

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Talousprofessori Matti Virén lyttää EU-elpymispaketin: “Julkisten menojen kasvu myrkkyä kustannuskehitykselle ja kilpailukyvylle – ei tahdo millään mennä jakeluun poliitikkojen keskuudessa”
Hallituksen EU-tukipakettia puoltavat argumentit ovat olleet huteria. SDP:n riveistä selitellään, ettei EU-velasta tarvitse huolehtia, koska talouskasvu hoitaa velan. Vasemmistoliitto pitää pakettia hyvänä, koska tällöin jäsenmaiden tarvitse velkaantua niin paljoa. Keskustasta uumoillaan, että ilman apupakettia Suomen vienti Italiaan putoaisi nollaan. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin lyttää höpinät.
Matti Virén kirjoittaa aiheesta Puheenvuoron blogissaan. Hän kertoo, että 750 miljardin euron apupaketin koko on vain noin 5 prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta. Kaiken lisäksi rahat on jyvitetty usealle vuodelle. Suomelle paketista on tullut kallis, sillä kaikille osallistujille piti jakaa jotain.
Tehoton elvytys
Finanssikriisin jälkeen länsimaiset keskuspankit ovat ottaneet tähtäimeensä talouden elpymisen. Taloutta on tuettu tuhansilla miljardeilla dollareilla ja euroilla. Valtiot ovat nostaneet lisää velkaa kaksin käsin elvytyksen nimissä. Merkittävää kasvua se ei ole synnyttänyt, ellei mukaan lasketa pörssivarallisuuden kasvua.
– Jos elvytys julkisten menojen kasvun kautta olisi kovin tehokasta, Suomessa ja koko Euroopassa ei olisi pitänyt olla lamaa 2010-luvulla. Finanssikriisin jälkeisen elvytyspolitiikan tehoa [on syytä] muutenkin epäillä; näyttää siltä, että likviditeetin kasvu on mennyt lähinnä varallisuushintoihin eikä suinkaan tuotannollisten investointien kasvuun, Virén toteaa.
Piilohaitta Euroopan taloudelle
Italian ja Espanjan tukipaketti ei kärsi pelkästään tehottomuudesta. Virénin mielestä paketti jopa pahentaa Suomen ja muun Euroopan taloustilannetta. Eurooppa ei kärsi niinkään kysynnän hiipumisesta, vaan heikosta kilpailukyvystä ja tarjonnan kasvun hiipumisesta.
Suomen viennin osuus on maailmanmarkkinoilla puolittunut vuoden 1998 luvuista 0,8 prosentista 0,4 prosenttiin. Tämä on merkki suhteellisen kilpailukyvyn heikkenemisestä.
Elpymispaketin myötä jäsenmaiden halu toteuttaa kilpailukykyä kohentavia toimia ja uudistuksia vähenee entisestään. Lisäksi julkinen menolisäys vain pahentaa tilannetta.
– Pakettiin väistämättä sisältyvä julkisten menojen kasvu on myrkkyä kustannuskehitykselle ja kilpailukyvylle: asia joka ei millään tahdo mennä jakeluun poliitikkojen keskuudessa, Virén lataa.
Tukiraha ei putoa taivaalta. Tuleva sukupolvi maksaa sen takaisin tuoden lisäpainetta verotuksen kiristykseen. Virén epäilee, ettei veroasteen kasvu ainakaan lisää innokkuutta investoida Suomeen.
Valotta usvayöhön
Virén harmittelee, ettei paketista ole tehty selvityksiä ja tutkimuksia. Kansalaismielipide on niin ikään sysätty syrjään. Hallituspuolueiden välitön kannatus esityksen musteen ollessa vielä märkää vihjaa, että ideologinen palo ohittaa tieteellisen tutkimuksen. Suomi menee muun Euroopan mukaan ikään kuin ilman ajovaloja usvaiseen syysyöhön.
Pakettia puoltavat argumentit ovat olleet huteria. Suomen viennin turvaaminen hylättiin, sillä kuuden suuren avunsaajamaan vientiosuutemme hipoo seitsemää prosenttia. Tämän jälkeen perustelut muuttuivat epämääräisiksi. Eurooppa mystisesti elpyy paketin myötä ja Euroopan mystinen elpyminen tuo taianomaista elpymistä myös Suomeen.
Omituisia puoltoja
Virén nostaa esille muutamia häntä askarruttaneita perusteluja paketin puolesta. Kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) kertoi, ettei EU-velasta tarvitse huolehtia, koska talouskasvu hoitaa velan.
On totta, että jos tukipaketin kaltainen julkinen investointi luo kasvua velkamäärää enemmän, se on kannattava. Italian bruttokansantuote on tällä haavaa vuoden 2006 tasolla. Samalla aikavälillä maan velan suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut noin 100 prosentista 135 prosenttiin. Ainakaan Italiassa tällä lisävelkaantumisella ei ole saatu aikaiseksi talouskasvua.
Europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.) puolestaan pitää pakettia hyvänä, ettei jäsenmaiden tarvitse velkaantua niin paljoa. Virén huomauttaa, että itse asiassa EU-velka on yhtä lailla maksettava takaisin kuin Valtiokonttorin kautta nostettu lisävelka. Ero on siinä, että nyt Suomi maksaa osan muidenkin velasta omansa lisäksi.
Keskustapuolueen puheenjohtaja Annika Saarikko antoi haastattelussaan Virénille mielikuvan, että ilman apupakettia Suomen vienti Italiaan putoaisi nollaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kalle Isokallio kertoo, miten poliitikko kirnuaa rahasi ja laittaa sinut anelemaan niitä takaisin

Euroopan komissio tyytymätön jäsenmaiden elpymissuunnitelmiin: Hallitukset hyviä kuluttamaan rahaa – eivät tekemään talousuudistuksia

Valuuttaliittojen vaihtoehdot: Tulonsiirrot tai hajoaminen

Suomen taloudellinen hyöty EU-jäsenyydestä ja sisämarkkinoista – vaiko sittenkin haitta? Professori Virén avaa populistista hokemaa sisämarkkinahyödystä

Taloustieteen emeritusprofessori Virén valtioneuvoston EU-elvytyspaketin saldosta: “Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että elvytysvaikutus on nolla”

Talousprofessori Matti Virén: Missä ovat korvaavat elinkeinot niiden tilalle, joita hallituksen ilmastotoimilla ajetaan alas?

EU muuttumassa tulonsiirtounioniksi, samaan aikaan mukaan pyrkii useita köyhiä maita – talousprofessori Virén varoittaa: ”Suomelle ei tässä kuviossa jää muuta kuin rippeitä”
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.