Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen: Eurosta tarvitsee luopua
Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen luopuisi eurosta. Euroopan komissio on rikkomassa uusilla rahoitusvälineillä omia sääntöjään. Komissio ei sääntöjensä mukaan saa velkaantua ja verotuksen siirtäminen komissiolle johtaisi jäsenmaiden perustuslaillisiin kriiseihin. Malinen kirjoitti kannanottonsa Reaction-sivustolle.
Tuomas Malinen kirjoittaa kantansa euroon vaihtuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana euron varovaisesta kannattamisesta täysimääräiseen euroskeptisyyteen. Uusien tukiohjelmiensa esitysten myötä EU:n laillisuus rikkoontuu. Kaiken lisäksi jäsenmaiden kansalaisilta ei kysytä mielipidettä siitä, onko liittovaltiohankkeille kansalaisten tuki.
Lukuisia valuuttaliittoja jo kaatunut
Euroopassa on ajan saatossa yritetty pystyttää lukuisia eri valuuttaliittoja. Ne ovat kuitenkin kaatuneet kasaantuneiden vaikeuksien vuoksi. Usein talouskriisit osuvat vain joihinkin valuuttaliittojen maihin. Tällaiset epäsymmetriset kriisit repivät liittoinnon riekaleiksi.
Malinen mainitsee myös sen, että valuuttaliitot ovat johtaneet hidastuneeseen talouskasvuun. Italian bruttokansantuote asukasta kohden on euron aikana polkenut paikoillaan. Kreikka on nyt köyhempi ennen euroon liittymistään. Eurokriisin jälkeen Suomenkin talous on elpynyt varsin hitaasti.
Valuuttaliitot ovat vaatineet toimiakseen taakseen myös joko liittovaltion tai poliittisen valtioliiton.
Hyvinä aikoina ongelmat pysyvät piilossa
Tuottavuuden kasvu ja kilpailukyky kehittyvät erilaisissa talouksissa eri tahtia. Valuuttakurssien joustojen puuttuessa erot kasvavat. Ne tosin pysyttelevät useimmiten piilossa talouden nousukausina kokonaiskysynnän kasvaessa.
Sen sijaan tilanne on vaikea laskukausina, talouskriiseistä puhumattakaan. Kokonaiskysyntä supistuu ja kilpailukyvyttömien maiden tulee yrittää kuroa takamatkaa umpeen poliittisesti vaikeilla toimilla kuten palkkaleikkauksilla.
Yhdysvalloissa valuuttaliiton ongelma on ratkaistu liittovaltiolla. Liittovaltion tason verotuksilla rahaa kanavoidaan rikkaimmista osavaltioista köyhempiin.
Ja nyt Euroopan komissio tähdännee samaan. Malinen huomauttaa, että tämä reitti on hänen sääntötulkintansa mukaan yksinkertaisesti laiton.
Euroopan komission laillisuusongelmat
Komission uusimpien esitysten mukaan se rikkoo Malisen mukaan ainakin sen omia sääntöjä artikla 310 tekstissä, missä EU:lta kielletään oman velan nostaminen. Komissio aikoo esityksessään laskea liikkeelle unionin omia velkakirjoja. Eli unioni velkaantuisi.
Lisäksi lahjoitusmuotoiset tukirahoitukset rikkovat artikla 125 sääntöä, jonka mukaan jäsenmaat huolehtivat itse taloudestaan ja tulonsiirrot olisivat siten kiellettyjä. Malinen ei usko uusien kriisipakettien väliaikaiseen luonteeseen.
EU:n verotusoikeus johtaisi ristiriitaan monen jäsenmaan perustuslain kanssa. Julkisuudessa on mietitty unionille eräänlaista muoviveroa, joskin esillä ovat olleet muitakin veromuotoja ja jopa unionin ulkorajoilla perittävistä hiilitulleista.
Ja kaikki nämä toimet on ajateltu tehtäväksi ilman, että EU-kansalaisten näkemystä kuunnellaan.
Eurosta tehtiin liian laaja
Malinen miettii, että Saksan, Itävallan ja Benelux-maiden välillä valuuttaliitto olisi voinut jopa toimia. Sen sijaan euroa alkoi käyttää peräti 12 maata ja määrä on sittemmin täydentynyt nykyiseen 19 jäsenmaahan.
12 jäsenmaan hyväksyminen euroon loi pohjan myöhemmin ilmenneille ongelmille.
Eurosta tulee luopua ainakin Suomessa siitä syystä, että vuodesta 2011 Eurooppa on ajautunut jatkuvaan liittovaltioistamiseen. Se uhkaa luoda taloudellisen taakan ja poistaa ajan saatossa myös kansallisen itsemääräämisoikeuden.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Taloustieteen dosentti Malinen: Velkakriisin uhka on syytä ottaa tosissaan – “Meidän on viipymättä alettava valmistella paluuta markkaan”
Maailmanhistoriassa ollut yli 200 valuuttaliittoa – itsenäisten valtioiden valuuttaliitot eivät kestä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää