
Taloustoimittaja Sandbu: Italia on suurin este euroalueen pankkiunionille
Euromaiden johtajat hätääntyivät eurokriisin alkuvuosina niin pahoin, että he alkoivat suunnitella pankkiunionia vuonna 2012. Tarkoituksena oli purkaa inha kierre, jossa eurovaltiot ja niiden pankit olivat molemmat vaarassa kaatua toisen horjuessa. Italian tilanne on kuitenkin suuri este pankkiunionille, kirjoittaa Financial Timesin taloustoimittaja Martin Sandbu kolumnissaan.
Pankkiunionin toimintaperiaate on tietysti hyvä: sillä pyritään välttämään veronmaksajien nurja kohtalo joutua pankkikriisien maksajiksi. Euromaiden erilainen tilanne on johtanut kuitenkin siihen, ettei pankkiunionin tärkeästä osasta ole päästy yksimielisyyteen. Kiistakapulana on euromaiden yhteinen talletussuoja.
Euromaille talouskahleita
Sandbu kirjoittaa pankkiunionin sisältävän merkittävän heikkouden. Euromaiden ja niiden pankkien välisen kohtalon silmukan purkaminen tarkoittaa, etteivät euromaat voi tarpeen vaatiessa rahoittaa budjettialijäämiään maansa omien pankkien velkasitoumuksilla.
Budjettialijäämien lisääntyvä tarve iskee useimmiten taantumien aikana, jolloin rahoitus on kiven alla. Jos samaan aikaan maan omat pankit eivät saisi myöntää velkarahoitusta valtiolle, ei valtio voisi toimia suhdanteiden tasoittajana.
Sandbu kertoo, etteivät euromaiden johtajat olisi edes ryhtyneet luomaan tällaista pankkiunionia, jos he olisivat tienneet sen vaikutukset.
Italia haluaa yhteisen talletussuojan
Italian pankit ovat myöntäneet Italialle velkarahoitusta rutkasti. Italiassa on muista euromaista poikkeuksellinen tilanne, sillä pankit ovat pilkkoneet miljardien eurojen velkakirjat pieniksi sijoituskohteiksi. Italian velasta on siten muodostunut hyvin yleinen kansalaisten sijoituskohde.
Italia pelkääkin, että euroalueen kriisirahasto EVM:n muuntaminen eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi tietäisi velan maksuvaikeuksien kohdalla velkasaneerausta, mikä johtaisi kansalaisten sijoitustappioihin. Yhtä lailla pankkiunionin mekanismissa päätetään vaikeuksiin joutuneen pankin kohtalo, jossa sijoitustappiot voivat osua italialaisten kohdalle.
Italia haluaakin tästä syystä euroalueen yhteisen talletussuojan. Tämä tarkoittaa sitä, että muut euromaat huolehtisivat tarpeen vaatiessa siitä, etteivät italialaisten talletukset ole vaarassa italialaispankin ajauduttua vaikeuksiin. Tämä on luonnollisesti punainen vaate pohjoisille euromaille.
Pohjoiset euromaat vaativat yhteisen talletussuojan ehdoksi, ettei eurovaltiolla ja sen pankeilla ole poikkeuksellisen suurta velkojasuhdetta. Italian kohdalla kyse on myös mittaluokasta: maalla on velkaa yli kaksinkertainen määrä Maastrichtin kasvu- ja vakaussopimuksen rajaan nähden.
Italian hallituksen on vaikea myydä kansalaisilleen ajatusta siitä, ettei talletussuojaa ole perälautana. Pohjoisten euromaiden hallitusten on puolestaan vaikea myydä omille kansalaisilleen sitä ajatusta, että he voivat joutua kuittaamaan italialaisten säästötilien saldot talletuspankin kaatumishetkellä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tutkija varoittaa: puolet Ruotsin työpaikoista katoaa 20 vuodessa

Koskenkylä: Saksan talouden ja yhteiskunnan haasteet ovat 2020-luvulla valtavia – talousihme ei ehkä jatku

Italiassa hallitus horjuu – kannatuskipuilua ennen tärkeitä aluevaaleja, riitaa EVM-muutoksesta

EU:n maatalousrahat mafian taskuun – 94 ihmistä pidätetty

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Kanniainen: Euron perustaminen oli vuosisadan virhe

Italian parlamentin suurin puolue hajoamassa käsiin
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.