Talouden kuumemittari pitkäaikaisessa nousussa – voi laukaista uuden taantuman
Rahamarkkinoilla on näkynyt yhden kuumemittarin huolestuttava kehitys. Pankkien toisiltaan perimä luottokorko Libor on ollut pitkäaikaisessa nousussa viime vuoden loppupuolelta asti. Viimeksi Libor-korko nousi eurokriisin vuosina vuosikymmenen alkupuolella, ja sitä edeltävä nousu ajoittui juuri ennen finanssikriisiä. Libor-koron nousua on tavattu pitää merkkinä pankkien välisenä epäluottamuksena.
Libor-koron (London Interbank Offered Rate) nousu selkeästi yli keskuspankkien tarjoaman yhden yön korko (OIS) hämmentää, koska pankit voisivat rahatarpeissaan lainata rahaa myös keskuspankilta. Näiden kahden koron korkoero (Libor-OIS) on noussut pitkään, ja sen syytä on finanssimaailmassa arvuuteltu kuumeisesti.
Suurpankki Citin pääluottostrategi Matt King pitää Libor-koron nousun johtuvan keskuspankkien rahapolitiikan muutoksesta. Samaan lopputulokseen päätyi GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen.
Määrällinen kevennys loppumassa
Keskuspankit joutuivat epätavallisiin toimiin, kun kaksi sitkeää peräkkäistä kriisiä ravistuttivat taloutta. Tavallisesti keskuspankit nostavat ja laskevat ohjauskorkoa. Tätä korkotasoa voi hyvin kutsua pohjakoroksi. Taantuman hetkellä ohjauskorkoa lasketaan, jolloin luotoista tulee huokeampia. Se kiihdyttää kaikenkokoisia investointeja. Vastaavasti nousukaudella korkotasoa nostetaan talouden ylikuumenemisen torjumiseksi.
Finanssi- ja eurokriisi osoittautuivat kuitenkin niin viheliäisiksi, ettei korkotason pudottaminen nollan tuntumaan auttanut. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki EKP on pitänyt oman ohjauskorkonsa nollassa jo pitkän tovin. Korkotason lisäksi tarvittiin määrällistä kevennystä, missä keskuspankit alkoivat ostaa markkinoilta valtioiden joukkovelkakirjoja ja jopa joidenkin yritysten velkakirjoja.
Tällä tavoin markkinoille muodostui arvopapereiden ostaja, mikä tuki arvopapereiden hintoja. Korkopapereissa tämä tarkoittaa korkotason laskua. Se ajoi korkosijoittajat hakemaan tuottavampia eli korkeakorkoisempia velkapapereita. Tämä tuki siten niidenkin arvopapereiden hintoja, joita keskuspankit eivät ostaneet.
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on kuitenkin aloittanut jo määrällisen tiukentamisen. Se tarkoittaa keskuspankin jo ostamien arvopapereiden myymistä takaisin markkinoille tai ainakin se jättää omistamiensa luotot uusimatta.
Uuden taantuman vaara
Malinen kirjoittaa, että Yhdysvaltain lisäksi myös EKP on päättämässä arvopapereiden osto-ohjelmansa. Vaikka määrällinen kevennys on nostanut talouden ankeasta anemiasta, on sillä myös varjopuolensa. Se voi paisuttaa arvopaperien hintaa poskettoman ylihintaisiksi.
Malisen mielestä keskuspankeilla ei ole ruutia torjua seuraavaa taantumaa, jos ne eivät voi ensin purkaa määrällistä kevennystä. Korkotasoa ei voida laskea seuraavan taantuman iskiessä, jos se on jo pohjalla. Sitä pitäisi pystyä nostamaankin ensin. Arvopapereitakin pitäisi pystyä myymään ennen kuin niitä voidaan joutua ostamaan lisää. EKP:n suomalainen johtokunnan jäsen Erkki Liikanen olisi tarpeen vaatiessa jatkamaan osto-ohjelmaa.
Malinen kirjoittaa, että keskuspankit ovat puun ja kuoren välissä. Määrällinen tiukentaminen voi johtaa uuteen taantumaan, koska määrällisen kevennyksen purkaminen ilmenee finanssimaailmassa tismalleen päinvastoin kuin sen aloittaminen teki. Arvopapereiden hinnat ovat vaarassa laskea. Tämä voisi laukaista uuden taantuman.
Henri Alakylä
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä
Härskiä on: Vihreät, SDP ja keskusta huutavat vesiasiassa sutta, mutta ovat itse se susi – ajoivat äskettäin Jyväskylän ja Ähtärin vesihuollon yksityistämistä
Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina
Tanskalaisen fregatin merirosvouksen vastainen operaatio päättyi siihen, että tulitaistelussa jalkansa menettänyt nigerialainen merirosvo tuotiin Tanskaan hoitoon. Lucky-niminen merirosvo on nyt saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja hänelle on laadittu kotoutumissuunnitelma. Hänen ei tarvitse enää palata Afrikkaan, jossa elämä yksijalkaisena olisi hyvin raskasta.
Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”
Nuori mies jätti vuosituhannen alussa taakseen sodan haavoittaman Irakin. Onni löytyi lähiöiden Ruotsista, jonne maahanmuuttaja pani ajan myötä pystyyn menestyvän ravintolan. Kunnes tuli päivä myöntää tosiasiat: väkivaltaisten jengien Ruotsi on vaarallisempi maa kuin Irak.
Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti
Mun keskiarvolla ei olisi päässyt lukioon. Sitä paitsi siinä vaiheessa kiinnosti lähinnä kalja ja tytöt, kertoo Mika Merano muistellessaan aikaa joskus peruskoulun jälkeen. Hän meni ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa
Yritysmaailma vonkuu kuorossa, kuinka ulkomailta on saatava työvoimaa pelastamaan maan talous. Kun uudet maahanmuuttajat sitten täyttävät lähiöt, tulee yrityksille kiire lähteä alueelta pois. Työnantajien märkä monikulttuurinen uni saa työntekijät pelkäämään henkensä edestä.
Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä
Perussuomalainen liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessaan sinivalkoisen sisäisen turvallisuuden suunnanmuutoksesta, joka johtaa Suomen pois Ruotsin tieltä.
Kamala Harrisin vastaus meni “sanasalaatiksi” – TV-yhtiö julkaisi parannellun version haastattelusta
Kamala Harris oli vaalikampanjansa tiukimmassa haastattelussa "60 minuuttia" -ohjelmassa. Harrisin vastaus Yhdysvaltain ja Israelin suhteita koskien oli niin sekava ja sisällötön, että TV-kanava joutui editoimaan ennakkomainoksiaan uudestaan. Ukrainan mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Harris kieltäytyi ottamasta kantaa.
Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.