

PS ARKISTO
Takaako EU Suomen turvallisuuden? – Niikko: ”Jokainen kansa joutuu edelleen huolehtimaan omasta uskottavasta puolustuksestaan”
Ylen A-talkissa keskusteltiin Joe Bidenin valinnan vaikutuksesta suurvaltojen keskinäisiin suhteisiin sekä Euroopan turvallisuustilanteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko sanoi, että vaikka Biden saattaa olla Donald Trumpia helpommin lähestyttävä persoona, on Euroopalla ja Suomella edelleen tekemistä omien suhteidensa ylläpitämisessä Yhdysvaltoihin.
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko arvioi, että Joe Bidenin presidenttikaudella Yhdysvaltojen suhtautuminen Eurooppaan muuttuu ennakoitavammaksi, varsinkin puolustusyhteistyön ja kaupankäynnin osalta.
Niikko muistutti, että kaikesta huolimatta Yhdysvaltojen päämielenkiinto pysyy todennäköisesti edelleen Aasiassa ja Kiinan suunnassa.
– Eurooppa on väistämättä jäänyt vähemmälle huomiolle, ja asetelma tuskin tulee paljon muuttumaan. Euroopan on tehtävä töitä pitääkseen oman asemansa paremmin esillä suhteessa Yhdysvaltoihin, Niikko sanoi torstaina Ylen A-talkissa.
Ohjelmassa keskusteltiin Bidenin valinnan vaikutuksesta suurvaltojen keskinäisiin suhteisiin sekä Euroopan turvallisuustilanteeseen. Yle oli kutsunut paikalle myös demarikansanedustaja Erkki Tuomiojan, Hybridikeskuksen johtajan Teija Tiilikaisen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Matti Pesun.
Pesu myötäili Niikon linjauksia.
– Niikko on olennaisen asian äärellä. Historiallisesti olemme jälleen tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen ja Euroopan transatlanttista suhdetta sopeutetaan uuteen todellisuuteen.
Tuomiojan mielestä Iso-Britannian Brexit-äänestys ja Donald Trumpin valinta presidentiksi vuonna 2016 oli ”kaksoisshokki” jonka jälkeen Euroopalle on syntynyt tarve ja ymmärrys kasvattaa Euroopan strategista itsenäisyyttä.
Turvallisuusympäristö muuttunut viime vuosina
Valtioneuvosto antoi pari viikkoa sitten tuoreen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon eduskunnan käsiteltäväksi. Selonteossa korostetaan muun muassa Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen huonompaan suuntaan.
Venäjän sotilaallinen toiminta muun muassa Krimillä vaikuttaa arvion taustalla. Tuomioja kuitenkin esitti, että toisenlaisetkin uhat, kuten pandemia ja ilmastonmuutos pitäisi nostaa mukaan turvallisuuden arviointiin.
Tiilikaisen mukaan turvallisuutta heikentävät rakenteelliset vastakkainasettelut demokraattisten ja autoritääristen järjestelmien välillä.
Niikko huomautti, että eduskuntakeskustelussa oppositiopuolueet kritisoivat selontekoa siitä, että selonteossa on painotettu hieman liikaakin ihmisoikeusperusteista ulkopolitiikkaa, ympäristökysymyksiä ja niin sanottuja maailmanparantamisen teemoja.
– Ne varmasti ovat sinänsä ihan hyviä teemoja. Kuitenkin selonteossa mainitaan esimerkiksi maahanmuuton osalta siten, että maahanmuuton tulisi olla ennakoitavaa ja säänneltyä. Silti ei ole otettu kantaa eikä ole pohdittu esimerkiksi maahanmuuton vaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen ja segregaatioon. Terrorismi on mainittu selonteossa omana osanaan, mutta mainitsematta on jäänyt terrorismin yhteys maahanmuuttoon.
Niikko myös huomautti, että vielä edellisessä selonteossa asioita lähestyttiin Suomen edun kannalta.
– Uudessa selonteossa puhutaan enemmän EU:n edusta ja Euroopan yhteisistä tavoitteista, esimerkiksi maahanmuuton tai unionin laajentumisen suhteen. Molempia korostetaan nyt hyvinä asioina, ja on unohdettu, että molemmilla on myös kielteisiä merkityksiä.
EU-arvojen luominen puolustuksen osalta on hidasta
Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa korostetaan paljon EU:n merkitystä Suomen turvallisuusrakenteen perustana. Oma kysymyksensä on kuitenkin se, onko luottamukselle EU-turvallisuuteen perusteita tilanteessa, jossa useat EU-maat ovat jo Nato-jäseniä.
Tiilikainenkin huomautti, että EU:n turvallisuusstrategiat edistyvät hitaasti ja korosti, että monille EU-maille Nato-jäsenyys on edelleen ensisijainen turvallisuuspoliittinen ratkaisu, ja se vaikeuttaa EU:n kehitystä siltä osin.
Niikko sanoi, että vaikka EU on edelleen osa Suomen turvallisuusrakennetta, selonteossa ylikorostetaan EU:n merkitystä. Niikko myös totesi, että yhteisten EU-arvojen löytäminen puolustuksen osalta on haasteellista, koska yhteisien päätöksien tekeminen on ollut hidasta.
– Toki EU ja Eurooppa ovat tuoneet rauhaa, vakautta ja turvallisuutta. EU on kuitenkin myös toiminut päinvastaisella tavalla, kun EU on laajentunut liian nopeasti ja harkitsemattomasti. Kaikki valtiot eivät esimerkiksi noudata oikeusvaltioperiaatetta. Kuitenkin selonteossa vahvasti korostetaan, että EU:n laajentumista tulisi edistää voimakkaasti. Kiirehtiminen laajentumisen suhteen ei välttämättä ole paras turvatakuu.
Pahimpaan on hyvä varautua
Venäjän osalta ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että itänaapurimme tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa. Venäjän sotilaallinen vahvistuminen Suomen lähialueilla onkin tosiasia.
Niikko totesi, että Suomella ja Venäjällä ei kuitenkaan ole kahdenvälisiä ongelmia eikä Venäjä ole tässä hetkessä Suomelle sotilaallinen uhka.
– Toki Venäjä on toiminut poikkeuksellisesti esitellessään usein sotilaallisia muskeleitaan. Toki se herättää huolta Euroopassa. Siitä huolimatta en usko, että Euroopassa pystyttäisiin rakentamaan yhteistä puolustusta. Jokainen kansa joutuu edelleen huolehtimaan omasta, uskottavasta puolustuksestaan. Eri asia sitten on tehdä yhteistyötä pohjoismaiden, varsinkin Ruotsin kanssa. Aina on hyvä varautua pahimpaan.
Tiilikainen sanoi, että Suomi on etupiiriajattelun näkökulmasta Venäjälle potentiaalista aluetta konflikteille. Niikko kuitenkin vakuutti, että Suomella on pitkät perinteet diplomatialle ja hyville naapuruussuhteille Venäjän kanssa.
– Vääränlaisia uhkakuvia ei myöskään pidä maalata, koska se johtaa helposti keskusteluun esimerkiksi siitä, milloin ryhdymme perustamaan yhteisiä puolustusvoimia vaikkapa EU:n kanssa. Se kehitys saattaisi luoda tilanteita, että uhka olisi suurempi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- suhteet ulko-ja turvallisuuspoliittinen selonteko Joe Biden Eurooppa Donald Trump Brexit Suomi Yhdysvallat Venäjä Mika Niikko Terrorismi maanpuolustus EU maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Niikko: Ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjaustemme tulee perustua presidentin, pääministerin ja eduskunnan yhteistyölle

Niikko: Muista Pohjoismaista poiketen Suomen hallitus ei uskalla kieltäytyä auttamasta terroristijärjestöön liittyneitä aikuisia

Jussi Halla-ahon puhe perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Paasikivi-Seuran kokouksessa

Niemi: Suomalaisten maanpuolustustahto Euroopan korkein

Putin voi kompastua Krimin tataareihin – Turkin ja Venäjän valtahaaveet törmäyskurssilla Ukrainassa

Ronkainen EU:n uusimmasta ajatuksesta luoda yhteistä armeijaa: “Puolustuspolitiikan tulisi lähteä puhtaasti kansallisista tarpeista ja ratkaisuista”
Viikon suosituimmat

Garedew: Vanhemmilla on lakiin perustuva oikeus kieltää sateenkaari-ideologian opettaminen lapsilleen
Seta ry kiertää jälleen kouluja ja järjestää koulutuksia myös päiväkotien opettajille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew vaatii loppua tälle lasten seksualisoinnille. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta materiaalista ja opetuksesta lapsilleen.

Suomalaisyritys markkinoi maahantulopaketteja Iranissa ja Lähi-idässä – yrityksen somepäivityksessä kerrotaan Suomen tarvitsevan 60 000 maahanmuuttajaa vuodessa
Oikeudellista konsultointia tarjoavan oikeustoimiston neuvonantaja-asiantuntija-tittelillä esiintyvä henkilö markkinoi maahantulopaketteja Suomeen Iranissa ja Lähi-idässä. Helmikuun lopulla neuvonantajan Facebook-päivityksessä kerrottiin, että Suomi tarvitsee 60 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Lisätietoja 4 500 euron hintaisesta maahantulopaketista saa 70 euroa maksavan puhelun kautta.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Päivän pointti: Helsingin Sanomat ilmastosyyllistää ja leimaa suomalaiset tuholaisiksi – vaikka Suomi on hiilinegatiivinen maa

Kansalaisaloitteen tekijät: Ylen rahoitusta leikattava Ruotsin tasoon eli 76 euroon per asukas
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen laatijoiden mielestä Yleisradio on tietoisesti hakenut säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.