Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen harmittelee Euroopan populististen puolueiden lisääntyneen kannatuksen eliminoineen keskustelun eurobondeista, euroalueen yhteisistä velkakirjoista. Pietikäisen näkemyksistä kirjoittaa Taloussanomat.
Pietikäinen haikailee eurokriisin toistaiseksi epävakaisimman vuoden 2012 aikaista “järkevää keskustelua” yhteisistä velkakirjoista. Nyt euroalueen yhteisvastuuta ei kannata juuri kukaan. Päinvastoin, Kreikan euroerokin on nostettu pöydälle yhtenä vaihtoehtona kriisin taltuttamiseksi.
Euromaiden täysin tasapuoliseen kohteluun Pietikäinen ei haluaisi kuitenkaan siirtyä. Hänen mielestä euromaat tulisi jakaa jyviin ja akanoihin. Suotuisissa tuulissa seilaavat euromaat saisivat lisäksi nauttia alhaisemmista koroista, kun taas jo valmiiksi vastatuuleen luovivien euromaiden taakkaa kasvatettaisiin keinotekoisesti korkeammilla lainakoroilla.
Pietikäisen näkemyksen mukaan tämä tasaisi suhdanteita. Hän arvelee kahtiajaon kannustavan vastuullisempaan talouspolitiikkaan. Pietikäinen toteaa, että euroalueella toteutetaan jo yhteisvastuuta. Ylivelkaantuneiden jäsenmaiden rästit kipataan jo nyt taloudessa paremmin pärjäävien euromaiden syliin.
Etlan toimitusjohtaja hämillään
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä hämmästelee Pietikäisen näkemyksiä. Vihriälä ei näe yhteisvastuullisten velkakirjojen olevan mahdollisia edes poliittisesti. Yhteiset sopimukset tulisi kirjoittaa uudelleen ja hyväksyttää kaikissa jäsenmaissa. Hänen mukaansa ajatus pysähtyy viimeistään tähän.
Vihriälän mielestä Euroopassa pitäisi saattaa pankkiunioni kuntoon viimeistelyjä myöten. Pankkiunionin lisäksi euroalueella on vielä yksi suuri kipupiste. Sääntelyn vuoksi useamman euromaan omat pankit ovat paisuttaneet taseitaan jäsenmaan omilla velkakirjoilla.
Ongelmana on, että jäsenmaan talouden hiipuessa maan velkakirjojen markkina-arvo putoaa, mikä heikentää jäsenmaan pankkien vakavaraisuutta. Tämä puolestaan vahvistaa vaikeuksiin joutuneen jäsenmaan haasteita.
Toisaalta eurokriisin alkuvuosina pelättiin niin sanottua dominoefektiä. Tuolloin esimerkiksi ranskalaisten ja saksalaisten pankkien taseissa oli rutkasti Kreikan liikkeellelaskemia ja takaamia velkakirjoja. Kreikan maksukyvyttömyysuhka horjutti siten toisen jäsenmaan pankkien vakavaraisuutta. Tällä hetkellä markkinoilla olevat Kreikan velkasitoumukset ovat likimain yksinomaan kreikkalaispankkien taseissa, eikä “tartuntavaaraa” enää ole.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
