Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

YK:n turvallisuusneuvosto

”Mitä olisi maailma ilman Venäjää”, pohdiskeli ja uhkaili presidentti Vladimir Putin jo vuonna 2018. Vastaus on tietenkin, että ”ei mitään”. Siinä Putin saattaa olla väärässä. Myös Venäjän mahdollisessa hajoamisessa on koossa kaikki katastrofin ainekset.

Suurvaltojen sotapeleissä Venäjän valtion hajoaminen Ukrainassa koetun tappion jälkeen on eräs mahdollinen skenaario. Strategiaan uppoutuneet sotilaat ja diplomaatit pohtivat muun muassa vaihtoehtoa, jossa Venäjästä tulisi kaikenkarvaisten sotalordien hallitsema tilkkutäkki.
Vertailukohtaa voisi hakea vaikkapa nykypäivän <a href="https://www.rulac.org/publications/libya-a-short-guide-to-the-conflict">Libyasta</a>, miksei periaatteessa myös etnisten puhdistusten leimaamista Jugoslavian <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-17632399">hajoamissodista</a> Balkanilla.
Sekasorto tuttua Venäjän nykyjohdolle
Skenaariot Venäjän sotilaallisen erikoisoperaation epäonnistumisesta vaihtelevat Politico-lehden <a href="https://www.politico.eu/article/libya-nuclear-weapon-west-vladimir-putin-lose-ukraine-war/">mukaan</a> 20 etnisen alueen kansannousuista täydelliseen Libyan kaltaiseen sekasortoon, joka oli seurausta diktaattori Muammar Gaddafdin kukistumisesta niin sanotun arabikevään tuoksinassa vuonna 2011.
Ovet länsimaiden sekaantumiselle Libyan tapahtumiin <a href="https://sgseura.fi/index.php/10-ajankohtaista/blokit/111-heikki-talvitie-26-1-2020-libya-geopolitiikan-kohteena">avasi</a> enteellisesti Venäjän tuolloinen presidentti Dmitri Medvedev. Hän päätti Venäjän pidättäytymisestä YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksestä, joka antoi lännelle laillisen mahdollisuuden sotatoimiin Libyassa. Venäjän hiljaisen myönteinen asenne vaikutti tuolloin myös Kiinan äänestyskäyttäytymiseen.
Paikallisia ydinsotia
Kumpikin mahdollinen tapahtumakulku tappion jälkeisellä Venäjällä muodostaisi vakavia uhkia alueelliselle vakaudelle ja koko Euroopalle.
Supervallan hajoamisen seurauksia voisivat olla esimerkiksi ydinaseilla varustautuneiden ryhmien yhteenotot ja niitä seuraava valtava pakolaisvyöry EU:n alueelle.
Kansainvälisten toimitusketjujen katkeaminen iskisi puolestaan laajasti eurooppalaiseen teollisuuteen ja siten talouteen. Vuoden 2020 keväällä koronan myötä alkanut maailman uusi aika saattaisi muistuttaa yhä enemmän Ilmestyskirjaa.
Medvedevin ennustus
Skenaariot Ukrainan sodan päättymisestä ovat toki totaalisen ennenaikaisia, eikä Venäjän tulevaisuudella suostu juuri kukaan spekuloimaan virallisella estradilla. Asia on hälyttävän kriittinen kaikille konfliktin osapuolille ja siksi vaikeneminen on kultaa.
Venäjän federaation sotateollisuuskomission varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev tosin otti kantaa ”norsuun olohuoneessa” viime keskiviikkona. Menneestä oppineena Medvedev <a href="https://t.me/medvedev_telegram/272">totesi</a> Delfoin oraakkelin tapaan Telegramissa:
&#8211; Jos Venäjä lopettaa sotilaallisen erikoisoperaation Ukrainassa saavuttamatta voittoa, Venäjä katoaa, se revitään palasiksi.

Sotapeleissä simuloidaan jo Ukrainan sodan seurauksia: Venäjän tappio voisi johtaa valtion romahtamiseen – suurvallan ydinaseet paikallisten sotalordien käsiin

Kiina on viime vuosina siirtynyt kohti jyrkempää despotiaa, joka on näkynyt myös maan harjoittaman ulkopolitiikan aggressiivisuuden lisääntymisenä. Venäjän ja Kiinan tiivistyvä yhteistyö on myös suuri uhka lännelle. &#8211; Suomessa ja muissa länsimaissa on ollut pitkään naiiviutta Kiinan yhteiskunnallisen kehityksen ja maan johdon omaksuman pitkän aikavälin strategian suhteen, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.

Tänään julkaistussa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/UlTurPoWeb.pdf">ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ohjelmassaan</a> perussuomalaiset kehottaa varautumaan Kiinan länsimaille asettamaan vakavaan haasteeseen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että Suomessa ja muissa länsimaissa on ollut pitkään naiiviutta Kiinan yhteiskunnallisen kehityksen ja maan johdon omaksuman pitkän aikavälin strategian suhteen.
&#8211; Kiina on viime vuosina siirtynyt kohti jyrkempää despotiaa, joka on näkynyt myös maan harjoittaman ulkopolitiikan aggressiivisuuden lisääntymisenä. Kiina ei vain pyri olemaan alueellinen suurvalta, vaan se haluaa muokata kansainvälistä järjestelmää intressejään tukevaksi. Ohjelmassamme käsitellään varsin paljon Kiinaa ja selvästi Venäjääkin suuremman riippuvuuden uhkia.
Kaikki ovat riippuvaisia Kiinasta
Kiina on arvioiden mukaan maailman ainoa maa, joka kykenisi varsin pienin toimin olemaan omavarainen.
&#8211; Kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän riippuvaisia muista ja etenkin Kiinasta. Venäjä on pyrkinyt esiintymään Kiinan rinnalla tasaveroisena liittolaisena, vaikka Venäjä on väestöllisesti, taloudellisesti ja teknologisesti liittolaistaan huomattavasti heikompi. Silti Venäjän ja Kiinan tiivistyvä yhteistyö on suuri uhka länsimaailmalle etenkin, jos nämä maat onnistuvat saamaan puolelleen muita maailman väkirikkaita maita, kuten Intian, Indonesian tai Brasilian, Purra sanoo.
Naiivius ei kanna pitkälle
Purra huomauttaa, että viimeistään koronapandemia paljasti, kuinka haavoittuvaiseksi länsimaat ovat tulleet perusasioiden, kuten suojanaamioiden ja lääkkeiden valmistuksessa, kun niitä tuotetaan vain Kiinassa.
&#8211; Länsimainen teollisuustuotanto myös kärsi vakavia menetyksiä, kun yritysten arvoketjut katkesivat Kiinan suljettua tehtaansa pandemian etenemisen hidastamiseksi. Tästäkin syystä esittämämme sinivalkoinen siirtymä ja uudenlaisen teollisuuspolitiikan rakentaminen ovat tarpeen muuttuneessa maailmassa. Takaisinveto ei ole helppoa, nopeaa eikä ilmaista, mutta se on välttämätöntä.
&#8211; Toisen maailmansodan tuhojen jälkeen laaditut kansainväliset sopimukset normistoineen eivät kaikilta osin vastaa nykymaailman olosuhteita. Etenkin tämä koskee pakolaisuutta koskevia yleissopimuksia, jotka nykyisessä muodossaan mahdollistavat massiivisen elintasosiirtolaisuuden maanosasta toiseen, mikä ei kuitenkaan ollut näiden sopimusten alkuperäisenä tarkoituksena.
&#8211; Naiivi ja optimistinen usko siihen, että Euroopan ulkopuoliset valtiot haluavat noudattaa kansainvälisiä sopimuksia yhtä tunnollisesti kuin Suomi, ei kanna. Samaan aikaan YK:n turvallisuusneuvoston kyky toimia Kiinan ja Venäjän ollessa sen pysyviä jäseniä on ollut vaatimatonta.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 16.8.2022 - Purra ja Luukkanen: ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman julkaisu" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/iFt5ENEmIXA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Perussuomalaiset: Kiina on lännelle vuosisadan suurin taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen haaste