Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Zbigniew Ziobro

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki tavoittelee yhteistyötä EU-jäsenmaiden isänmaallisten oikeistokonservatiivipuolueiden kanssa. Tavoitteena on vastustaa Euroopan liittovaltioistamista ja vallan keskittämistä Brysseliin. Aiheesta uutisoi <a href="https://www.pap.pl/en/news/news%2C1020564%2Cgovt-seeks-allies-oppose-federal-europe-says-pm.html">uutistoimisto PAP</a>.

Mateusz Morawiecki haluaa vahvojen jäsenmaiden muodostaman vahvan EU:n. Hän hakee yhteistoimintaa samalla tavoin ajattelevien eurooppalaisten puolueiden kanssa.
Hänen mukaansa liittovaltioistamista vastustavien ryhmien ei tarvitse olla samassa ryhmässä, mutta hän ei sulje pois yhteistä europarlamenttiryhmää tulevaisuudessa.
Yksittäisistä asioista eurooppalaisilla puolueilla voi olla eri näkemyksiä. Morawiecki kertoi, että hänen ja Marine Le Penin näkemys Venäjän vaikutusvallasta Ukrainassa poikkeavat toisistaan. Le Penin mukaan aktiivinen toiminta Ukrainan kanssa johtaisi jännitteiden kasvamiseen Venäjän suuntaan.
Puolan hallitus rauhoitteli EU-budjettikohua
Puolan oikeisministeri Zbigniew Ziobro antoi <a href="https://www.ft.com/content/8cbc411f-0b7c-4cbb-a0c4-cb538e1a8e78">Financial Timesille</a> haastattelun, jossa oikeusministeri väläytti Puolan katkaisevan EU-budjetin rahoituksen ja äänestävän kategorisesti Eurooppa-neuvoston äänestyksissä vastaan, mikäli EU jatkaa elpymisvälineen rahoituksen panttaamista.
Puolan hallitus kertoi, että <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-12-13/poland-s-government-shoots-down-call-to-stop-eu-budget-payments?srnd=politics-vp">Ziobron lausunnot ovat hänen omiaan</a>, eivätkä ne vastaa Puolan hallituksen aikeita.
Puola ja EU ovat napit vastakkain Puolan oikeuslaitoksen uudistuksista. Puolan mielestä ne ovat olleet välttämättömiä, koska oikeusjärjestelmä on sen mukaan ollut kommunismiaikaisen tehotonta. EU:n mielestä uudistukset ovat johtaneet puolueelliseen järjestelmään.

Puola hakee kumppaneita vastustamaan EU:n liittovaltioistamista ja vallan keskittämistä

Puolan perustuslakituomioistuin linjasi, ettei Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT voi kyseenalaistaa puolalaistuomarien asemaa. EIT ei ole EU-elin, joten EU:n ja Puolan välinen kiista oikeusvaltiotilasta on laajentunut jo unionin ulkopuolelle. Aiheesta uutisoi <a href="https://www.ft.com/content/8a503edf-0047-4a58-9390-01c08532b7de">Financial Times</a>.

EU-tuomioistuimen ja Puolan perustuslakituomioistuimen välisen kiistan aiheena on EU:n huoli puolalaistuomarien riippumattomuudesta. Kiista on jatkunut vuosia.
EIT varoitti Puolaa keväällä, että maassa ei välttämättä järjestetä puolueettomia ja reiluja kuulemisia, koska perustuslakituomioistuimeen on nimitetty tuomari laittomasti.
Puola on toistuvasti kertonut, että maan hallitus haluaa virtaviivaistaa kommunismiajan oikeuslaitosta.
Oikeuslaitosten kiista
Puolan oikeusministeri Zbigniew Ziobro vei EIT:n linjauksen Puolan perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi. Maan perustuslakituomioistuin katsoi, ettei EIT:llä ole oikeutta määritellä tuomarinimistysten laillisuutta.
Laillisuuskiistassa kyse on kyse siitä, millä taholla on kuuluisa oikeus sanoa se viimeinen sana. Puolan perustuslakituomioistuimen linjaus tarkoittaa, ettei EIT:llä tai EU-tuomioistuimella ole määräysvaltaa Puolan asioissa.
Puolan apulaisoikeusministeri Sebastian Kaleta kirjoitti, että ulkopuolinen EIT yritti puuttua Puolan asioihin laittomasti. Hänen mukaansa maan perustuslakituomioistuin esti tällaisen yrityksen.

Puola korottaa panoksia oikeusvaltiokiistassa – nyt huutia sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Puolan oikeusministeri Zbigniew Ziobro kertoi, ettei Puolan tule olla EU-jäsenmaa &#8220;hinnalla millä hyvänsä&#8221;. Hänen mukaansa EU kiristää Puolaa EU-tuomioistuimen avulla. Aiheesta uutisoi <a href="https://www.politico.eu/article/poland-justice-minister-zbigniew-ziobro-blackmail-eu-reforms-rule-of-law/">Politico</a>.

EU:n ja Puolan välillä on muodostunut eripuraa Puolan oikeuslaitoksen vuoksi. EU-tuomioistuin on linjannut Puolan tuomarien kurinpitoelimen olevan lainvastainen. Puolan perustuslakituomioistuin on puolestaan linjannut EU:n määräyksen olevan maan perustuslain vastainen.
Kiista käytännössä koskee nokkimisjärjestystä: tulisiko Puolan noudattaa EU-tuomioistuimen vai maan oman perustuslakituomioistuimen päätöksiä. Aiemmin Saksan perustuslakituomioistuin ärähti EU-tuomioistuimelle todeten sen ylittäneen toimivaltuutensa.
EU murahti tuolloin Saksan liittopäiville, millä ei ollut osaa eikä arpaa perustuslakituomioistuimen päätökseen.
<h4>Puola aikoo noudattaa EU-ukaasia</h4>
Puolan varapääministeri Jaroslaw Kaczynski kertoi, että kiistelty kurinpitoelin lakkautetaan nykymuodossaan ja uudistus esitellään syyskuussa.
Kaczynskin mukaan uudistus mittaa samalla EU:n hyväntahtoisuutta. Muussa tapauksessa hän tulkitsee <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-08-07/poland-signals-compromise-in-eu-row-over-disciplining-judges?srnd=politics-vp">EU:n haluavan hallita Puolaa</a> itse valitsemillaan henkilöillä. Hänen mukaansa EU-tuomioistuin astuu tuomioissaan sovittujen rajojen ulkopuolelle.
Puolan ohella myös Unkari on väläyttänyt EU-jäsenyyden olevan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/unkarin-valtiovarainministeri-unkari-voi-miettia-eu-jasenyyttaan-vuosikymmenen-lopulla/">altis tarkistamiselle</a>.

Puolan vuoro ärähtää EU-jäsenyydestä – Jäsenyys on hyvä asia, mutta ei “hinnalla millä hyvänsä”

Puolan ja Unkarin vetot yhdistettyyn EU-budjettiin ja 750 miljardin euron elpymisvälineeseen ovat olleet esillä kansainvälisessä mediassa. Maat taklasivat rahoitusvälineet siitä syystä, että rahavirrat sidottiin oikeusvaltiomekanismiin. Lyhyesti kyse on siitä, että nämä maat katsovat EU:n puuttuvan heidän itsemääräämisoikeuteensa.

Oikeusvaltiomekanismin ja rahahanojen kytkös kelpasi EU-maiden määräenemmistölle. Jotkut maat ovat vaatineet tiukkaa sidosta. Näihin maihin kuuluvat esimerkiksi Suomi, Ruotsi ja Alankomaat.
Euroopan parlamentti olisi halunnut niin ikään Saksan esittämää kompromissiratkaisua tiukemman kytköksen.
Saavat rahaa – tai eivät saa
Uutisoinnissa erottuu helposti kohdeyleisön tavoittelu. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11650451">Yle uutisoi</a> Eurooppatutkija Timo Miettisen näkemyksen, jonka mukaan Puola ja Unkari eivät haluaisi jäädä ilman tukirahoitusta. Budjetin ja elpymisvälineen potista tämä tarkoittaisi maiden saavan kymmeniä miljardeja euroja.
Jos saa. Oikeusvaltiomekanismin perusteella rahat voisivat joka tapauksessa jäädä saamatta. Elpymisvälineen myötä tulevat EU-verot merkitsevät sitä, että paketin hyväksyminen tietäisi Puolalle ja Unkarille mahdollisesti jopa suoranaisia tappioita.
Oikeusvaltiomekanismin vuoksi Puolaa ja Unkaria on siten vaikea lahjoa. <a href="https://www.reuters.com/article/us-eu-budget-poland/poland-expects-concessions-after-it-vetoed-eu-budget-idUSKBN27X0ME?il=0">Puola on esittänyt</a>, että komissio tarvitsisi yksimielisen puollon rahoituksen katkaisulle. Käytännössä Puola ja Unkari voisivat turvata toistensa selustan kurinpitomenettelyyn tarkoitetun Artikla 7:n tavoin.
Maanittelu tai talouskatastrofiin vetoaminenkaan tuskin auttaa: puolalaisten enemmistö kannattaa maan käyttämää vetoa.
Kiristyskortit pöydälle
Lahjonnan epäonnistuttua vuoroon tulee ”kiristäminen”. <a href="https://www.kokoomus.fi/kokoomusmepit-unkarin-ja-puolan-kiristykselle-ei-tule-antautua/">Kokoomusmepit kirjoittavat</a>, ettei Unkarin ja Puolan kiristykselle tule antautua.
Kiristyskortit laskeutuvat areenalle pelipöydän toiseltakin puolen. Puola ja Unkari puhuvat &#8220;ideologisesta kiristämisestä&#8221;.
– Jos he todellakin vievät läpi tämän mekanismin, niin olemme luoneet Euroopan unionista Neuvostoliiton, Unkarin pääministeri Viktor Orbán <a href="https://apnews.com/article/budapest-viktor-orban-angela-merkel-poland-coronavirus-pandemic-679affe987f65160e89b257884e1cd2b">pamautti</a> ennen maanantaita.
Maanantaina EU-maiden suurlähettiläät sopivat määräenemmistöllä oikeusvaltiomekanismista. Euroopan parlamentti mitä ilmeisimmin tämän ratifioi.
Kyse on itsemääräämisoikeudesta
Puola ja Unkari ovat useasti kertoneet EU:n puuttuvan maiden sisäisiin asioihin, esimerkiksi siihen, minkä ikäisinä Puolan tuomarit voivat eläköityä.
Orbánin vertaus Neuvostoliittoon on pala itäisten eurooppalaismaiden historiaa. Neuvostoliitto saneli sen, mitä maissa saa ja voi tehdä ja mitä ei. Nyt EU näyttäytyy heille samanlaisena ulkopuolisena komentelijana.
Puolan oikeusministeri Zbigniew Ziobro sanoi suoraan, että oikeusvaltiomekanismi tulisi radikaalisti kaventamaan maan itsemääräämisoikeutta.
Kokoomusmeppien tiedote antaa täysin toisenlaisen kuvan: Puola ja Unkari iskevät näiden mukaan alhaisesti vyön alle. Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) sanoo, että on aika katsoa näiden maiden bluffi. Entä jos tämä ei ole bluffia? Kuka perääntyy?
– Vaikka Orbán kävi keskusteluja Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa, ja vaikka eteläiset maat painostivat sopuun ja vaikka kaiken tämä raha on pelissä, hän ei liiku. He ovat täysin poteroissaan, vanhempi virkamies kertoi maanantain kokemuksista <a href="https://www.politico.eu/article/eu-in-crisis-over-hungary-poland-budget-hold-up/">Politicolle</a>.
Eurokriisiajan paketit käyttöön?
Takalukkotilanteen myötä EU on jälleen kerran yhdessä vakavassa kriisissään. Kyse ei ole pelkästään uskottavuuskriisistä. Yhtäältä katsotaan luokan häirikköoppilaiden pilaavan koko opetussuunnitelman öykkäröinnillään. Toisaalta koetaan, miten muut tulevat neuvomaan miten eletään.
Kyse on myös rahasta. Erityisesti elpymisvälineen lahjarahat on kerrottu otettavaksi vastaan pitkin Etelä-Eurooppaa.
Eurokriisiajan velkapaketit toteutettiin hallitusten välisillä sopimuksilla. Niihin voidaan joutua palaamaan. Puhtaat tulonsiirrot jäsenmaalta toiselle vaatisi katkeamispisteessä olevien EU-lakien lisätaivuttelua. Politico kirjoittaa Euroopan komission hylänneen hallitusten välisen sopimuksen juuri eurokriisipakettien mukana tulleiden vaikeuksien vuoksi.
Entä jos jokainen velkaantuu omillaan, koska komission talouskurisäännöt ovat hyllyllä pandemian vuoksi? Eteläisissä maissa velkaa on jo sen verran runsaasti, että sen reipas lisääminen huolettaa EU:ta. Kaiken lisäksi pandemia on runnellut pahoin maita, joilla on jo kohonneet velkaisuusluvut.
Elpymispaketin kaatuminen johtaisi todennäköisesti pohjoisten ja eteläisten euromaiden <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-ecb-policy-decos/euro-zone-needs-more-help-from-ecb-and-govts-policymakers-say-idUKKBN27W1LR">talouksien railon kasvuun</a>. Se voi johtaa eteläisten maiden tyytymättömyyden lisääntymiseen. Esimerkiksi italialaiset antavat jo tällä haavaa varsin surkeita arvosanoja EU:lle ja yhteisvaluutta eurolle.

Puolan ja Unkarin odotettu torppaus iski elpymisvälineeseen ja EU-budjettiin – mutta miksi?