Taloussanomat: Kokoomusmeppi apeana eurobondikeskustelun hiipumisesta
Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen harmittelee Euroopan populististen puolueiden lisääntyneen kannatuksen eliminoineen keskustelun eurobondeista, euroalueen yhteisistä velkakirjoista. Pietikäisen näkemyksistä kirjoittaa Taloussanomat.
Pietikäinen haikailee eurokriisin toistaiseksi epävakaisimman vuoden 2012 aikaista “järkevää keskustelua” yhteisistä velkakirjoista. Nyt euroalueen yhteisvastuuta ei kannata juuri kukaan. Päinvastoin, Kreikan euroerokin on nostettu pöydälle yhtenä vaihtoehtona kriisin taltuttamiseksi.
Euromaiden täysin tasapuoliseen kohteluun Pietikäinen ei haluaisi kuitenkaan siirtyä. Hänen mielestä euromaat tulisi jakaa jyviin ja akanoihin. Suotuisissa tuulissa seilaavat euromaat saisivat lisäksi nauttia alhaisemmista koroista, kun taas jo valmiiksi vastatuuleen luovivien euromaiden taakkaa kasvatettaisiin keinotekoisesti korkeammilla lainakoroilla.
Pietikäisen näkemyksen mukaan tämä tasaisi suhdanteita. Hän arvelee kahtiajaon kannustavan vastuullisempaan talouspolitiikkaan. Pietikäinen toteaa, että euroalueella toteutetaan jo yhteisvastuuta. Ylivelkaantuneiden jäsenmaiden rästit kipataan jo nyt taloudessa paremmin pärjäävien euromaiden syliin.
Etlan toimitusjohtaja hämillään
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä hämmästelee Pietikäisen näkemyksiä. Vihriälä ei näe yhteisvastuullisten velkakirjojen olevan mahdollisia edes poliittisesti. Yhteiset sopimukset tulisi kirjoittaa uudelleen ja hyväksyttää kaikissa jäsenmaissa. Hänen mukaansa ajatus pysähtyy viimeistään tähän.
Vihriälän mielestä Euroopassa pitäisi saattaa pankkiunioni kuntoon viimeistelyjä myöten. Pankkiunionin lisäksi euroalueella on vielä yksi suuri kipupiste. Sääntelyn vuoksi useamman euromaan omat pankit ovat paisuttaneet taseitaan jäsenmaan omilla velkakirjoilla.
Ongelmana on, että jäsenmaan talouden hiipuessa maan velkakirjojen markkina-arvo putoaa, mikä heikentää jäsenmaan pankkien vakavaraisuutta. Tämä puolestaan vahvistaa vaikeuksiin joutuneen jäsenmaan haasteita.
Toisaalta eurokriisin alkuvuosina pelättiin niin sanottua dominoefektiä. Tuolloin esimerkiksi ranskalaisten ja saksalaisten pankkien taseissa oli rutkasti Kreikan liikkeellelaskemia ja takaamia velkakirjoja. Kreikan maksukyvyttömyysuhka horjutti siten toisen jäsenmaan pankkien vakavaraisuutta. Tällä hetkellä markkinoilla olevat Kreikan velkasitoumukset ovat likimain yksinomaan kreikkalaispankkien taseissa, eikä “tartuntavaaraa” enää ole.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää