LEHTIKUVA
Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”
Investointipankkiiri Sami Miettisen isännöimällä verkkokuuntelukanava Neuvottelijalla vieraana ollut taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kertoi koronaviruksen vaikutuksista maailmantalouteen. Pandemia iskee arkaan aikaan keskuspankkien elvytettyä taloutta kymmenen vuotta hauraaseen ja kestämättömään tilaan. Lähivuodet tulevat olemaan perin synkkiä.
Tuomas Malinen kertoi virusepidemian olleen talousmaailman musta joutsen. Se tarkoittaa hyvin merkittävää tapahtumaa, jota on mahdotonta ennustaa ja mikä on äärimmäisen harvinainen. Pandemia on myllertänyt osakemarkkinoita kovalla kouralla. Kuukauden aikana osakekurssit ovat pudonneet hyvin rajusti.
Malinen ei syyttäisi virusepidemiaa talouden pilaajaksi. Hänen mukaansa taustalla on muhinut jo vuosien ajan suuri arvopaperien markkinakupla, joka nyt näyttää puhjenneen pandemian vuoksi. Talous olisi ollut altis monelle muullekin iskulle.
Virus on iskenyt arkoihin kohtiin
Virusepidemia iski ensin Kiinaan vuodenvaihteen tienoilla. Kiinan talous alkoi piiputtaa jo ennen koronavirusta mittavan ja pitkäkestoisen velkaelvytyksen vuoksi. Viruksen isku Kiinaan vain vauhditti alamäkeä. Maassa on tärkeitä tuotantoketjujen lenkkejä, joiden häiriöt näkyvät muutaman kuukauden sisällä myös Suomessa.
Euroopassa epidemia levisi Italiaan, jonka julkinen talous on jo valmiiksi huonossa kunnossa. Kaiken lisäksi suurin ja kohtalokkain epidemiakeskus oli Pohjois-Italiassa, jonka panos koko maan talouteen on merkittävän suuri.
Pandemian vuoksi eri maat ovat ilmoittaneet päivittäin uusista rajoituksista, joiden toivotaan hillitsevän viruksen etenemistä.
Malisen mukaan epidemia iskee nyt reaalitalouteen, mihin keskuspankkien on jopa mahdotonta puuttua. Finanssikriisi syttyi pankkien ja muiden finanssijättien kriisistä.
Euroopan pankkijärjestelmä luhistumassa
Malisen mielestä maailmalla on nyt kaikki samat ainekset kuin 1920-luvulla syttyneellä suurella lamalla. Ainoastaan ongelmat ovat sijoittuneet maantieteellisesti nyt eri paikkoihin.
Euroopassa pankkijärjestelmä on valmis luhistumaan, Kiinassa on paljon suurempi velkakupla kuin Yhdysvalloissa finanssikriisin syttyessä. Yhdysvaltojen pääomamarkkinat ovat vaikeuksissa.
Malisen mukaan mikään ei voi pelastaa tulevalta iskulta. Lama kestäisi kahdesta kolmeen vuotta ennen kuin pohja saavutetaan. Suomen bruttokansantuote supistuisi laman aikana 30 prosentilla.
Pääomamarkkinoille romahdusvaroitus
Myös analyysiyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtajana toimiva Malinen kertoi, että yhtiö oli ensi kertaa koskaan lähettänyt asiakkailleen pääomamarkkinoiden romahdusvaroituksen.
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve joutui tekemään täyskäännöksen elvytyksensä kanssa. Keskuspankki kutisti hiljalleen tasettaan finanssikriisin elvytystoimien jälkeen. Maan yrityslainamarkkinat olivat romahtaa. Fed on joutunut kääntämään kelkkansa ja se on tällä viikolla pyrkinyt estämään rahoitusmarkkinoiden romahduksen tuhansien miljardien dollareiden rahoitustuella.
Malinen tulkitsee Fedin pääjohtaja Jerome Powellin lipsauttaneen huolimattomuuttaan syyskuussa, ettei pankit ole suostuneet tarjoamaan lyhytaikaista rahoitusta sijoittajille. Sittemmin ilmaisu oli muuttunut muotoon, ettei pankeilla ollut reservejä tarjota tätä rahoitusta. Malinen arvelee rahoitusjärjestelmän luottamuksen olevan vaarassa.
Malinen kertoo Fedin ja muiden keskuspankkien lainakorkojen ohjaamista kohti nollaa prosenttia johtaneen siihen, että sijoittajat joutuvat hakeutumaan yhä riskipitoisempiin korkotuottoihin. Toinen vaihtoehto on käyttää rutkasti luottorahaa moninkertaistaakseen alhaisten lainakorkojen tuomia tuottoja.
Koronavirus voi iskeä juuri korkeatuottoisiin kohteisiin kaatamalla nämä yritykset. Raskaasti luottorahalla pelaavat toimijat aiheuttavat nekin luottotappioriskit. Esimerkiksi islantilaispankit kaatuivat juuri hirmuisen velkavivun käyttöön markkinatuulten käännyttyä.
Helikopteriraha johtaa sen rahatalouden loppuun
Miettinen esitti Maliselle kysymyksen helikopterirahoituksesta. Ajatus on, että keskuspankkiirit lentävät helikoptereillaan kaupunkien yllä ja pudottavat rahasäkkejä kansalaisten käytettäväksi.
Malisen mukaan tämä ei toimi ainakaan Euroopassa. Saksa vastustaa tällaista lähestulkoon neuroottisesti noin sata vuotta sitten koetun hyperinflaatioajan vuoksi. Toiseksi EKP ei voisi vain pyyhkiä näitä pois taseestaan eräänlaisina lahjoituksina.
Hänen mukaansa poliitikkojen tai kansalaisten saatua vallan päättää rahan määrästä kyseinen rahatalous lakkaa olemasta. Malinen arveleekin, ettei EKP:ta enää ole olemassa viiden vuoden kuluttua.
THL saa sapiskaa
Malinen ihmettelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) varovaista suhtautumista pandemian torjuntaan. Hänen mukaansa Kiinasta jyrisevä taloushäiriö on joka tapauksessa niin suuri, ettei suomalaisten parin viikon kotikaranteeni näy talousluvuissa.
Suurempi paha on toimia liian myöhään, jolloin terveys on uhattuna – ja eristystoimet on joka tapauksessa suoritettava. Vitkuttelu todennäköisesti kasvattaa eristystarpeen kestoa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koronavirus Jerome Powell Sami Miettinen THL Lama Tuomas Malinen Federal Reserve Kiina Suomi EKP Italia
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Fed laski odottamatta korkotasoaan – EKP puun ja kuoren välissä
EKP:n vihreä rahapolitiikka törmää realiteetin muuriin
Kiinan talousluvut hurjassa syöksyssä koronaviruksen vuoksi – Italiassa 16 miljoonaa ihmistä karanteenissa
Talousvaikuttajat voivat puhua eurokriisistä vapaasti vasta eläkkeellä
Epätietoisuus on myrkkyä kaupankäynnille – talousasiantuntijat kuitenkin varovaisia ennustaessaan koronaviruksen talousvaikutuksia
Halla-aho: Julkisesta kulutuksesta on otettava kaikki löysät pois – ”Suomen, kuten jokaisen maan, on keskityttävä itsensä ja omiensa auttamiseen”
Fed laittoi “kaikki peliin” – pörssit jatkavat luisujaan
EKP heittämässä osto-ohjelmansa rajoitteet roskakoriin – peli auki laittomaan jäsenmaiden suoraan rahoitukseen?
Italian pääministeri Conte: Ilman yhteisiä koronavelkakirjoja Eurooppa menettää syyn olemassaoloonsa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää