

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Talousprofessori Matti Virén lyttää EU-elpymispaketin: “Julkisten menojen kasvu myrkkyä kustannuskehitykselle ja kilpailukyvylle – ei tahdo millään mennä jakeluun poliitikkojen keskuudessa”
Hallituksen EU-tukipakettia puoltavat argumentit ovat olleet huteria. SDP:n riveistä selitellään, ettei EU-velasta tarvitse huolehtia, koska talouskasvu hoitaa velan. Vasemmistoliitto pitää pakettia hyvänä, koska tällöin jäsenmaiden tarvitse velkaantua niin paljoa. Keskustasta uumoillaan, että ilman apupakettia Suomen vienti Italiaan putoaisi nollaan. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin lyttää höpinät.
Matti Virén kirjoittaa aiheesta Puheenvuoron blogissaan. Hän kertoo, että 750 miljardin euron apupaketin koko on vain noin 5 prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta. Kaiken lisäksi rahat on jyvitetty usealle vuodelle. Suomelle paketista on tullut kallis, sillä kaikille osallistujille piti jakaa jotain.
Tehoton elvytys
Finanssikriisin jälkeen länsimaiset keskuspankit ovat ottaneet tähtäimeensä talouden elpymisen. Taloutta on tuettu tuhansilla miljardeilla dollareilla ja euroilla. Valtiot ovat nostaneet lisää velkaa kaksin käsin elvytyksen nimissä. Merkittävää kasvua se ei ole synnyttänyt, ellei mukaan lasketa pörssivarallisuuden kasvua.
– Jos elvytys julkisten menojen kasvun kautta olisi kovin tehokasta, Suomessa ja koko Euroopassa ei olisi pitänyt olla lamaa 2010-luvulla. Finanssikriisin jälkeisen elvytyspolitiikan tehoa [on syytä] muutenkin epäillä; näyttää siltä, että likviditeetin kasvu on mennyt lähinnä varallisuushintoihin eikä suinkaan tuotannollisten investointien kasvuun, Virén toteaa.
Piilohaitta Euroopan taloudelle
Italian ja Espanjan tukipaketti ei kärsi pelkästään tehottomuudesta. Virénin mielestä paketti jopa pahentaa Suomen ja muun Euroopan taloustilannetta. Eurooppa ei kärsi niinkään kysynnän hiipumisesta, vaan heikosta kilpailukyvystä ja tarjonnan kasvun hiipumisesta.
Suomen viennin osuus on maailmanmarkkinoilla puolittunut vuoden 1998 luvuista 0,8 prosentista 0,4 prosenttiin. Tämä on merkki suhteellisen kilpailukyvyn heikkenemisestä.
Elpymispaketin myötä jäsenmaiden halu toteuttaa kilpailukykyä kohentavia toimia ja uudistuksia vähenee entisestään. Lisäksi julkinen menolisäys vain pahentaa tilannetta.
– Pakettiin väistämättä sisältyvä julkisten menojen kasvu on myrkkyä kustannuskehitykselle ja kilpailukyvylle: asia joka ei millään tahdo mennä jakeluun poliitikkojen keskuudessa, Virén lataa.
Tukiraha ei putoa taivaalta. Tuleva sukupolvi maksaa sen takaisin tuoden lisäpainetta verotuksen kiristykseen. Virén epäilee, ettei veroasteen kasvu ainakaan lisää innokkuutta investoida Suomeen.
Valotta usvayöhön
Virén harmittelee, ettei paketista ole tehty selvityksiä ja tutkimuksia. Kansalaismielipide on niin ikään sysätty syrjään. Hallituspuolueiden välitön kannatus esityksen musteen ollessa vielä märkää vihjaa, että ideologinen palo ohittaa tieteellisen tutkimuksen. Suomi menee muun Euroopan mukaan ikään kuin ilman ajovaloja usvaiseen syysyöhön.
Pakettia puoltavat argumentit ovat olleet huteria. Suomen viennin turvaaminen hylättiin, sillä kuuden suuren avunsaajamaan vientiosuutemme hipoo seitsemää prosenttia. Tämän jälkeen perustelut muuttuivat epämääräisiksi. Eurooppa mystisesti elpyy paketin myötä ja Euroopan mystinen elpyminen tuo taianomaista elpymistä myös Suomeen.
Omituisia puoltoja
Virén nostaa esille muutamia häntä askarruttaneita perusteluja paketin puolesta. Kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) kertoi, ettei EU-velasta tarvitse huolehtia, koska talouskasvu hoitaa velan.
On totta, että jos tukipaketin kaltainen julkinen investointi luo kasvua velkamäärää enemmän, se on kannattava. Italian bruttokansantuote on tällä haavaa vuoden 2006 tasolla. Samalla aikavälillä maan velan suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut noin 100 prosentista 135 prosenttiin. Ainakaan Italiassa tällä lisävelkaantumisella ei ole saatu aikaiseksi talouskasvua.
Europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.) puolestaan pitää pakettia hyvänä, ettei jäsenmaiden tarvitse velkaantua niin paljoa. Virén huomauttaa, että itse asiassa EU-velka on yhtä lailla maksettava takaisin kuin Valtiokonttorin kautta nostettu lisävelka. Ero on siinä, että nyt Suomi maksaa osan muidenkin velasta omansa lisäksi.
Keskustapuolueen puheenjohtaja Annika Saarikko antoi haastattelussaan Virénille mielikuvan, että ilman apupakettia Suomen vienti Italiaan putoaisi nollaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kalle Isokallio kertoo, miten poliitikko kirnuaa rahasi ja laittaa sinut anelemaan niitä takaisin

Euroopan komissio tyytymätön jäsenmaiden elpymissuunnitelmiin: Hallitukset hyviä kuluttamaan rahaa – eivät tekemään talousuudistuksia

Valuuttaliittojen vaihtoehdot: Tulonsiirrot tai hajoaminen

Suomen taloudellinen hyöty EU-jäsenyydestä ja sisämarkkinoista – vaiko sittenkin haitta? Professori Virén avaa populistista hokemaa sisämarkkinahyödystä

Taloustieteen emeritusprofessori Virén valtioneuvoston EU-elvytyspaketin saldosta: “Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että elvytysvaikutus on nolla”

Talousprofessori Matti Virén: Missä ovat korvaavat elinkeinot niiden tilalle, joita hallituksen ilmastotoimilla ajetaan alas?

EU muuttumassa tulonsiirtounioniksi, samaan aikaan mukaan pyrkii useita köyhiä maita – talousprofessori Virén varoittaa: ”Suomelle ei tässä kuviossa jää muuta kuin rippeitä”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää