

Heikki Koskenkylä. Arkistokuvaa. / SU
Talousvaliokunnassa pohdittiin Suomen euroeroa – Koskenkylä: ”Jäsenmaat ovat liian erilaisia”
Eduskunnan talousvaliokuntassa puitiin keskiviikkona kansalaisaloitetta, joka peräänkuuluttaa kansanäänestystä Suomen eurojäsenyydestä. Jäsenyyteen kriittisesti suhtautuva, Suomen Pankista eläkkeelle jäänyt VTT Heikki Koskenkylä painotti omassa valiokunnalle antamassaan lausunnossa euromaiden uudistuskyvyttömyyttä mutta totesi myös, ettei maan talouden ongelmia voida ratkaista pelkällä valuutan vaihdoksella.
– Sopeutuminen euron aikaan takkuaa pahasti erityisesti Italiassa ja Ranskassa kuten myös Suomessa. Rakenteellisia uudistuksia ja kilpailukyvyn parantamista ei millään saada aikaan. Ranskan varsin vaatimaton työmarkkinoiden reformi kohtaa parhaillaan jyrkkää vastustusta ay-liikkeen taholta, Koskenkylä toteaa.
Hän muistuttaa, että euro oli alun perinkin ensi sijassa poliittinen hanke.
– Euroalue ei ole lainkaan optimaalinen valuutta-alue eikä se edes näytä kehittyvän siihen suuntaan. Alueen kehitysnäkymät ovat pitkällä ajalla varsin heikot.
Hän toteaa kuitenkin, että edes eurosta eroaminen ja oman rahan sekä rahapolitiikan käyttöönotto ei yksin ratkaisisi Suomen kansantalouden ongelmia. Joustava valuuttakurssi toki parantaisi talouden sopeutumiskykyä.
– Ongelmamme ovat kuitenkin paljon syvemmällä kuin siinä, että euro on ollut meille viime vuosina liian vahva valuutta. Taloutemme ongelmat ovat suurelta osin rakenteellisia. Euroon liityttäessä olisi pitänyt aloittaa nopeasti työmarkkinoiden uudistaminen. Työmarkkinamme ovat aivan liian jäykät yhteisen rahan olosuhteissa. Joustavuutta ja paikallista sopimista olisi tarvittu ratkaisevasti lisää.
Toisena keskeisenä perusongelmana hän pitää liian suurta julkista sektoria.
– Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat 60 prosenttia. Suomi on Ranskan kanssa tässä suhteessa EU:n korkeimmalla tasolla. Saksan vastaava luku on alle 50 prosenttia. Ylisuuri ja tehoton julkinen talous on myös johtanut liian korkeaan kokonaisveroasteeseen. Tämä luku on meillä 45 prosenttia, joka on EU:n korkeinta tasoa. Liian korkea kokonaisveroaste on haitallista talouden kasvulle.
Koskenkylä on syvästi huolissaan Suomen vähittäisestä ajautumisesta kohti liittovaltiotyyppistä mallia. Tämä tarkoittaisi jatkuvaa taloudellisen yhteisvastuun kasvattamista.
– Yhteisvastuuta veloista ja riskeistä ollaan edelleen kasvattamassa. Pankkiunioni halutaan viimeistellä täydelliseksi, jolloin siihen tulisi myös yhteinen talletussuojajärjestelmä. Lisäksi on kaavailtu euroalueelle omaa yhteistä budjettia, suhdannetasausjärjestelmää, yhteistä verotusta ja jopa yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja. Laajan federalismin ja poliittisen unionin kannattajat vievät kaiken aikaa näitä hankkeita eteenpäin. Tavoitteena näyttääkin olevan laajan tulonsiirtounionin luominen.
– Kansalaisaloitteessa todetaankin aivan oikein, että jatkossa menetämme yhä enemmän taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttämme jos jatkamme eurossa.
Pitäisikö eurojäsenyydestä järjestää kansanäänestys? Tähän ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Koskenkylän mukaan äänestystä puoltaisi se, että tällä tavoin olisi mahdollisuus korjata poliittinen virhe, joka eurojäsenyyteen liityttäessä aikanaan tehtiin. Mutta toisaalta äänestystä pitäisi valmistella huolellisesti, ja vaihtoehdosta tulisi käydä laajaa ja syvällistä keskustelua kaikilla varteenotettavilla tahoilla. Kansanäänestyksen valmistelu ja siihen liittyvä keskustelu veisi kaiken huomion, eikä hallitus pysyisi suuntaamaan huomiotaan riittävässä määrin talouden vaikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Kansanäänestys voisi tulla kyseeseen, muttei kuitenkaan ”pystymetsästä”. Äänestys vaatisi huolellista ja laajaa valmistelevaa keskustelua.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Voiko eurovaluutta pelastua – mitä asiantuntijat sanovat?

Suomi ryntäsi sinisilmäisesti euroon varoituksista piittaamatta – maa oli “eräänlaisen euforian vallassa”

Suomella kaksi vaihtoehtoa: Euroero tai ajelehtiminen liittovaltioon

Ekonomistit: Euroalueesta on vaikeaa saada menestystarinaa

Euroäänestys PS-kansanedustajille omantunnon asia – Terho: ” Kansan on korkea aika saada sanoa asiassa sanansa”

Koskenkylä: Euroopan unionin ja euroalueen synkkä syksy

Tohtorikolmikko: Euro on ehkä jo mennyttä

VTT Koskenkylä ihmettelee von Gerichin salamyhkäistä kirjoitusta eurobondeista – “Erittäin huolestuttavaa”

Koskenkylä: Suomi tienhaarassa – itsenäisyyden säilyttäminen vai liittovaltio?
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää