TOM EKLUND
Toimitus suosittelee
Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta järjesti pikkujouluseminaarin Suomen talouden ongelmista.
Julkisen sektorin menojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa Euroopan korkeimpia, nykyään 57 prosenttia BKT:sta menee julkisen sektorin ylläpitämiseen. Myös Suomen talouden kilpailukyky on jäänyt jälkeen Euroopan vahvoista maista ja tunnusluvut alkavat lähestyä kriisin partaalla olevien Italian ja Ranskan tasoa. Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarissa pohdittiin ratkaisuja näihin julkisen talouden ja kilpailukyvyn ongelmiin.
Seminaarissa kauppatieteiden tohtori Kai Järvikare analysoi alkuvuodesta julkaistun Sampo Terhon työryhmän raportin teesejä. Raportissa korostettiin yhteiskunnallisten menojen koostuvan yövartijavaltion tehtävistä, hyvinvointipalveluista ja maailmanparantamisesta. Järvikare korosti kansalaisten ja poliitikkojen välillä olevan suuri näkemysero siitä, mistä päästä julkisia menoja tulisi vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa karsia.
Eurokriisi lisää taloudellista kontrollia
Yhteisvaluuttaan kuuluminen on vienyt omaan kelluvaan valuuttaan liittyvän valuuttajouston, mikä tarkoittaa sitä, että viennin kilpailukyvyn säilyttämiseksi ainoa keino on sisäisellä devalvaatiolla työn kustannusten laskeminen. Pellervon taloustutkimuksen johtaja Pasi Holm alusti seminaarissa eurokriisin nykytilanteesta ja ennusti kriisin lisäävän euromaiden taloudellista kontrollia. Euromaiden välisiin tulonsiirtoihin on jatkossakin kasvavaa painetta ja Suomen tulee hänen mukaansa suhtautua tähän erittäin kriittisesti.
Veropolitiikasta alustanut Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Seppo Kari näki veropolitiikan suurimpana ongelmana suunnitelmattomuuden. Veropoliittisia päätöksiä tehdään hänen mukaansa ilman riittävää valmistelua ja riittäviä vaikutusarvioita. Kari korosti mahdollisimman neutraalin verotuksen tärkeyttä, mikä tarkoittaa verotusta, joka mahdollisimman vähän ohjaa kysyntää ja tarjontaa.
Kunnallisen sektorin palkat jäihin
Omat teesinsä Suomen nostamiseksi takaisin kasvu-uralle esitti Suomen Pankin entinen rahoitusmarkkinaosaston johtaja Heikki Koskenkylä. Kokonaisveroaste ja verokiila ovat Koskenkylän mukaan suurimpia esteitä taloudelliselle kehitykselle. Julkisten menojen vähentämiseen Koskenkylä esitti lääkkeiksi kunnallisen sektorin palkkamenojen hillitsemistä palkkajäädytyksellä ja positiivisempaa suhtautumista kunnallisten palveluiden ulkoistamiseen.
Koskenkylän mukaan työmarkkinoita tulisi muuttaa joustavammiksi ja ottaa mallia Saksassa kymmenen vuotta sitten tehdyistä reformeista, joiden seurauksena työttömyyttä saatiin vähennettyä merkittävästi. Julkisten menojen vähentäminen tulisi Koskenkylän mielestä tehdä suuren leikkauskuurin sijaan pienissä osissa, usean vuoden aikana.
SIMO GRÖNROOS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
