Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Yhteisöllisyys

Inflaatio ja taantumaa kohti kaatuva talous sekä kotitalouksien vaikeudet selviytyä kasvavista menoista ovat arkea myös naapurimaassa. Työttömyys on kasvussa ja osallistuminen työelämään joissakin väestöryhmissä perin alhaista. Lääkkeeksi ruotsidemokraattien tukema hallitus keventää pieni- ja keskituloisten verotusta.

Ruotsidemokraattien tukema hallitus haluaa työnteon olevan aina ja kaikille kannattavaa. Siksi hallitus laskee työn verotusta vuoden 2024 budjetissa. Kevennykset on suunnattu erityisesti pieni- ja keskituloisille.
Työnteon täytyy olla kannattavaa
Näin työssäkäyville jää enemmän rahaa käteen ja se helpottaa kansalaisten elämää kustannuspaineiden alla. Työnteolla ja työpaikan yhteisellä tekemisellä on oman rahan lisäksi paljon muitakin positiivisia vaikutuksia
&#8211; Työ merkitsee yhteisöllisyyttä sekä yhteenkuuluvuutta ja se on keino hallita omaa elämäänsä. Työssä oppii puhumaan ymmärrettävää ruotsia ja sisäistämään ruotsalaisia arvoja, <a href="https://regeringen.se/pressmeddelanden/2023/09/sankt-skatt-for-vanligt-folk-som-arbetar/">toteaa</a> pääministeri Ulf Kristersson hallituksen tiedotteessa.
&#8211; Tuhansille ruotsalaisperheille työnteko ei kuitenkaan ole kannattavaa. Tukia voi pinota päällekkäin ja näin niiden määrä nousee aivan liian korkeaksi. Nyt kevennämme ennen kaikkea pieni- ja keskituloisten verotusta. Etuusuudistusten kanssa tuloksena on se, että työn tekeminen tulee aina olemaan tuilla elämistä kannattavampaa.
Työikäiset pois tukiviidakosta
Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson säestää Kristerssonia ja painottaa kannattavan työnteon merkitystä.
Svantesson kuvailee ruotsalaisia työmarkkinoita ”kaksijakoisiksi”, joissa osa ihmisistä on juuttunut tukiviidakkoon, eikä käy palkkatöissä ”samassa laajuudessa” kuin muu väki. Työnteon vetovoimatekijöitä on siksi lisättävä.

Työn verotus alas ja tuet leikkuriin – oleskelu ei lyö leiville tulevaisuuden Ruotsissa

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen liikunnan edistämisestä. Hän kysyy, onko hallituksella valmiutta lisätä liikunnan rahoitusta merkittävästi ja onko hallitus valmis käynnistämään laajamittaisen koko Suomen ja kaikki väestöryhmät kattavan liikuntakampanjan koko kansa kuntoon -periaatteella.

&#8211; Liikunta jää valitettavasti terveyskeskustelussa usein taka-alalle. Tuntuu, että terveyshaittoja ennaltaehkäisevät toimet, kuten liikunnan edistäminen, eivät saa ansaitsemaansa huomiota, toteaa kansanedustaja Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa.
Kansanterveys tarvitsee liikuntaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan Suomen terveydenhuollon menot olivat 22 miljardia euroa vuonna 2019. Terveydenhuollon menojen nousu on ollut selvä trendi viime vuosikymmeninä.
Vuonna 2018 julkaistiin UKK-instituutin koordinoima selvitys, jossa kartoitettiin liikkumattomuuden vuosittaisia yhteiskunnallisia kustannuksia. Selvityksen perusteella liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle terveydenhuollon menojen ja tuottavuuskustannusten kautta vuosittain vähintään kolme miljardia euroa, ja enimmillään kustannukset olivat selvityksessä peräti yli 7 miljardia euroa.
&#8211; Liikunnan vaikutukset ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin ovat tutkitusti merkittäviä. Kun ajatellaan kansanterveyttä sairauksien ennaltaehkäisyn kannalta, ei liikuntaa voi sivuuttaa. Siksi patistan hallitusta tiukempiin toimiin, jotta suomalaiset saataisiin liikkeelle. On selvä peli, että liikuntaan satsatut eurot poikivat tulevaisuudessa säästöjä niin terveydenhuollon menoissa kuin sairauspoissaolojen vähenemisen kautta. Kansanterveys tarvitsee liikuntaa, Elomaa kertoo.
Kaikki liikunta on hyvää liikuntaa
Elomaa nostaa yhdeksi konkreettiseksi keinoksi liikuntaan kannustavat laajamittaiset hankkeet. Hänen mielestään se on erinomainen tapa vaikuttaa ihmisten liikuntatottumuksiin.
&#8211; Kroppa tarvitsee tutkitusti liikuntaa ja niin tarvitsee mielikin. Liikuntatottumuksia on niin paljon kuin ihmisiäkin. Usein vertaillaan kovasti eri lajeja ja kuntoilumuotoja keskenään. Mielestäni kaikki liikunta on hyvää liikuntaa. On aivan olennaista, että suomalaisia kannustetaan löytämään oma tapa liikkua.
&#8211; Liikunnan yhteisöllisyyttä lisäävä voima on suuri. Kaipaan kansanliikettä, joka kokoaa kansan tavoittelemaan parempaa kuntoa. Monta vuosikymmentä sitten kansa keräsi yhdessä rahat muun muassa yli 50 poliisiautoon. Lisäksi oli valtava paperinkeräyshanke, jossa kaikki olivat mukana, ja koko Suomi osallistui Pitäjien parhaat -kilpailuun. Peräänkuulutan tällaista yhdessä tekemisen voimaa myös liikuntaan, Elomaa sanoo.
Koko kansa kuntoon
Koronalla on ollut negatiivisia vaikutuksia liikunnan harrastamiseen, koska muun muassa rajoitusten myötä moni etenkin lapsi tai nuori on pudonnut pois urheiluharrastusten parista jopa pysyvästi. Myös lisääntynyt etätyö on pudottanut monen arjesta työmatkan edellyttämät askeleet pois.
&#8211; Vaikuttaa siltä, että uudet ja vanhat liikkumattomuuden haasteet ovat kasaantuneet huolestuttavalla tavalla. Nyt tarvitaan ravistelevia toimia liikuntapolitiikan saralla, jotta kansa saadaan kuntoon.
&#8211; Hallitusohjelmassa on paljon hyviä kirjauksia liikunnan edistämiseen liittyen, mutta käytännön toimet ovat jääneet vähäisiksi. Terveiseni hallitukselle on, että nyt on korkea aika ryhtyä tuumasta toimeen, Elomaa vaatii.
&nbsp;

Kike Elomaa vaatii hallitukselta järeitä toimia liikuntapolitiikan saralla, jotta saadaan koko kansa kuntoon

Ukrainassa on viime vuosien aikana selkeästi tuettu kansallistunnetta nostattavaa kulttuurituotantoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula peräänkuuluttaa Suomessakin kansallistunnetta vahvistavaa kulttuurituotantoa, joka vaalisi myös kansakunnan yhtenäisyyttä kriisiaikojen varalta.

Ukrainan sodan alettua kulttuurista on muodostunut entistäkin väkevämpi side, joka yhdistää ukrainalaisia ja pitää yllä maanpuolustustahtoa. Ukrainalaisten kansallisidentiteetti onkin sodan myötä vahvistunut entisestään.
Suomessa kansallismielisyyttä ja -ylpeyttä on taas pyritty ennemminkin lokeroimaan lähes ääriajatteluksi, ja nyt Helsingin Sanomia myöten kirjoitellaan siitä, miten isänmaallisuuden tunteet hävettävät. Lisäksi on jopa debatoitu siitä, onko suomalaisuutta edes olemassa.
&#8211; Tavoitteena tulisi olla se, että jokainen suomalainen voisi tuntea aitoa kansallisylpeyttä ja olla isänmaallinen ilman häpeää, leimaamista, lokeroimista tai nurkkaan ajamista. Kulttuurilla voisi olla tässä tärkeä rooli. Etenkin koronakriisin hellittäessä ihmiset kaipaavat yhteisöllisyyttä, yhtenäisyyttä ja toisaalta takaisin kulttuurin pariin, arvioi kansanedustaja Jenna Simula.
Sotilasmusiikki nostattaa kansallistunnetta
Suomalaisuuden olemassaolon lisäksi on kyseenalaistettu usein myös esimerkiksi tarvetta soittaa Porilaisten marssia Suomen voittaessa olympiakultaa. Tätä Simula pitää täysin käsittämättömänä.
&#8211; Suomalaisten voiton kunniaksi soitetaan aina Porilaisten marssi, joka on sekä Puolustusvoimien että presidentin kunniamarssi. Se juhlistaa suomalaisia, suomalaista kansallisidentiteettiä ja vahvistaa kansallistunnettamme. Sotilasmusiikki on yksi erinomaisimmista tavoista nostattaa kansallistunnetta, Simula luonnehtii.
Kansallistunnetta ja maanpuolustustahtoa tuettava
Kansanedustaja Simula on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, millä tavoin hallitus osaltaan huolehtii suomalaisen kansallistunteen ja -hengen ylläpidosta sekä kansan yhtenäisyydestä ja aikooko hallitus kohdentaa jatkossa esimerkiksi kulttuuriavustuksia kohteisiin, jotka niin tekevät.
&#8211; Niin kulttuuriavustuksilla kuin järjestötuilla ylipäänsä tulee ylläpitää ja mahdollistaa sellaista toimintaa, joka voimistaa kansallistunnetta sekä maanpuolustustahtoa, perinteiden vaalimista unohtamatta, Simula sanoo lopuksi.
&nbsp;

Suomalaista kansallistunnetta tukevaa kulttuuria tuettava – kulttuurin keinoin kansakunnan yhtenäisyyttä voidaan vaalia ja vahvistaa kriisienkin varalle

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimia kansallisen identiteetin ja kansallisen yhtenäisyyden vahvistamiseksi Suomen koulutusjärjestelmässsä ja opetuksessa.

&#8211; On selvää, että pienen kansan selviytymisen kannalta vahva kansallinen yhtenäisyys on elintärkeää. Suomessa tarvitaan kansallista yhtenäisyyttä sekä nyt että tulevaisuudessa, Olli Immonen sanoo.
Isänmaallisuus ja maanpuolustustahto kulkevat käsi kädessä
Immosen mukaan maailmanpoliittisen tilanteen ja Suomen turvallisuusympäristön muutos ovat johtaneet siihen, että kansallisen yhtenäisyyden merkitys osana uhkiin varautumista ja niihin vastaamista korostuu entisestään. Kansallinen yhtenäisyys liittyy oleellisesti muun muassa maanpuolustustahtoon.
&#8211; Maanpuolustustahto syntyy tunteesta, että Suomi koetaan puolustamisen arvoiseksi maaksi. Mikäli ihmiset kokevat osattomuutta ja juurettomuutta Suomeen, on olemassa vaara, että myös maanpuolustustahto heikkenee. Kansan tahto puolustaa omaa maataan ja sen suvereniteettia on erottamattomasti yhteydessä kansan omaa maataan kohtaan tuntemaan kiintymykseen, Immonen toteaa.
&#8211; Isänmaallisuus ja maanpuolustustahto kulkevat käsi kädessä. Isänmaallisuus muodostuu monista tekijöistä, erityisesti terveestä kansallisesta identiteetistä ja siitä, että yksilö tuntee maan traditiot ja tavat itselleen tutuiksi. Ihmisen tunne siitä, että on arvokasta kuulua johonkin kansaan, on tärkeää. Keskeinen osa kansallista yhtenäisyyttä on terve ja elinvoimainen kansallinen identiteetti.
Kansallista identiteettiä pyritty hämärtämään
Immosen mielestä on huolestuttavaa, että suomalaiskansallisen identiteetin merkitystä on vastuuttomasti pyritty hämärtämään muun muassa Suomen koulutusjärjestelmässä moniarvoisuuden ja monikultturismi-ideologian nimissä. Esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmassa ei enää pyritä historianopetuksessa kansallisen identiteetin sisäistämiseen, vaalimiseen ja vahvistamiseen.
&#8211; Maininta suomalaisen identiteetin merkityksestä opetuksessa puuttuu nykyisin kokonaan opetussuunnitelman yleisen osan tekstistä historian oppiaineen kohdalla. Sen sijaan opetuksen tehtäväksi on määritelty oppilaiden tiedonkäsittelyvalmiuksien vahvistaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettajia kehotetaan innostamaan oppilaita hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta.
&#8211; Perusteluna kansallisen identiteetin sisäistämisestä luopumiselle on esitetty erityisesti oppilaiden kulttuuristen taustojen erilaisuus, monikulttuurisuuden vaaliminen ja globalisaatiokehitys. Tällainen toiminta epäilemättä murentaa kansallista yhtenäisyyttä, eikä se siten palvele maamme turvallisuuspoliittisia ja kansallisia etuja, Immonen varoittaa.
Suomalaisuutta on suojeltava
Immosen mukaan opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman linjaukset historiapolitiikalle kansallisen identiteetin hämärryttämisen osalta on syytä kyseenalaistaa.
&#8211; Yhtenäisyyden ja yhteisöllisyyden puute, nuorten kokemat vaikeudet juurtua suomalaiseen yhteiskuntaan sekä maahanmuuttajien kotoutumisen epäonnistuminen ovat ikäviä esimerkkejä siitä, mitä seuraa, kun kansallisen identiteetin merkityksen korostamisesta luovutaan. Nuorten syrjäytyminen, juurettomuuden tunne ja nuorten kokema yhteisöllisyyden kaipuu ovat surullinen kehityskulku, johon tulee puuttua.
&#8211; Historianopetuksen, mutta myös muun opetuksen yhteydessä on jatkossa tärkeää huolehtia siitä, että lapset ja nuoret ymmärtävät kansallisen identiteetin merkityksen tärkeyden suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Elinvoimainen kansallinen identiteetti vahvistaa kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, kansallista yhtenäisyyttä ja turvallisuutta.
Immonen korostaa, että suomalaisen identiteetin ja kansallisen yhtenäisyyden säilyttäminen edellyttää vaalimista ja suojelua.
&#8211; Suomalaisten on itse puolustettava suomalaisuutta, sillä eivät sitä tule puolestamme ketkään muutkaan tekemään. Suomalaiskansallisen identiteetin, suomalaisen kulttuurin ja kansallisen yhtenäisyyden vahvistamisen pitää olla opetussuunnitelman ja mahdollisimman monet oppiaineet läpileikkaava kokonaisuus.

Isänmaallisuutta kouluopetukseen – ”Kansallinen yhtenäisyys on elintärkeää”

Kansanedustaja Ari Koponen on huolissaan koululaisten jaksamisesta. THL:n toteuttaman kouluterveyskyselyn tulokset viime vuodelta ovat hälyttäviä niin laajalla rintamalla, että viimeistään tämän on avattava Koposen mielestä päättäjien silmät.

Erityisesti tyttöjen osalta ahdistuneisuus, yksinäisyys, masennus, uupumus, päihteiden käyttö ja seksuaalinen häirintä ovat kasvussa aiempiin kyselyihin verrattuna.
Kansanedustaja Ari Koposen kotikunnan Tuusulan tuloksista nousi esiin myös kaikissa vastaajaryhmissä heikentynyt turvallisuuden kokemus sekä mielenterveyden ongelmien, keskittymisvaikeuksien ja koulu-uupumuksen lisääntyminen. Ammattikoulussa opiskelevien tilanne on yleisesti kautta linjan huonompaa kuin lukiolaisilla. Näiden ongelmien ratkaisu vaatii ennaltaehkäiseviä toimia, jotka maksavat Koposen mukaan rahaa.
&#8211; Päättäjiltä vaaditaan nyt kykyä priorisoida käytettävissä olevia varoja. Kaikilla tulisi olla kristallinkirkkaana ajatus siitä, että me olemme päättämässä asioista ensisijaisesti Suomen ja suomalaisten hyväksi, kommentoi Koponen päättäväisenä.
Lapsen tai nuoren tulisi saada apua heti
Koposen mielestä nyt ei kaivata mitään ylätason maalailua, vaan konkreettisia toimenpiteitä siitä, miten lähdemme ratkaisemaan näitä vakavia ongelmia. Yli puolet kyselyyn vastanneista oppilaista kuitenkin koki, että mieltä askarruttavista asioista pystyi keskustelemaan koulussa jonkun aikuisen kanssa.
– Juuri tähän olen halunnut kiinnittää omilla aloitteillani eduskunnassa huomiota. Lapsen tai nuoren tulisi pystyä matalalla kynnyksellä kertomaan ongelmistaan ja saamaan apua niiden ratkaisemiseksi heti.
Ryhmäytymiseen tulee Koposen mukaan panostaa entistä enemmän koronan tuoman yksinäisen ajanjakson jälkeen.
&#8211; Opetussuunnitelma sisältää useita hyviä tavoitteita, kuten yhteisöllisyyden rakentamista ja vuorovaikutustaitojen oppimista, mutta näihin ei ole varattu aikaa tuntijaossa. Olen jättänyt aloitteen ns. oman ryhmän tuntien lakisääteisyydestä. Tunneilla pystyttäisiin säännölliseen suunnitelmalliseen ryhmäytymiseen sekä kiusaamisen ennaltaehkäisyn toimintamallien harjoitteluun.
&nbsp;

Koululaisten ongelmat hälyttäviä etenkin nuorten tyttöjen osalta – Koponen: Viimeistään tämän on avattava päättäjien silmät

Ruotsissa kuoli tammi-maaliskuun aikana ammuskeluissa 18 henkilöä. Edellisin synkeä ennätys on vuodelta 2020, jolloin samana ajanjaksona ammuttiin hengiltä 12 ihmistä. Luvut perustuvat poliisin tilastoihin ja SVT:n omaan selvitykseen.

Tammi-maaliskuun 18 ammuskelun uhrista useimmilla on ollut yhteyksiä jengirikollisuuteen. Siitä lähtien kun ongelman tilastointi aloitettiin, on ollut vain yksi kuukausi vailla vainajaa: maaliskuu 2018.
&#8211; Joskus kuolleita on hirvittävän monta ja toisinaan vain muutamia, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/rekordmanga-dodsskjutningar-under-arets-tre-forsta-manader">sanoo</a> kriminologian professori Jerzy Sarnecki Tukholman yliopistosta.
&#8211; Tiedämme, että tapaukset liittyvät toisiinsa ja että yksi ampuminen johtaa seuraavaan ja sitten taas seuraavaan. Kriminologit puhuvat väkivallan kierteestä.
Helppo raha houkuttaa
&#8211; Olemme panostaneet kylläkin siihen, että mahdollisimman moni otetaan kiinni ja rangaistuksia pidennetään mutta toimet rikollisten rekrytoinnin lopettamiseksi eivät ole riittäviä.
Sarneckin mukaan yhteiskunnan pitäisikin panostaa nykyistä enemmän yhteisöllisyyteen, sosiaali- ja mielenterveyspalveluihin ja ylipäänsä koulutukseen. Helpon rahan tekeminen rikoksilla pitäisi olla mahdollisimman vaikeaa. Keinot tosin ovat poliittisesti hankalia, koska ne vievät rahaa ja aikaa.
Poliisin <a href="https://polisen.se/om-polisen/polisens-arbete/sprangningar-och-skjutningar/">tilastojen</a> mukaan vahvistettu ammuskelujen uhrien määrä tammi-maaliskuussa on 17 henkilöä. Loukkaantuneita on 22 ja ampumistapauksia yhteensä 89.
&nbsp;

Taas uusi onneton Ruotsin ennätys: alkuvuonna ammuttiin hengiltä 18 ihmistä

Tuore tanskalaistutkimus osoittaa, että monikulttuurisuus ei olekaan voimavara. Tutkimuksen mukaan etninen monimuotoisuus vaikuttaa yhteiskuntaan negatiivisesti, koska se vähentää ihmisten luottamusta toisiinsa. 
Kööpenhaminan ja Aarhusin yliopistojen tutkijoiden vertaisarvioitu <a href="https://www.researchgate.net/publication/335924797_Ethnic_Diversity_and_Social_Trust_A_Narrative_and_Meta-Analytical_Review">tutkimus</a> käsittelee etnisen monimuotoisuuden vaikutusta sosiaaliseen luottamukseen. Tutkijat lähtivät hakemaan vastausta siihen, millainen vaikutus jatkuvalla maahanmuutolla ja siitä seuraavalla etnisen monimuotoisuuden kasvulla on yhteiskunnan eheyteen. Tutkimuksen tulos oli, että vaikutus on negatiivinen.
Tutkijoiden mukaan kaikki heidän analysoimansa 87 aiempaa tutkimusta aiheeseen liittyen osoittivat, että etnisen monimuotoisuuden ja sosiaalisen luottamuksen välillä vallitsee tilastollisesti merkittävä negatiivinen suhde. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mitä kirjavampi yhteisö on etnisesti, sitä harvempi luottaa omaan naapuriinsa. Tutkimuksen tulos oli sama, vaikka sosioekonomiset tekijät (kuten koulutus ja tulotaso) vakioitiin.
Etnisesti kirjavassa yhteisössä ei luoteta naapuriin
Tutkijat jakoivat sosiaaliseen luottamuksen yleiseen sosiaaliseen luottamukseen, vieraita etnisiä ryhmiä kohtaan tunnettuun luottamukseen, oman etnisen ryhmän sisäiseen luottamukseen ja naapureiden välillä vallitsevaan luottamukseen. Yleisesti ihmiset ovat taipuvaisia luottamaan sellaisiin ihmisiin, jotka ovat samanlaisia kuin he itse. Jos asuinympäristö koostuu etnisesti erilaisista ihmisistä, tämä alentaa naapurien välistä luottamusta, mutta saattaa heikentää myös yleistä sosiaalista luottamusta.
Luottamuksen heikentymistä aiheuttavat esimerkiksi kommunikaatio-ongelmat, yhteisten tavoitteiden puute ja yhteisen sosiaalisen rakenteen puuttuminen. Jopa oman etnisen ryhmän jäseniin luotetaan vähemmän, jos asuinympäristö on etnisesti kirjava. Pelkkä etninen monimuotoisuus itsessään riittää vähentämään ihmisten välistä luottamusta, vaikka yksilöiden välinen kanssakäyminen ja kokemukset olisivat positiivisiakin.
Ilmiö havaittu jo kauan sitten
Kuuluisa yhteiskuntatieteilijä Robert D. Putnam havaitsi <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Robert_D._Putnam">tutkimuksissaan</a> jo vuonna 1995, että etninen monimuotoisuus vähentää kaikenlaista luottamusta ihmisten välillä, koska monietnisessä yhteisössä ihmiset kuplaantuvat omiensa pariin.
Putnam piti tätä tutkimustulosta kuitenkin niin &#8220;poliittisesti epäkorrektina&#8221; ja kannattamansa monikulttuurisuusideologian vastaisena, että viivytteli tutkimusaineistonsa julkaisemista useiden vuosien ajan. Hän halusi ensin kehitellä keinoja, joilla monikulttuurisuuden aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia voitaisiin vähentää. Putnamin <a href="https://www.thecrimson.com/article/2006/10/26/prof-disputes-papers-portrayal-a-new/">ehdottamat</a> keinot &#8211; kuten &#8220;uudenlaisen me-hengen luominen&#8221; &#8211; jäivät kuitenkin varsin epämääräisiksi.

Tuore tutkimus: Etninen kirjavuus syö yhteiskunnan luottamusta

Tänään on 12.2 ja Elman päivä. Suomalainen kaipaisi kuitenkin Sotshin kisoihin Elman ohella Elmon taitoja. Elmo oli kirjailija Juhani Peltosen Derwangan kisojen yhden miehen maajoukkue vastaan koko muuta maailmaa. Hänen edesottamuksiaan suomalaisille selostivat Andien jättikisoista toimittajalegendat Lyly ja Immo. Molemmat viileän analyyttisesti ja taustoittaen tapahtumia kuten nyt Sotshissa.
Venäjä ja itä on läntiselle maailmalle joskus hankala kokemus.  Lännessä eletään yksilön kokemusten ja tarpeitten kuvausten kanssa ja nykyisin korostuneen individualistisena sähköisen median maailmassa eläen. Tämä yksilöllisyys on etenkin Yhdysvalloissa arvostettu ominaisuus ja samalla raivaajakansan maailmankuva.
Venäjän kulttuuri on yhteisöön nojaava ja sen on vaikea ymmärtää ulkomaisten agenttien omalaatuista aggressiota vaarantaa yhteiskuntansa ydintoimijoita ihmisoikeuksista puhuttaessa. Pienten vähemmistöjen vaatimukset eivät siellä riitä syrjäyttämään tämän järjestelmän välttämättömyyttä.
Kun suomalaiset puhuvat ihmisoikeuksistaan tai valmentavat urheilijoitaan, taustalla on yksilöön perustuva psykologia, itsenäinen työskentely, henkilökohtainen vastuu ja oman työn jatkuva kehittäminen. Kollegiaalinen keskustelukulttuuri on mukana, mutta sekin on rajattu sosiaalisen statuksen kautta syntyväksi, josta perintönä ovat myös eliitti ja byrokraattiset hierarkiat sekä hyvä veli -verkostomme.
Korruption, mielivallan ja nepotismin perintö on osa sekä läntistä että itäistä kulttuuria. Niiden läpi on nähtävä muutakin kuin takapajuisuutta ja huomattava kuinka Länsi-Euroopassa käynnistynyt suvereenivaltioiden muodostuminen, valistusfilosofia ja nykyinen globalisaatio eivät ole vieraita Venäjälläkään. Talous on maassa vahvassa kasvussa ja useimmat venäläiset ovat tyytyväisiä kehitykseen, kirjoittaa historian professori Jukka Korpela (HS 12.2).
Venäjällä yhteiskunta ei ole kehittynyt yksilöiden ja roomalaisen oikeuden vaan yhteisöllisyyden  ja uskonnollismoraalisen totuuden varaan, eikä sitä kommunismi ole muuttanut miksikään. Korpelan mukaan eroa ei pidä banalisoida ortodoksisuuteen, koska sekin on juuri tämän yhteisökulttuurin tulosta.
Kun mediat irvailevat itäiselle kulttuurille, myös Kiinan ja monen muun yhteisökulttuurin käyttäytymiselle, yksilöiden maailma on ajautunut syvään kriisiin. Pelkkä idän irvailu ja unohtaen omat ihmisoikeusloukkauksemme lännessä olisi käsiteltävä analyyttisesti. Itäisen näkemyksen mukaan pienten vähemmistöjen vaatimukset eivät saa johtaa koko yhteisöllisen rakenteen perusteiden rapautumiseen.
Läntisessä, hyvän ja pahan vastakkainasettelussa, päädytään usein vain huonojen johtajien jahtaamiseen liberaalisena oikeustajunamme. Idässä oikeus hyvään elämään on puolestaan alistettu yhteisön elämään ja tavataanhan tätä toki lännessäkin, ei vähiten Suomessa ja perinteisessä kyläyhteisössä. Idän ja lännen välissä eläen näitä onkin meillä perinteisesti törmäytetty yhteen ja etenkin 1970-luvulla, jolloin yhdyskuntarakenteiden kaupungistuminen ja lähiöiden synty johti matkaan kohti nykyistä metropolikulttuuria ja silloin kaupungistumiseen myös sosiaalisena ilmiönä.
Se rikkoi vanhan yhteisöllisen tradition ja moni haikailee sen perään tänäänkin. Monelle EU ja sen kehitys kohti liittovaltiota, heikko urheilumenetyksemme, on idän ja lännen välinen konflikti, jossa yhteisökulttuurin syrjäytyminen on syynä normiston ja moraalin rapautumiseen kansallisen identiteettimme tärkeimpänä tukipilarina.