PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu

Hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän vikoja: Eläkemaksu tulee jatkossa määräytymään nykyistä selkeämmin todellisten tulojen mukaan

Rakennusteollisuus: Hallituksen verolinjaukset ja rahoitussääntelyn keventäminen auttavat asuntomarkkinoita elpymään

Hallitus madaltaa kynnystä uudelle talouskasvulle: Yhteisövero laskee 18 prosenttiin

Kasvuriihen energiapoliittista antia: turve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, ydinvoiman lisäkapasiteetti selvitykseen, hiilinielujen tutkimukseen kohdistetaan lisämääräraha

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen

Kaupan liitto kiittelee hallituksen kasvuriihen tuloksia: Vahvistaa suomalaisten ostovoimaa

Kansanedustaja Miko Bergbom iloitsee duunareiden veronalennuksesta ja esittää vetoomuksen suuryrityksille

Kasvuriihen tiedotustilaisuus – suora lähetys

Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”

yhteislaina

Euroopalla on kiire varustautua, kun Venäjän aggressio Ukrainassa etenee ja Vladimir Putinin äänenpainot alati kovenevat. Paljon on puhuttu mutta vähemmän on tehty. Nyt alkaa olla kiire, sillä Venäjän valloitusaikeista ollaan Euroopassa harvinaisen yhtä mieltä.

&#8211; Venäjä on tällä hetkellä Ukrainassa niillä alueilla, joissa luonnonvarat ovat, vilja-aittahan on vielä Ukrainan käsissä. Tässähän oli virolaisarvio, että Venäjä saattaisi testata Natoa muutaman vuoden sisään, <a href="https://areena.yle.fi/1-66931210?autoplay=true">muistutti</a> kansanedustaja Laura Huhtasaari Ylen A-Talkissa.
&#8211; Jos sitten käy niin, että tilanne huononee kovasti ja Kreml kokee voittavansa, niin totta kai tässä on konkreettinen uhka meillä käsissä. Itse ajattelen, ett Putin kokee olevansa joku Tsingis Khan ja hänellä on vauhti päällä, ja sen takia meillä on kiire.
Suursodan uhka ilmassa
A-Talkin aiheena oli Euroopan puolustus ja sen vahvistaminen. Ääneen pääsivät eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.), europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.), kansanedustaja ja eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari sekä europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.).
Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti jokin aika sitten, että Ukrainaan voitaisiin lähettää joukkoja jollakin aikavälillä jossakin vaiheessa. Ajatus ei saanut Euroopan johtajien piirissä riemukasta vastakaikua, ja varovaisia ovat äänenpainot Suomessakin.
&#8211; Kyllä Macron meni vähän liian pitkälle, arveli Pekkarinen.
&#8211; Eurooppalaisten sotilaiden lähettäminen Ukrainaan merkitsee äkkiä sitä, että sitten me olemme ihan oikeasti sodassa ja kolmannessa maailmansodassa.
EIP:n rahat Ukrainan avuksi
Hautalan mukaan Ukraina tarvitsee ”vielä tämän vuoden puolella 2,5 miljoonaa ammusta pärjätäkseen Venäjää vastaan”.
&#8211; Nyt täytyy todellakin löytää ne välineet, joilla Ukrainaa autetaan.
Hautalan mukaan konkreettisia päätöksiä tehdään ja EU:n perjantai-iltaan jatkuvassa huippukokouksessa tullaan kuulemaan, että Euroopan investointipankin (EIP) pitäisi pystyä tukemaan myös yhteisiä asehankintoja. Venäjältä takavarikoidut varat ja niiden käyttäminen Ukrainan avuksi noussee sekin huippukokouksessa esille.
&#8211; Se kellä on eniten ammuksia voittaa, Huhtasaari sanoi viitaten Hautalan kommenttiin Ukrainan ammustarpeesta.
Huhtasaari piti myös ajatusta EIP:n integroimisesta Ukrainan avun rahoittamiseen erinomaisena ajatuksena, sillä se ”pistäisi yksityisiin yrityksiin vauhtia”.
Protektionismi aiheuttaa tehottomuutta
&#8211; Teemme tästä auttamisestakin kotimaista teollisuuspolitiikkaa, totesi Adlercreutz viitaten ”strategiseen heikkouteen” Euroopan sisällä.
Protektionismi aiheuttaa sen, että vaikka rahoja olisi, niitä käytetään ”todella tehottomasti”.
&#8211; Sisämarkkinat eivät toimi puolustusteollisuuden osalta. Kilpailu ei toimi, ostetaan liian huonoa, liian kallista, mennään kotimaan teollinen intressi edellä.
&#8211; Meidän pitää päästä tästä ajattelusta eroon, Adlercreutz vaati.
&#8211; Idea olisi juuri se, että emme ehkä ostaisi jatkossa niin paljon yhdysvaltalaista, vaan meillä olisi täällä omaa sotateollisuutta enemmän, kommentoi Huhtasaari.
”Yhteislainat eivät toimi”
EU:n yhteinen puolustusteollisuus ja yhteiset varustehankinnat tarkoittaisivat myös yhteistä velkaa. Uusi yhteisvelka saatettaisiin nähdä jälleen yhtenä askeleena kohti liittovaltiota ja se ei välttämättä sovi kaikkien pirtaan, vaikka Ukrainan avustamisen välttämättömyys nähdäänkin.
&#8211; Lähtökohtaisesti tällaiset yhteisvastuulliset mekanismit EU:ssa tuppaavat aiheuttamaan enemmän riitaa. Elpymispaketissakaan ei kuitteja kyselty ja se oli kyllä todella katastrofi, muistutti Huhtasaari.
&#8211; Näkisin niin, että lähtökohtaisesti tehdään yhteistyötä ja sisäisiä ostoja, kuten puolustusstrategiassa meillä on tavoitteena. Tällaiset isot yhteislainat, en oikein näe, että ne sitten toimivat kuitenkaan. En kannata.
EU:n yhteinen puolustus vaaliteema 
Keskustelussa nousivat esiin myös kesäkuun EU-vaalit ja mahdollinen ”laitaoikeiston” menestyminen, josta jotkut varsinkin mediassa ja vihervasemmistossa ovat jo ehtineet kantaa huolta.
Ukrainan vankkumattomaan tukeen EU-vaaleilla ei välttämättä ole vaikutusta, sillä Heidi Hautalankin mukaan ”EU:n yhteinen puolustus on kansalaisten kaikkein eniten kannattama ajatus”. Kyseessä on hänen mukaansa myös ”tärkeä vaaliteema”.
Kysymys EU:n perussopimuksen avaamisesta on nousemassa sekin yhä enemmän keskusteluun, mutta siitä ei välttämättä päästä yksimielisyyteen. Koska sopimuksen avaamisesta pitäisi ensin päättää yksimielisesti.
Venäläissijoitusten tuotot Ukrainan käyttöön
EU:n huippukokouksessa on esillä myös takavarikoidun venäläisomaisuuden sijoitustuottojen mahdollinen käyttäminen Ukrainan avustamiseksi. Melko looginen ajatus, jos ajattelee Venäjän hyökkäyssodan luonnetta ja seurauksia.
Varsinaiseen pääomaan ei koskettaisi, koska siihen puuttuminen olisi juridisesti pulmallista ja voisi heijastua kielteisesti koko eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän uskottavuuteen. Eli Euroopan houkuttelevuus sijoituskohteena voisi ottaa osumaa.
Kaikki Euroopassa tietävät, mikä tässä tapauksessa olisi moraalisesti oikein. Tärkeintä olisi kuitenkin katsoa omaan, eurooppalaiseen napaan.
&#8211; Oman puolustuksen ja ”kokonaisturvallisuuden” on oltava lähtökohtaisesti kunnossa, Huhtasaari perusteli.

Laura Huhtasaari A-Talkissa: ”Putin kokee olevansa Tsingis Khan ja siksi meillä on konkreettinen uhka käsissä”