Perussuomalainen 1/2024

Suomalaisuuden Liiton tuore kyselytutkimus: Enemmistö suomenkielisistä haluaa, että korkeakoulututkinto tulisi voida suorittaa ilman pakkoruotsia

Pekka Aittakumpu: Korkeakouluille ja ravintoloille velvoite palvella suomen kielellä

Lakivaliokunta puoltaa etäyhteyksiä oikeudenkäynneissä: ”Jatkossa vaikeampaa pakoilla”

Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse

Juvonen vaatii perusteellista turvallisuuskartoitusta varuskuntiin – varusmiespalveluksessa tapahtuvia onnettomuuksia on voitava estää

Perussuomalainen Helsinki asetti 18 uutta ehdokasta kuntavaaleihin

Pormestariehdokas Joakim Vigelius: Tampereesta ei saa tulla uutta Malmöä tai Itäkeskusta

Brittitutkimus: Etninen tausta vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen

Antikainen: Monenko koiran pitää vielä kuolla ennen kuin luonnonsuojelijat lopettavat maaseudun ihmisten ja metsästäjien vainoamisen?

Lakivaliokunta lakimuutoksen taakse: Tappo ei vanhene koskaan – ”Oikeus on voittanut taas”

Somalian presidentti Berliinissä: ”Kaikki somalialaiset voivat palata kotimaahansa”

Tynkkynen: Portugalin nuorille aikuisille EU-tukipaketeilla veroparatiisimainen etu, jopa 10 vuoden asteittainen verovapaus – “On tämä härski kuvio”

Liian monella oppilaalla ruotsalainen nimi – vieraskielisten vanhemmat valittivat viranomaisille etnisestä diskriminoinnista koulussa

Purra: Islamin ja monien takapajuisten kulttuurien naiskäsitys on suomalaisten arvojen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa yhteensovittamaton

Sveitsissä astuu voimaan burkakielto – kiellon rikkomisesta jopa tuhannen frangin sakko

Antikainen: Koneen Säätiö sponsoroi opettajan kotipornoa opiskelijoille – miten sairaaksi vihervasemmistolainen woke-ideologia voi vielä tästä muuttua?

Purra: Maahanmuutto ei korjaa, vaan kärjistää taloutemme ongelmia

Ruotsin hallitus haluaa maassa laittomasti piileskelevät sadat tuhannet ulos maasta – vihervasemmisto ja liittoaktivistit vastustavat

DEI lyttäsi Yhdysvaltojen nuoret miehet “myrkyllisiksi” ja tahrasi heidän historialliset sankarinsa – he nousivat DEI:tä vastaan ja loivat vastakulttuuria, joka siivitti Trumpia voittoon

Purra: Sosiaalivaltiomme on ylipaisunut – ja se on heikkojen poliitikkojen syy

ylioppilastutkinto

Segregaatio lisääntyy Ruotsissa ja ongelmalähiöiden määrä kasvaa. Kyse ei ole enää pelkästään suurkaupunkeja koskevasta ilmiöstä. Delmos-järjestön raportista käy myös ilmi, että asuinpaikka vaikuttaa ihmisen koulutukseen, työllistymiseen ja tulotasoon.

Eriytymistä yhteiskunnassa vastustavan Delmos-järjestön <a href="https://news.cision.com/se/delegationen-mot-segregation/r/ny-rapport--uppvaxtomradet-har-betydelse-for-studier-och-arbetsliv---men-ar-inte-utslagsgivande,c3589456">vuosiraportti</a> osoittaa, että segregaatio on lisääntynyt Ruotsissa vuodesta 1990 vuoteen 2020. Kielteinen kehitys pysähtyi joksikin aikaa 2010-luvulla, mutta on jatkunut taas vuodesta 2018 alkaen.
Raportista käy selville myös se, että enemmistö ruotsalaiskunnista on tänään väestöltään enemmän eriytyneitä kuin vuonna 1990. Kyse on koko maasta, eikä segregaatio ole enää pelkästään suurkaupunkeja leimaava ilmiö.
Ongelmallisten alueiden määrä kasvaa
&#8211; Kun työmarkkinoilla paremmin menestyneet ihmiset muuttavat pois joltakin alueelta, niin tutkimuksen mukaan tuppaa käymään niin, että tilalle muuttaa paljon huonotuloisempaa väkeä, kertoo Delmoksen johtaja Anders Kessling.
&#8211; Siksi olisi tärkeää työskennellä sekä yksilöiden että itse alueen eteen.
Vuodesta 2011 vuoteen 2020 sosioekonomisesti haasteellisten alueiden määrä on kasvanut. Samoin alueiden, joiden asukkailla menee hyvin.
&#8211; Se tarkoittaa sitä, että elämme yhä enemmän erillään toisistamme, Kessling toteaa.
&#8211; Koska yhä useammat asuvat ongelma-alueilla, väestön sosiaalinen liikkuvuus uhkaa hyytyä yhä voimakkaammin. Siksi olisi tärkeää muuttaa yhteiskunnallisia rakenteita siten, että väestön eriytyminen helpottaisi.
Koulutustason nostaminen ensiarvoista
Delmoksen raportissa tarkasteltiin vuonna 1986 syntyneen ikäluokan taivalta 16-vuotiaasta aina 34 ikävuoteen asti. Ongelmallisilla alueilla asuneista hakeutui lukioon ja suoritti ylioppilaistutkinnon huomattavasti harvempi kuin hyvinvoivilla alueilla.
Ylioppilastutkinnon suorittaminen on ikään kuin vedenjakaja ruotsalaisilla työmarkkinoilla ja heijastuu merkittävästi aikuisuuteen. Siksi asiantuntijat näkevätkin koulutustason nostamisen ensiarvoisen tärkeänä segregaation ja syrjäytymisen estämisessä.
&#8211; Raportti tuo esiin selviä eroja, jotka ovat riippuvaisia yksilön kasvuympäristöstä. Ympäristöllä on merkitystä koulutukseen ja tulotasoon myöhemmässä elämässä, Kessling painottaa.

Kehityksen suunta on selvä: Segregaatio lisääntyy koko Ruotsissa ja ongelmalähiöiden määrä kasvaa

Tänään julkistetusta hallitusohjelmasta löytyy kirjaus, joka tarkoittaa ruotsin kielen paluuta pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa.

&#8211; Vaaleissa puolueet lupasivat koulutuksen kunnianpalautusta, mutta tämä päätös päinvastoin heikentää Suomen kansainvälisyyttä merkittävästi ja on askel menneisyyteen. Pakkoruotsi ei kuulu ylioppilaskirjoituksiin, vaan historiankirjoihin osoituksena aikaisempien päättäjiemme typeryydestä. Suurin osa suomalaisista nuorista ei tarvitse ruotsin kieltä koskaan, sanoo Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen.
&#8211; Ruotsin ylioppilaskokeen pakollisuudesta luopuminen vuonna 2005 oli merkittävä edistysaskel, eikä siihen pidä enää kajota. Opiskelijat kaipaavat vähemmän pakkoa ja enemmän valinnanvapautta.
Suomesta virallisesti yksikielinen
Perussuomalaiset Nuoret on ajanut kielivapautta Suomeen jo vuosia.
&#8211; Haluamme tehdä Suomesta virallisesti yksikielisen. Ruotsin kieli olisi jatkossa vähemmistökieli ja näin turvattaisiin ruotsia äidinkielenään puhuvien ihmisten palveluiden saatavuus. Pakkoruotsin palauttamista 
ylioppilastutkintoon perustellaan näennäisellä tasa-arvolla ja paremmalla pääsyllä erinäisiin virkoihin, mutta yksinkertaisempaa ja suomenkielisten nuorten asemaa parantavaa olisi poistaa näiden virkojen 
yleinen ruotsin kielen osaamisvaatimus kokonaan, Kinnunen toteaa.
&#8211; Suomalaiset nuoret tarvitsevat yhä enemmän monipuolista kielitaitoa ja pakolliseen ruotsin kielen opiskeluun kulutettu aika on pois paljon hyödyllisempien kielten opiskelusta. Ruotsiahan ei nykymenolla puhuta kohta edes Ruotsissa, huomauttaa PS-Nuorten varapuheenjohtaja Toni Jalonen.

PS-Nuoret: Ei palata pakkoruotsiin – “Ruotsiahan ei nykymenolla puhuta kohta edes Ruotsissa”