Yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen esittelee tutkimustuloksia.
Toimitus suosittelee
Taloustutkimus: 25-50-vuotiaat kriittisimpiä maahanmuutolle – “eniten menetettävää”
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen esitteli keskiviikkona Suomen Uutisten tilaaman maahanmuuttotutkimuksen tuloksia. Hänen mukaansa 25-50-vuotiaat suhtautuvat maahanmuuttoon kaikkein kriittisimmin, koska heillä on sen myötä eniten menetettävää.
Rahkonen kertoi perussuomalaisten puoluetoimistolla pidetyn tilaisuuden alussa, että suurin osa suomalaista osa ajatteli jo 2010, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on löyhää tai aivan liian löyhää. Siirtolaiskriisi ei ole muuttanut perussuhtautumista dramaattisesti.
– Mielipidemittauksissa mitataan ensi sijassa sitä, mitä ihmiset pitävät oikeudenmukaisena. Mikä on hyvin ja oikein yhteiskunnassa. Päivänpoliittiset virtaukset eivät vaikuta niin paljon kuin voisi luulla, Rahkonen täsmensi.
Nuoret kaikkein kriittisimpiä
52 prosenttia suomalaista sanoo, että maahanmuuttopolitiikka on liian löyhää.
– Kuten usein tutkimuksissa, miehet kannattavat kovempaa linjaa. Naiset painottavat keskimäärin humaanimpia, pehmeämpiä arvoja.
– Kaikkein kriittisimmät kansalaiset löytyvät yhteiskunnan tukipilareista, niistä jotka täällä kaikkein eniten töitä tekevät ja tulevaisuuttaan rakentavat. 25-34-vuotiaat ovat kriittisimpiä. He kannattavat kaikkein tiukinta maahanmuuttopolitiikkaa.
– Joskus ehkä kuvitellaan, että nuoret ovat kovin kansainvälisiä ja maahanmuuttomyönteisiä. Tämä on kuvitelma, myytti. Tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat suhteellisen kriittisiä.
– Kyllä se kriittisyys on selvästi kasvanut heillä, jotka pelkäävät että tilanne tulee vaikuttamaan työmarkkinoihin.
Puolentoista vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna keskiryhmissä kriittisyys on lisääntynyt selvästi. 25-49-vuotiailla on kriittisyys lisääntynyt eniten.
Ikäihmiset suopeampia
Vanhimmat ihmiset, yli 65-vuotiaat ovat kaikkein suopeimpia. Heissä on vähiten heitä, joiden mielestä pitäisi tiukentaa.
Rahkosen mukaan tutkimustulokset kertovat siitä, että eläkkeelle päässeet ihmiset ovat siirtolaiskriisin suhteen päässeet kuin koira veräjästä. Heillä on aikaa ajatella muitakin asioita.
– Nuorilla on tilanne päällä – fokus keskittyy omaan taloudelliseen pärjäämiseen ja selviämiseen. Ehkä pelätään lapsiperheissä sitä, että lisääntyvä maahanmuutto lisää kilpailua työpaikoista ja sosiaaliturvasta.
Iäkkäimmillä henkilöillä luvut ovat pysyneet samoina kuin puolentoista vuoden takaisessa vastaavassa tutkimuksessa.
Kysymys on hyvin puoluepoliittinen. Perussuomalaisten kannattajat ovat ihan omilla linjoillaan. Maahanmuutto on erityiskysymys, missä perussuomalaisten kannattajat eroavat muusta väestöstä.
Hallituspuolueet oppositiota kriittisempiä
Rahkosen mukaan hallitus-oppositio-erot heijastuvat tuloksiin.
– Muissa hallituspuolueissa ollaan ”punaisemmalla” alueella. Tässä näkyy hallitus-oppositioasetelma selvästi. Vaikka RKP on porvaripuolue, niin näissä asioissa he ovat vihreiden ja vasemmiston linjoilla.
Suomalainen oikeudentaju – tehdään sovitun mukaan
Tässä nähdään, että suomalainen ajatusmaailma on se, että olisi parempi että asiat saataisiin hoidettua virallista reittiä.
– Suomalainen oikeudentaju on hyvin kehittynyt. Halutaan, että asiat menevät oikeudenmukaisesti ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Tässä eroamme monista muista kansoista. Arvomme ovat hyvin pragmaattisia ja käytännönläheisiä.
– Summa summarum: kun asiat saadaan hoidettua virallista reittiä, niin kyllä sieltä sitten kiintiöpakolaisiakin jonkun verran voidaan ottaa. Mutta on huomattava, että punaista (=kielteistä) on enemmän kuin vihreätä (=myönteistä).
Rajatarkastuksia tai -valvontaa kannattaa 65 prosenttia kansalaisista. Niin ikään Ruotsista tulijoiden palauttaminen saa kannatusta (59 prosenttia).
– Turvapaikanhakijoiden Suomeen ottaminen jakaa suomalaiset kahtia. On ne, joiden mielestä nykykäytäntö on sopiva ja ne, joiden mielestä pitäisi olla tiukempaa. Onko varaa ottaa kaikki hakijat vastaan? 29 prosentin mielestä on, 60 prosentin mielestä ei.
EU:lle Australiasta mallia?
Kannattavatko suomalaiset sitä, että turvapaikan saaneilla henkilöillä olisi matalammat tuet kuin suomalaisilla? Tutkimustulosten mukaan 57 prosenttia sanoo ”kyllä”.
– Kansan oikeustajuun näyttäisi vetoavan tällainen ajatus. Ilmeisesti tämä olisi kansainvälisen oikeudenkin mukaan mahdollinen tilanne. Monen on vaikea ottaa tähän asiaan kantaa, 19 ei osaa sanoa.
– Raja menee rajassa, Rahkonen pohdiskelee, ja täsmentää: raja-aitojen rakentamista ei kannateta. Sama asia tuli esille yhdessä toisessakin kyselyssä. Fyysisiä aitoja esimerkiksi Ruotsin rajalle ei haluta.
Sen sijaan kysyttiin Australian mallista – maa ei ota lainkaan vastaan kiintiöiden ulkopuolisia hakijoita. Maa käännyttää veneillä saapuvat hakijat. Suomen kansa jakautuu tässä – 40 prosenttia kannattaa ehdotusta, 45 prosenttia ei.
Uutena kysymyksenä kysyttiin tänä vuonna, että millä puolueella on paras linja maahanmuuttoon.
– Perussuomalaiset menestyi tässä kysymyksessä – puolueella on kansalaisten mielestä paras linja maahanmuuttoon. Sukupuolijako näkyy tässä selvästi. Miesten mielestä perussuomalaisilla on ihan ylivoimaisesti paras linja, kun taas naisten mielestä vihreillä on paras. Tämä toki heijastelee myös kannattajakunnan jakaumaa – perussuomalaisissa on paljon miehiä, vihreissä puolestaan naisia.
– Kyllä siellä vain nähdään, että ne puolueet, joilla joku linja ylipäätään on, menestyivät.
– Huomattavan suuri on kantaansa ilmoittamattomien osuus. Jopa 40 prosenttia on sitä mieltä, ettei osaa sanoa. Yleensä kyselyissä kantansa jättää ilmoittamatta kymmenisen prosenttia. Mutta tämä on näin vaikea kysymys. Ehkä ihmiset ajattelevat, että ei ole olemassa hyvää linjaa, on vain huonoja vaihtoehtoja. Nähdään tilanteen toivottomuus – ihmiset joutuvat lähtemään kansainvaellukselle, ja tälle ei voida mitään.
Lopuksi käsiteltiin kysymystä siitä, kuinka paljon puolueiden ehdokkaiden linjaukset maahanmuuttopolitiikasta vaikuttavat äänestyspäätöksiin.
– Kaikista vastaajista yli puolet on sitä mieltä, että asia vaikuttaa joko ratkaisevasti tai paljon. Tämän asian merkitys on selvästi lisääntynyt. Puolitoista vuotta sitten aihe vaikutti selvästi vähemmän. Perussuomalaisten kannattajille tämä on hyvin tärkeä asia.
Taloustutkimus teki tutkimuksen Internet-paneelinsa avulla. Tutkimukseen osallistui 1116 vastaajaa ajanjaksolla 28.–30.9.2015. Virhemarginaali on noin ±2,5 prosenttiyksikköä.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa
Viikon suosituimmat
Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Krista Kiurua lyöty kasvoihin
Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää