Annika Saarikko (kesk.) ja Sanna Marin (sdp.) / LEHTIKUVA
Talousviisailta sataa kritiikkiä hallitukselle, Koskenkylä: “Hallitus ottaa velkaa lisää holtittomasti, kokonaisveroaste on jo maailman korkeimpia”
Velkataakka kasvaa, rakenneuudistukset ovat liian vaisuja, tuottavuus ei parane, julkinen sektori paisuu, työllisyys ei kohene, eikä hallitusta tunnu kiinnostavan yrityssektori lainkaan. Valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä kirjoittaa hallituksen rämpimisestä.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen julkisti tiistaina yli 1,1 miljardin euron lisätalousarvion. Kyseessä on jo tämän vuoden kolmas lisätalousarvio. Helsingin Sanomien mukaan lisätalousarvio olisi peräti 2,2 miljardia euroa. Ero selittyy osin sillä, että Finnveran takausvastuut ovat kasvaneet. Tätä varten valtiontakausrahastoon ehdotetaan siirrettäväksi lähes 0,7 miljardia euroa, jolla pääomitetaan Finnveran vientitakuu- ja erityistakuutoimintoja.
Valtion nettolainanoton tarve kasvaa tänä vuonna 2,4 miljardia euroa, jolloin valtion nettolainanotoksi tänä vuonna tulisi peräti 14,4 miljardia euroa. Vuoden 2021 lopulla valtionvelka olisi lähes 140 miljardia euroa. Valtion nettolainanoton arvioidaan olevan ensi vuonnakin edelleen korkeaa tasoa noin 8 miljardia euroa.
Monet ekonomistit ovat kritisoineet hallituksen löysää velanottopolitiikkaa ja rakenneuudistusten puuttumista tai vähäisyyttä. Emeritusprofessori Matti Víren kritisoi kovin sanoin hallituksen rakenneuudistusten vaisuutta. Hänen mukaan Suomen talous on hiipumassa EU:n häntäpäähän. Työllisyys ei nouse riittävästi, tuotannolliset investoinnit eivät kasva ja tuottavuuden kasvu on hidasta. Julkinen sektori kasvaa jatkuvasti, mutta tuottavuus polkee paikallaan. Tämä lisää myös yritysten kustannuksia. Vientisektorin kilpailukyky ei ole kohdallaan.
Ekonomisti Roger Wessman (MustRead 6.5.2021 ja 12.5.2021) arvioi, että valtiontalouden alijäämä on ensi vuonnakin lähes viisi miljardia suurempi kuin mitä vaalikauden alussa suunniteltiin. Jos valtionvelka halutaan palauttaa laskevalle uralle, alijäämää pitäisi alentaa huomattavasti. Wessman toteaa, että suhdannenäkymien perusteella taloutta ei pitäisi enää elvyttää lisävelanotolla. Hän kritisoi myös kehysmenojen nostoa vuosina 2022 ja 2023. Menokehyksen nostolle ei ole tarvetta.
Myös talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja professori Jouko Vilmunen kritisoi menokehysten nostoa. Hallituksen pitäisi ehdottomasti palata alkuperäisiin menokehyksiin jo ensi vuonna. Vilmunen kummeksuu hallituksen ristiriitaisia signaaleja. Toisaalta ollaan jo hyvää vauhtia purkamassa koronarajoituksia, mutta talouspolitiikassa ei olla vielä lainkaan palaamassa normaaliin. Vilmusen mukaan koronakriisin hoito on antanut hallituspuolueille mahdollisuuden vältellä julkisen talouden ongelmien hoitoa. Nyt pitäisi palata isoon ongelmaan eli julkisen talouden kestävyyteen. Kestävyysvaje uhkaa kasvaa. Hallitus ei edes halua keskustella julkisen talouden tasapainottamisesta. Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen jo yli kymmenen vuotta. Alijäämää ei kyetty kuromaan umpeen edes viime vuosikymmenen lopun nousukaudella. Väestö vanhenee ja sosiaali- sekä terveysmenot kasvavat. Samaan aikaan talouden veronmaksukyky on heikentynyt.
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua.
Suomen hallitus nojaa nyt finanssipolitiikassaan vahvasti velanoton kasvattamiseen. Julkista sektoria paisutetaan edelleen, vaikka se on jo pitkään ollut maailman korkeimpia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi tuottavuuden kehitys on ollut erittäin heikkoa. Pääministeri puhuu vain hyvinvointivaltion puolesta ja unohtaa täysin sen, että yrityssektori on 80 prosenttia Suomen BKT:stä! Yrityssektorilla on ratkaiseva merkitys Suomen menestymiselle. Jos yritykset eivät menesty, putoaa pohja myös hyvinvointivaltion rahoitukselta.
Työllisyysaste pitää saada nousemaan nykyiseltä 70 prosentin tasolta yli 75 prosentin tasolle. Kokonaisveroaste on maailman korkeimpia, se pitäisi saada laskemaan. Tuottavuuden kasvu on ratkaisevaa talouden ja tulojen kasvulle. Suuria rakenneuudistuksia tarvitaan, koko talouteen. Ne loistavat nyt poissaolollaan ja hallitus häärää vain sote-uudistuksen kanssa, joka ilmeisesti vain lisännee sotemenoja. Suomen talous on jäänyt pahasti jälkeen muista pohjoismaista.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koskenkylä: EU:n elpymisrahastossa vakavia ongelmia, oikeudellinen pohja kyseenalainen
Koskenkylä: Onko matalan inflaation aika päättymässä?
Saksan vihreät euforian vallassa – Koskenkylä: vaaliohjelma on täyttä utopiaa, 137-sivuisen vaaliohjelman kustannuksia ei laskettu
Saksassa kritiikkiä elvytysrahastoa kohtaan – IFO-tutkijan tyly arvio: “johtaa yhteisen velan kasvuun”
PS: Sote-esityksessä viedään suuremmilta alueilta rahat ja pienemmiltä päätösvalta – palvelutasosta puhumattakaan
Marinin hallitus jättää seuraaville hallituksille omaa tuhoaan jauhavan julkisen talouden – Ranne: “Olemme loppuun asti väsyneitä tähän samaan vanhaan mantraan”
Perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta menokurin puutteen johdosta: “Talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta”
Perussuomalainen vaihtoehto priorisoi: Suomalaiselle turvaa, hyviä palveluita ja enemmän ostovoimaa
Viikon suosituimmat
Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola arvioi, että Riikka Räisäsen asemassa joku muu päätoimittaja olisi jo joutunut eroamaan tehtävästään.
Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään
Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu kummeksuu Ylen toimintaa tuoreessa kohussa, joka liittyy Ylen päätoimittajan Riikka Räisäsen matkusteluun Euroopassa tuoreen miesystävänsä kanssa Ylen rahoilla.
Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa
Palestiina-huivin harteilleen kietonut ilmastoaktivisti ja kunniatohtori Greta Thunberg pidätettiin viime viikolla Israelin vastaisen mielenosoituksen aikana Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa. Thunberg on myös Suomen ja Ruotsin poliisin vanha tuttu.
Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”
Samana päivänä kun maltilliset leikkaukset julkistettiin, Yle ilmoitti aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun.
Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan
Torstaina 12.9. Yle ilmoitti aloittavansa arabian- ja somalinkieliset uutispalvelut 23.9. Yle perustelee päätöstään sillä, että se auttaa kyseisiä kieliä puhuvia sopeutumaan yhteiskuntaan ja ymmärtämään paremmin suomalaista elämäntapaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä somalian- ja arabiankielisten uutisten lisääminen ei edistä maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?
Yle ilmoitti torstaina aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun. Ylen Ykkösaamussa tänään vieraillut puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra oudoksuu Ylen valintoja,
Nuorisokoteja myydään rikollisjengeille: ”Todellisuus muistuttaa karmeaa pilaa”
Netin .se-päätteisillä kauppapaikoilla saattaa tulla vastaan otsikko: ”Hyvämaineinen ja erittäin kannattava nuorisokoti myynnissä – luvat kunnossa”. Ostajaksi kelpaa kuka vain – vaikka jengirikollinen. Ruotsin poliisin mukaan useita kuntien ja valtion rahoittamia nuorisokoteja pyörittääkin jo järjestäytynyt rikollisuus.
Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”
Kiinalaisautojen esiinmarssi kiristää kilpailua autonvalmistajien välillä. Eurooppalaiset sähköautojen valmistajat leikkaavat tuotantoaan. Vuonna 2025 tuotetaan viisi kertaa kysyntää enemmän akkukennoja. Vihreän siirtymän vauhtisokeus voi käydä kalliiksi sijoittajille ja akkutehtaiden työntekijöille.
Päivän Pointti: Elokapina huutelee herkästi omien oikeuksiensa perään, mutta loukkaa samalla tietoisesti muiden liikkumisvapautta
Elokapina-liike vähät välittää muiden ihmisten oikeudesta liikkua kaupunkialueella, koska elokapinalaisten mukaan liikkumisen vapaus saa väistyä elokapinalaisten oikeuksien tieltä. Äskettäin Elokapina on vaatinut syytesuojaa syyttäjälaitokselta.