

Pääministeri Sanna Marin puhuu medialle Jämsässä 28. elokuuta 2020. Metsäyhtiö UPM kertoi keskiviikkona suunnitelmista sulkea Kaipolan tehtaansa Jämsässä tämän vuoden aikana. Taustalla Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste. / LEHTIKUVA
Taloustieteilijältä raju ryöpytys pääministeri Marinin talouspolitiikalle: Uhkaa suomalaisten hyvinvointia
Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen hämmästelee Suomen pääministeri Sanna Marinin talouspoliittista linjaa. Malisen mukaan suunnan on muututtava pikaisesti tai Marinin politiikka kumoaa kahden viime vuosisadan aikana rakennetun hyvinvointivaltiomme. Malinen kirjoittaa kritiikkinsä Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan.
Tuomas Malinen ihmettelee, josko pääministeri Sanna Marin (sd.) on luomassa aivan uutta talouspoliittista doktriinia, missä keskiössä on vientimaidemme talouskehityksen elvyttäminen Suomen budjettivaroin.
– Aiemmassa maailmassa tämä olisi merkinnyt mm. Suomen suorittamaa voimakasta Neuvostoliiton tai jopa Yhdysvaltojen talouksien elvyttämistä 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa, Malinen hahmottaa uuden linjan merkitystä.
Talouskriisejä tutkinut Malinen muistuttaa, että parhaiten kriiseistä pääsee ulos hyvällä valtion, yritysten, tutkijoiden ja kansalaisten yhteistyöllä. Talouspolitiikka tulee ankkuroida myös ympärillä oleviin realiteetteihin.
Marinin vanhoillinen ja tuhoisa talouspolitiikka
Malinen summaa muutamia pääministeri Marinin ulostuloja. Malinen kirjoittaa, etteivät Marinin uhmakkaat ja jopa haukuiksi tulkittavat, viestit yrityskentälle kannusta yrityksiä investoimaan Suomeen.
Noustuaan puolueensa puheenjohtajaksi Marin väläytteli ensitöikseen kuuden tunnin työpäivää. Malinen kertoo, että tällainen visio käy yrityksille kalliiksi. Ne joutuvat joko palkkaamaan lisää väkeä tai kutistamaan tuotantoaan työajan lyhentyessä.
Marin kertoi, että kohentunut tuottavuus kompensoisi työajan lyhennyksen. Malinen huomauttaa, että viime vuosina Suomen tuottavuuskehitys on ottanut takapakkia kehityksen sijaan.
Malisen mukaan Marin tavoittelee “vanhoillista ja tuhoisaa” talouspolitiikan linjaa.
– En tiedä milloin viimeksi pääministeri taustajoukkoineen on muodostanut niin suuren uhan suomalaisten hyvinvoinnille kuin mitä pääministeri Marin tällä hetkellä tekee, hän toteaa.
Järjetön EU-elpymispaketti
EU:n elvytyspaketti ei Malisen mielestä täytä tehtäväänsä. Euroalue on vientivetoinen, jolloin sisämarkkinoiden kehitys jää toissijaiseksi kasvun tekijäksi. Yhdysvaltojen talous nojaa pitkälti nimenomaan maan sisäiseen kysyntään.
Elvytyspaketilla ei saavuteta esimerkiksi Italiassa tällaista kysyntää, minkä on ilmeisesti ajateltu koostuvan suomalaisista tuotteista ja palveluista.
Suomen talous seuraa erityisen paljon Kiinan talouskehitystä. Finanssikriisin jälkeen Kiinan velkavetoinen elvytys on pitänyt talouden rattaat pyörimässä ja se on auttanut myös Suomen taloutta.
Maailmantalouden sakatessa EU:n sisämarkkinoiden elvyttäminen ei auta Suomen taloutta.
– Rahaa pitäisi siis lähettää Kiinaan, ei Italiaan, eikä sekään tietenkään auttaisi, Malinen summaa.
Elvytyspaketti on Malisen mukaan kallis ja tehoton. Elvytys pitäisi kohdentaa korkean tuottavuuden maihin. Nyt elvytysvarat rantautuvat pääosin matalan tuottavuuden maihin.
– Se on hieman sama juttu, kuin jos antaisit rahaa itseäsi selkeästi huonommalle puusepälle, että hän valmistaisi sinulle pöydän. Saisit varmasti pöydän, mutta se erittäin suurella todennäköisyydellä olisi huonompi ja kestäisi vähemmän aikaa kuin jos olisit valmistanut sen itse. Siinä ei toisin sanoen olisi mitään järkeä, Malinen havainnollistaa.
Euro on suurin Suomen talousongelmista
Malinen toimii talousanalyysiyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtajana. GnS on mallintanut Suomen talouskehitystä, mikäli Suomi olisi 1990-luvun lopussa pysynyt markassa.
Vienti olisi mallin mukaan tätä nykyä 40 prosenttia korkeampi kuin mitä se on nyt euroajassa. Suomen bruttokansantuote olisi 10 prosenttia suurempi. Tällöin verotulotkin olisivat korkeammat, eikä valtion tarvitsisi velkaantua juuri lainkaan.
– Suurin yksittäinen syyllinen Suomen talousongelmiin on euro, Malinen laukoo.
Jotta Suomi pärjäisi yhteisvaluutassa paremmin, tulisi työmarkkinajärjestöjen valtaa karsia rajusti. Verotuksen pitäisi keventyä sekä yrittäjyyteen kannustaa nykyistä paremmin.
Valuuttakurssin joustot ja rakenneuudistukset ovat Malisen mukaan toimiva resepti talouskriiseistä toipumiseen. Hän muistuttaa Suomen 90-luvun alun laman toipumisen vaatineen markan 30 prosentin devalvoitumista. Samaan aikaan toteutettu verouudistus auttoi talouden toipumisessa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituksen uusin ”vappusatanen” herättää ihmetystä: ”Olisi voinut ajatella, että Marinin hallitus toisi kiireesti esityksiä, joilla säilytettäisiin ja luotaisiin työpaikkoja – mutta ei”

Halla-aho: Ainoa kestävä tapa torjua köyhyyttä on lisätä tuottavan työn määrää – ”Se onnistuu vain keventämällä palkansaajan ja yrittäjän vero- ja maksutaakkaa”

Tavio: EU-elvytyspaketti keskustan käsissä

Halla-aho: Koronakriisiä käytetään EU:n oman vallan kasvattamiseen – “Suomalainen kotitalous maksaa korkeampia veroja, jotta italialaisen ei tarvitsisi”

Ranne: EU:n velka tulee jäädäkseen

Halla-aho Ylellä: EU-elvytyspaketista olisi pitänyt kieltäytyä jo kesällä – ”Suomen paikka ei ole velkaunionissa”

Taviolta kirjallinen kysymys Kiina-hankinnoista: ”Painoarvon pitää olla suomalaisten työllistämisessä”

Perussuomalaiset Naiset tukee nuorisojärjestön kansalaisaloitetta yksimielisesti: “Emme lähde mukaan liittovaltioon”

Hakkarainen elvytyspaketista: Jyrkkä ei EU-verolle
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää