan umpeen edes viime vuosikymmenen lopun nousukaudella. Väestö vanhenee ja sosiaali- sekä terveysmenot kasvavat. Samaan aikaan talouden veronmaksukyky on heikentynyt.
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua.
Suomen hallitus nojaa nyt finanssipolitiikassaan vahvasti velanoton kasvattamiseen. Julkista sektoria paisutetaan edelleen, vaikka se on jo pitkään ollut maailman korkeimpia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi tuottavuuden kehitys on ollut erittäin heikkoa. Pääministeri puhuu vain hyvinvointivaltion puolesta ja unohtaa täysin sen, että yrityssektori on 80 prosenttia Suomen BKT:stä! Yrityssektorilla on ratkaiseva merkitys Suomen menestymiselle. Jos yritykset eivät menesty, putoaa pohja myös hyvinvointivaltion rahoitukselta.
Työllisyysaste pitää saada nousemaan nykyiseltä 70 prosentin tasolta yli 75 prosentin tasolle. Kokonaisveroaste on maailman korkeimpia, se pitäisi saada laskemaan. Tuottavuuden kasvu on ratkaisevaa talouden ja tulojen kasvulle. Suuria rakenneuudistuksia tarvitaan, koko talouteen. Ne loistavat nyt poissaolollaan ja hallitus häärää vain sote-uudistuksen kanssa, joka ilmeisesti vain lisännee sotemenoja. Suomen talous on jäänyt pahasti jälkeen muista pohjoismaista.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koskenkylä: EU:n elpymisrahastossa vakavia ongelmia, oikeudellinen pohja kyseenalainen
Koskenkylä: Onko matalan inflaation aika päättymässä?
Saksan vihreät euforian vallassa – Koskenkylä: vaaliohjelma on täyttä utopiaa, 137-sivuisen vaaliohjelman kustannuksia ei laskettu
Saksassa kritiikkiä elvytysrahastoa kohtaan – IFO-tutkijan tyly arvio: “johtaa yhteisen velan kasvuun”
PS: Sote-esityksessä viedään suuremmilta alueilta rahat ja pienemmiltä päätösvalta – palvelutasosta puhumattakaan
Marinin hallitus jättää seuraaville hallituksille omaa tuhoaan jauhavan julkisen talouden – Ranne: “Olemme loppuun asti väsyneitä tähän samaan vanhaan mantraan”
Perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta menokurin puutteen johdosta: “Talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta”
Perussuomalainen vaihtoehto priorisoi: Suomalaiselle turvaa, hyviä palveluita ja enemmän ostovoimaa
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.