

LEHTIKUVA
Taloustieteen emeritusprofessori: Maahanmuutto ei ole ratkaisu huoltosuhdeongelmiin
Olennaista ei ole työllisyysstatus vaan ihmisten tulot ja veronmaksukyky, sanoo Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén. Suomen Perustalle maahanmuuton talouskysymyksistä raportin kirjoittaneen Virénin mukaan maahanmuuttajien tuottavuus ja palkat ovat huomattavasti alemmat kuin kantaväestön, eivätkä he siksi juuri maksa veroja.
Maahanmuuttajien kantaväestöä huomattavasti heikompi työllisyysaste on Virénin mukaan tosiasia, mutta se ei ole koko totuus maahanmuuttajien panoksesta julkiselle taloudelle. Vielä raadollisemman kuvan maahanmuuttajien vaikutuksesta julkiseen talouteen saa, kun ottaa huomioon sen, millaista palkkaa se osa maahanmuuttajista saa, joka käy töissä.
Video: Virén esittelee tutkimustuloksia. 29 min 5 sek.
Myös pienituloiset maahanmuuttajat rasite
Virénin mukaan eivät vain työttömäksi jäävät, vaan myös huonosti työllistyvät, pienituloiset maahanmuuttajat ovat rasite kansantaloudelle, eivät mikään ratkaisu julkisen talouden rahoitusongelmiin.
– Julkiset menot maksetaan rahalla – ei nuppiluvulla, Virén korostaa.
Suomessa pidetään itsestäänselvyytenä, että talouden ongelmien ratkaisussa avain kaikkeen olisi työllisyysaste. Esimerkiksi Sipilän hallitus otti tavoitteekseen nostaa työllisyysasteen 72 prosenttiin, mutta sen saavuttaminen hallituskauden loppuun mennessä näyttää suurelta haasteelta.
– Yritän tässä kirjassa argumentoida, että näillä prosenttiluvuilla ei välttämättä ole yhtään mitään merkitystä niin kauan, kun nämä tuottavuus- ja palkkaluvut ovat sellaisia kun ne ovat tällä hetkellä.
Kolmasosa väestöstä elättää muita
Suomessa vain yksi kotitalous kolmesta on nettoveronmaksaja, loput ovat nettosaajia. Tuo yksi kolmasosa elättää siis varsinaisen passiiviväestön, kuten työttömien ja eläkeläisten, lisäksi myös pienipalkkaisia työllisiä.
– Jos meillä on huonosti työllistyviä, pienipalkkaisia maahanmuuttajia, ne on yksinkertaisesti vain rasite kansantaloudelle.
Maahanmuutto on tulonjakokysymys, Virén väittää.
– Taloustieteen perusteet kertovat meille, että työvoiman tarjonnan kasvu väistämättä johtaa lyhyellä tähtäimellä siihen että palkat laskevat ja pääomatulot nousevat, Virén sanoo.
Suhteellisen kouluttamattomien ihmisten maahanmuutto laskee nimenomaan pienimpiä palkkoja. Hyvätuloisten palkkoihin nykyinen maahanmuutto ei samalla tavalla vaikuta.
Pitkällä aikavälillä on periaatteessa mahdollista, että uudet investoinnit lisäävät tuotantoa ja palkat palaavat uudestaan korkeammalle tasolle. Turvapaikanhakijoiden kohdalla työllisyysaste jää kuitenkin merkittävästi kantaväestön alapuolelle.
Maahanmuuton kustannuksia tutkittava
Virén ihmettelee, miten Suomessa käytetään suuruusluokkaa sata miljoonaa euroa yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen, mutta ei ole olemassa juuri mitään tutkimusta, joka kohdistuisi maahanmuuttoon, sen mahdolliseen tarpeeseen ja sen vaikutuksiin.
– Maahanmuutto on siinä mielessä tärkeä asia, että se vaatii ilman muuta kunnon tutkimusta ja todella vakavaa paneutumista siihen, mitkä ovat sen taloudelliset vaikutukset, Virén sanoo.
– On ainakin tutkijan näkökulmasta aika kornia, että esimerkiksi pääministeri Jyrki Katainen vain ilmoitti, että Suomeen tarvitaan 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa.
Osaajat muuttavat ulkomaille
Virénin mielestä on erikoista, että maahanmuuton kaltaisesta taloudellisesti hyvin suuren mittakaavan kysymyksestä ei ole sen enempää kunnon tutkimusta kuin kunnollista kansalaiskeskusteluakaan.
Seuraava iso taloudellinen pulma voi olla kuitenkin maastamuutto, Virén povaa.
– Jatkossa meidän suurin ongelma saattaa olla se, että meillä valtion hyvin kouluttamat ihmiset muuttavat muihin maihin ja vievät sen investoinnin, joka heihin on käytetty. Eli se on yhteiskunnan kannalta asia, johon me emme ole millään lailla varautuneet tässä.
Lataa tutkimus tästä (pdf, 2,4 Mb) > |
![]() |
MARKO HAMILO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää