Annika Saarikko (kesk.) ja Sanna Marin (sdp.) / LEHTIKUVA
Talousviisailta sataa kritiikkiä hallitukselle, Koskenkylä: “Hallitus ottaa velkaa lisää holtittomasti, kokonaisveroaste on jo maailman korkeimpia”
Velkataakka kasvaa, rakenneuudistukset ovat liian vaisuja, tuottavuus ei parane, julkinen sektori paisuu, työllisyys ei kohene, eikä hallitusta tunnu kiinnostavan yrityssektori lainkaan. Valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä kirjoittaa hallituksen rämpimisestä.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen julkisti tiistaina yli 1,1 miljardin euron lisätalousarvion. Kyseessä on jo tämän vuoden kolmas lisätalousarvio. Helsingin Sanomien mukaan lisätalousarvio olisi peräti 2,2 miljardia euroa. Ero selittyy osin sillä, että Finnveran takausvastuut ovat kasvaneet. Tätä varten valtiontakausrahastoon ehdotetaan siirrettäväksi lähes 0,7 miljardia euroa, jolla pääomitetaan Finnveran vientitakuu- ja erityistakuutoimintoja.
Valtion nettolainanoton tarve kasvaa tänä vuonna 2,4 miljardia euroa, jolloin valtion nettolainanotoksi tänä vuonna tulisi peräti 14,4 miljardia euroa. Vuoden 2021 lopulla valtionvelka olisi lähes 140 miljardia euroa. Valtion nettolainanoton arvioidaan olevan ensi vuonnakin edelleen korkeaa tasoa noin 8 miljardia euroa.
Monet ekonomistit ovat kritisoineet hallituksen löysää velanottopolitiikkaa ja rakenneuudistusten puuttumista tai vähäisyyttä. Emeritusprofessori Matti Víren kritisoi kovin sanoin hallituksen rakenneuudistusten vaisuutta. Hänen mukaan Suomen talous on hiipumassa EU:n häntäpäähän. Työllisyys ei nouse riittävästi, tuotannolliset investoinnit eivät kasva ja tuottavuuden kasvu on hidasta. Julkinen sektori kasvaa jatkuvasti, mutta tuottavuus polkee paikallaan. Tämä lisää myös yritysten kustannuksia. Vientisektorin kilpailukyky ei ole kohdallaan.
Ekonomisti Roger Wessman (MustRead 6.5.2021 ja 12.5.2021) arvioi, että valtiontalouden alijäämä on ensi vuonnakin lähes viisi miljardia suurempi kuin mitä vaalikauden alussa suunniteltiin. Jos valtionvelka halutaan palauttaa laskevalle uralle, alijäämää pitäisi alentaa huomattavasti. Wessman toteaa, että suhdannenäkymien perusteella taloutta ei pitäisi enää elvyttää lisävelanotolla. Hän kritisoi myös kehysmenojen nostoa vuosina 2022 ja 2023. Menokehyksen nostolle ei ole tarvetta.
Myös talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja professori Jouko Vilmunen kritisoi menokehysten nostoa. Hallituksen pitäisi ehdottomasti palata alkuperäisiin menokehyksiin jo ensi vuonna. Vilmunen kummeksuu hallituksen ristiriitaisia signaaleja. Toisaalta ollaan jo hyvää vauhtia purkamassa koronarajoituksia, mutta talouspolitiikassa ei olla vielä lainkaan palaamassa normaaliin. Vilmusen mukaan koronakriisin hoito on antanut hallituspuolueille mahdollisuuden vältellä julkisen talouden ongelmien hoitoa. Nyt pitäisi palata isoon ongelmaan eli julkisen talouden kestävyyteen. Kestävyysvaje uhkaa kasvaa. Hallitus ei edes halua keskustella julkisen talouden tasapainottamisesta. Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen jo yli kymmenen vuotta. Alijäämää ei kyetty kuromaan umpeen edes viime vuosikymmenen lopun nousukaudella. Väestö vanhenee ja sosiaali- sekä terveysmenot kasvavat. Samaan aikaan talouden veronmaksukyky on heikentynyt.
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua.
Suomen hallitus nojaa nyt finanssipolitiikassaan vahvasti velanoton kasvattamiseen. Julkista sektoria paisutetaan edelleen, vaikka se on jo pitkään ollut maailman korkeimpia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi tuottavuuden kehitys on ollut erittäin heikkoa. Pääministeri puhuu vain hyvinvointivaltion puolesta ja unohtaa täysin sen, että yrityssektori on 80 prosenttia Suomen BKT:stä! Yrityssektorilla on ratkaiseva merkitys Suomen menestymiselle. Jos yritykset eivät menesty, putoaa pohja myös hyvinvointivaltion rahoitukselta.
Työllisyysaste pitää saada nousemaan nykyiseltä 70 prosentin tasolta yli 75 prosentin tasolle. Kokonaisveroaste on maailman korkeimpia, se pitäisi saada laskemaan. Tuottavuuden kasvu on ratkaisevaa talouden ja tulojen kasvulle. Suuria rakenneuudistuksia tarvitaan, koko talouteen. Ne loistavat nyt poissaolollaan ja hallitus häärää vain sote-uudistuksen kanssa, joka ilmeisesti vain lisännee sotemenoja. Suomen talous on jäänyt pahasti jälkeen muista pohjoismaista.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koskenkylä: EU:n elpymisrahastossa vakavia ongelmia, oikeudellinen pohja kyseenalainen
Koskenkylä: Onko matalan inflaation aika päättymässä?
Saksan vihreät euforian vallassa – Koskenkylä: vaaliohjelma on täyttä utopiaa, 137-sivuisen vaaliohjelman kustannuksia ei laskettu
Saksassa kritiikkiä elvytysrahastoa kohtaan – IFO-tutkijan tyly arvio: “johtaa yhteisen velan kasvuun”
PS: Sote-esityksessä viedään suuremmilta alueilta rahat ja pienemmiltä päätösvalta – palvelutasosta puhumattakaan
Marinin hallitus jättää seuraaville hallituksille omaa tuhoaan jauhavan julkisen talouden – Ranne: “Olemme loppuun asti väsyneitä tähän samaan vanhaan mantraan”
Perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta menokurin puutteen johdosta: “Talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta”
Perussuomalainen vaihtoehto priorisoi: Suomalaiselle turvaa, hyviä palveluita ja enemmän ostovoimaa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää