Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa (16.4.) toivovansa, että Suomessa on mahdollisuus tehdä merkittävä veronalennuspaketti,
Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolanderin mukaan ensi viikon puoliväliriihi on kasvuriihi, ja hän pitää veronalennuksia nimenomaan kasvutoimina.
– Aiemmat päätökset ovat olleet sellaisia, joilla on erityisesti haettu nopeaa julkista taloutta vahvistavaa vaikutusta. Ne ovat olleet suoria säästöjä tai veronkorotuksia. Nyt haetaan toimia, joilla voisi olettaa olevan kasvua nopeuttavia vaikutuksia pidemmälläkin aikavälillä.
– Ja siinä mielessä tietysti katseet kääntyvät verotukseen. Se on yksi keskeinen elementti, joka luo kannusteita taloudessa ja joka kannustaa investointeja. Jos se asetetaan oikein, kannustaa se myös työllisyyttä.
– Kaikki nämä mitä ministeri Purra on nostanut esiin, ovat juuri sellaisia keinoja, joita siellä pöydällä on syytä katsoa. Me kaikki tiedämme, että Suomen talous on ollut hyvin niukan kasvun vaiheessa hyvin pitkään. Ja me kaikki tiedämme, että meidän lukuisat julkisen talouden palvelulupaukset edellyttävät meiltä paljon nopeampaa työllisyyden, tuottavuuden ja ylipäätään tulojen kasvua taloudessa. Niin silloin sellaiset toimet, joilla voi tutkimuksen mukaan olla suotuisa vaikutus kasvuun pidemmällä aikavälillä, ovat juuri niitä, mitä on syytä hakea, Spolander painotti.
Julkinen talous vakautettava
Myös OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen kannatti tuloveron kevennyksiä. Hän piti niitä kannatettavina yksittäisinä toimina, mutta liitti ne samalla julkisen talouden kestävyyteen.
– Meillä Suomessa kiinnitetään huomattavan paljon huomiota julkisen talouden tilaan ja velkaantumiseen, jos sitä vertaa vaikka yhdysvaltalaiseen kehitykseen. On merkittävä luottamukseen vaikuttava tekijä, että miten kestävällä pohjalla tämä meidän julkinen taloutemme on.
– Pidän kasvutoimena myös sitä, että pystymme vakauttamaan julkisen velan kehityksen. Meidän on painettava julkinen vaje sellaiselle tasolle, että se on uskottava. Tässä mielessä sellainen politiikka, vaikka se merkitsisikin leikkauksia, voisi olla kasvua tukevaa, koska se lisää tätä luottamusta, Heiskanen sanoi.
Ennusteet tullien takia laajassa haarukassa
Vielä jokin aika tälle vuodelle ennustettiin parinkin prosentin talouskasvua. Heiskasen mukaan ennusteita laskettiin epävarmuuden takia jonkin verran.
– Kyllä tässä viimeisen vuoden aikana kuitenkin on päästy vähän parempaan tilanteeseen ja aika hyvin elpymisen alkuun. Mutta nyt sitten tilanne on jälleen katkolla näiden tullien takia. Ja oikeastaan näkisin, että nämä aiheuttavat pysyessään semmoisen pysyvän haitan Suomen taloudelle tai ne pysyvästi laskevat tulotasoa.
– Jäädään ikään kuin pidemmäksi aikaa alapuolelle sen kehityksen, jotka muutoin olisi toteutunut. Eli sillä tavalla tulee pysyvä menetys siihen tulotasoon, mikä olisi ollut mahdollista ilman, että näitä tulleja asetetaan.
Spolanderin mukaan ennustaminen on juuri nyt vaikeaa.
– Mehän osaamme arvioida asioita, jotka ovat jo joskus aiemmin tapahtuneet, mutta tällaista ei ole modernin talouden aikana tapahtunut, että tullit nostetaan maailmassa niin korkealle kuin ne nyt keskimäärin ovat. Toinen on tämä ennakoimattomuus. Tullit saattavat aamupäivällä nousta ja iltapäivällä laskea.
– Ja mikä tekee näistä kahdesta edellä mainittujen ennakoimisesta vaikeata on se, että tuntuu siltä, että taloudellisen järjen käyttö on lopetettu, Spolander totesi.