Taloustieteen dosentti Malinen selittää, miksi EKP:n rahapoliittinen elvytys murentaa talouden
Läntisen maailman keskuspankit ovat kilpaa pyrkineet pitämään globalisaation laajentumisvuosien jälkeen tilanteen yhtä auvoisena kuin se oli viime vuosituhannen lopussa. EKP on puskenut uunituoretta rahaa tuhansien miljardien eurojen edestä arvopaperimarkkinoille, ja se aikoo puskea vielä lisää. Tämä on luonut vain näennäistä hyvän olon tunnetta tuhoisin seurauksin. Taloustieteen dosentti Tuomas Malisen pohtii elvytyksen vaikutuksia Twitterissä. Suomen Uutiset kokosi keskeiset ajatukset.
Taloustieteen dosentti Tuomas Malisen kiintopiste on tuottavuus. Perusideana on se, että hyvät ja tuottavat yritykset luovat tuottavuutta. Ne kehittelevät tuotteitaan tai valmistusmenetelmiään.
Huonosti tuottava yritys kaatuisi tai olisi ainakin konkurssinsa rajamailla. Nollakoron rahapolitiikka piilottaa tuottavuuskasvun.
Malisen twiittiketjun ensimmäinen viesti (juttu jatkuu kuvan alla):
I guess now is a good time to remind ourselves, why further debt and monetary stimulus is a bad idea.
I understand the desperation, but the fact is that the #economy is not something you can manage from above. Thread.
Let's start with a familiar chart. 1/14@GnSEconomics pic.twitter.com/9D1Wv0D7OR
— Tuomas Malinen (@mtmalinen) June 4, 2020
Malinen havainnollistaa positiivisen koron merkityksen siten, että tämä korko erottaa hyvät ja toimimattomat yritykset toisistaan. Hyvä yritys toimii kohtuullisellakin lainakorolla, kattaen tuloillaan kulunsa ja vielä jää voita leivän päälle.
Tuottamattomat investoinnit johtavat kaameisiin tappioihin. Esimerkiksi eurokriisin aikaan Espanjassa sijaitseva Ciudad Realin lentokenttä rakennettiin miljardilla eurolla. Se myytiin aasialaisille sijoittajille pilkkahintaan.
Olisiko yksityinen raha polttanut miljardi euroa lähestulkoon kokonaan vain siitä ilosta, että lentokentällä liikkuu rahtikone silloin ja toinen tällöin? Tai että sillä “suojattiin espanjalaisia työpaikkoja” parin rakennusvuoden ajan?
Massiivinen lentokenttä rakennettiin 150 kilometrin päähän Madridista palvellakseen pääkaupungin liikennettä. Julkinen hanke toteutettiin, vaikka lentokentällä ei ole ollut kannattavaa toimintaa.
Yksityinen raha ei olisi kuuna päivänä lähtenyt tähän rakennusprojektiin. Samaan aikaan, kun ex-pääministeri Jyrki Katainen oli lykkinyt pankkitukea Kreikan kautta muun muassa Saksan ja Ranskan pankeille, hän oli skeptinen julkisen rahan tuottomahdollisuuksista.
– Ei voida ajatella, että minkä tahansa yrityksen heikkoudet korvattaisiin veronmaksajien rahoilla, Katainen jyrisi 2012 suomalaisen telakkateollisuuden ahdingosta, jolle olisi tarvittu 50 miljoonan euron apupaketti.
Sama logiikka ei jostain syystä pätenyt ulkomaisiin pankkeihin – jotka ovat yrityksiä nekin. Niinpä pääministeri Katainen sälytti miljardiluokan pankkituet veronmaksajien rahoilla.
Mitä järkeä on tukea ulkomaisia pankkeja, muttei suomalaisia telakoita?
Löysällä rahalla löysät tulokset
Jos lainarahasta pitää maksaa korkoa, huonot liikeideat kaatuvat alkumetreillä. Entä jos lainaraha olisi ilmaista? Raha kanavoituu heikon tuottavuuden yrityksiin, kankeisiin savijalkoihin. Nämä savijalat eivät voi virtaviivaistaa toimintaansa halutessaankaan, koska ne ovat riippuvaisia alhaisista koroista. Hiemankin korkeammat korot kaataisivat ne.
Tuottavuus kärsii. Kasvu jää aneemiseksi, kuten Euroopassa on havaittu.
EKP ilmoitti juuri uudesta yritystuesta. Se aikoo ostaa yritysten lainapapereita, mutta niissä on riskinsä. Ja panokset vain kovenevat.
Kauanko julkinen sektori jatkaa heikosti tuottavien yritysten tukemista? Maailmassa yrityksiä on kaatunut haastajien edessä. Se kuuluu markkinatalouteen. Nyt suunnitelmataloudella pyritään pitämään kaikki ennallaan.
Yhdessä asiassa tämä strategia on onnistunut: talous ei ole Suomessa juurikaan kasvanut sitten vuoden 2008 luvuista. Se on pysynyt ennallaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää