Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Yhteiskuntatieteet

Perussuomalaiset on pitkään kritisoinut tieteen politisoitumista ja ideologioiden valtaa akateemisessa maailmassa. Aihe on ollut taajaan esillä myös kansainvälisessä keskustelussa viime aikoina. Nyt suomalainen yhteiskuntatieteilijä kirjoittaa Kanava-lehdessä yliopistojen sensuurimentaliteetista ja vaatii akateemista maailmaa korjaamaan ongelman sisältä päin.

“Maailmankuulu evoluutiobiologi ja tieteen kansantajuistaja Richard Dawkins sivaltaa tuoreessa Spectator-lehden artikkelissaan tuoreita yhteiskunnallisia trendioppeja”, kirjoitti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/maailmankuulu-evoluutiobiologi-richard-dawkins-tuomitsee-tieteen-politisoitumisen-ja-woke-kulttuurin-suomalaiset-vasemmistotieteilijat-puolestaan-yrittavat-edelleen-kiistaa-koko-ilmion/">Suomen Uutiset</a> huhtikuussa tänä vuonna.
Meillä keskustelu yliopistojen sensuurimentaliteetista on vasta lähtökuopissaan, Suomen Uutiset kertoi jutun lopussa. Koko ilmiö on tapana kiistää varsinkin siinä päässä ideologista janaa, joka on yliopistoissa vahvoilla.
<h4>Kritiikki leimattiin &#8220;sodanjulistukseksi&#8221;</h4>
Kohu alkoi, kun <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007898507.html">Helsingin Sanomien</a> pääkirjoitus 3.4. otti kantaa tämän päivän yliopistomaailmaan ja intersektionaalisesta ideologiasta haettiin yhtäläisyyksiä 70-luvun taistolaiseen vastakulttuuriin. Pääkirjoituksessa todettiin, että mitä kauemmas tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja taiteellisille aloille, sitä enemmän ideologia saa tilaa empirian sijaan.
Vasemmalle kallellaan olevat keskustelijat kokivat kirjoituksen yhteiskuntatieteen vähättelyksi. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Laura Nissin kutsui kirjoitusta ”pommiksi” ja ”sodanjulistukseksi.” Tuhannet peukuttavat sodanjulistusta.
<h4>Uusi pommi räjähti Kanava-lehdessä</h4>
Uusimman pommin pudotti nyt elokuussa <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanava-akateemisen-maailman-ideologisuus-on-aito-ongelma-itsesensuuri-on-yleista-valtavirrasta-poikkeavia-syrjitaan/">Kanava-lehteen</a> kirjoittanut yhteiskuntatieteilijä, Wayne State Universityn sosiologian professori Jukka Savolainen. Otsikolla Akateemisen maailman ideologisuus on aito ongelma Savolainen kertasi Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta syntynyttä kohua ja kyseenalaisti myytin, jonka mukaan puhe tieteen ideologisoitumisesta olisi vain tieteenvastainen sodanjulistus.
Yli 30 vuotta yhteiskuntatieteellistä tutkimusta niin Suomessa, Norjassa kuin Yhdysvalloissakin tehnyt Savolainen kirjoittaa, että kokemuksiensa valossa hänestä on päivänselvää, että “poliittisilla mieltymyksillä on liiallinen vaikutus alan tutkimuskirjallisuuteen”.
&#8220;Itsesensuuri on yleistä ja valtavirrasta poikkeavia näkökulmia syrjitään avoimesti&#8221;, Savolainen kirjoittaa.
Savolaisen mukaan esimerkkejä ideologisesta syrjinnästä ilmaantuu pelkästään Yhdysvalloissa tätä nykyä viikottain.
<h4>Kun tulokset eivät vastaa narratiivia</h4>
Tieteen kannalta huolestuttavinta on se, että tyypillisissä tapauksissa kriitikot eivät löydä tutkimuksista mitään vilppiä tai metodologista puutetta. Tulokset vain eivät vastaa edistyksellistä narratiivia, ja niitä voi käyttää poliittisessa keskustelussa “väärin”.
Esimerkiksi 2019 arvovaltainen PNAS-lehti julkaisi tutkimuksen, jossa havaittiin, että valkoihoisten poliisien osallistuminen ampumatilanteisiin ei ollut yhteydessä kuolonuhrin ihonväriin.
Asiallisen debatin jälkeen yli 800 yhteiskuntatieteilijää julkaisi adressin, jonka mukaan kyseinen tutkimus on “vaarallisesti harhaanjohtava”. Negatiivisen julkisuuden siivittämänä kirjoittajat päättivät vetää artikkelinsa pois, Savolainen kirjoittaa.
Savolaisen mukaan vastaavia tapauksia on ollut useampia. Kesäkuussa 2020 Society-lehti veti pois poleemisen artikkelin 550 tutkijan vaatimuksesta. Tällä kertaa kirjoittaja seisoi artikkelinsa takana. Kirjoitusta pidettiin rasistisena, koska siinä katsottiin, että kulttuuriset tekijät vaikuttavat ryhmien välisiin köyhyyseroihin enemmän kuin esimerkiksi rakenteellinen rasismi.
<h4>&#8220;Edistyksellistä&#8221; tutkimusta ei vedetä pois, vaikka menetelmissä olisi vikaa</h4>
Joissakin tapauksissa myös tutkimusten menetelmissä tai aineistoissa on parannettavaa, ja siihen kohdistuva kritiikki kuuluu tietenkin asiaan. Huomionarvoista Savolaisen mukaan onkin se, että vastaavilla menetelmillä tehtyjä tutkimuksia, jotka päätyivät vastakkaisiin lopputuloksiin, ei ole vedetty pois.
“Ainoastaan ‘konservatiivisiksi’ tai ‘oikeistolaisiksi’ leimattuihin tutkimuksiin reagoidaan tällä tavalla. Jos tutkimus kyseenalaistaa maailmankuvaa, jossa korostuu rasistinen tai sukupuoleen perustuva syrjintä, tutkijayhteisö suuttuu ja ryhtyy sensuroimaan tutkimusta eikä osallistu keskusteluun tieteen pelisääntöjen mukaisesti, niin kuin pitäisi.”
Suomen Uutiset osoitti keväisessä jutussaan erilaisiin esimerkkeihin maailmalta ja Suomesta viitaten, että tiedemaailman politisoituminen on ilmiö, jonka suhteen Suomen haasteena on, että poliittisesti motivoituneet tutkijat näyttävät potevan vielä henkistä kieltämisvaihetta.
<h4>Suomalaiset tutkijat kieltävät ilmiön julkisesti, mutta tunnustavat sen anonyymisti</h4>
Vaikka suomalaiset tutkijat julkisesti kieltäisivät koko sensuuri-ilmiön olemassaolon, anonyymeinä he ovat raportoineet siitä jo yli kymmenen vuotta sitten.
Savolainen viittaa kriminologian professori Janne Kivivuoren <a href="https://www.julkari.fi/handle/10024/100639">artikkeliin</a> Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä vuonna 2007. Kivivuori haastatteli tutkijoita, joilla oli evoluutiopsykologisia näkökulmia sellaisiin tulenarkoihin aiheisiin kuin esimerkiksi seksuaalisuus tai sukupuolten väliset erot.
Yksi Kivivuoren haastateltavista kuvasi, kuinka sosiaalitieteellisen lehden päätoimittaja painosti häntä poistamaan käsikirjoituksesta lauseen, jossa viitattiin biologisiin eroihin miesten ja naisten seksuaalisuudessa:
“Sähän olet sosiologi, kyllä sun pitää ymmärtää!”
<h4>Ei tervehditä, leimataan hulluksi, häiritään nimettömästi</h4>
Savolainen kirjoittaa, että useat haastateltavat kuvasivat kokemuksiaan yhteisön ulkopuolelle sulkemisesta: ei tervehditty, lakattiin juttelemasta, leimattiin hulluksi ja jotkut saivat osakseen nimetöntä häirintää.
Savolaisen tulkinta Kivivuoren tutkimuksesta on, että kotimainen tiedeyhteisö ei katso hyvällä intellektuaalisia virtauksia, jotka kyseenalaistavat vallitsevaa ideologiaa tai edes näyttävät olevan sen kanssa ristiriidassa.
Savolaisen mukaan tulokset ovat niin huolestuttavia, että vastaavia tutkimuksia olisi syytä tehdä enemmän. Monet opiskelijat oppivat kaihtamaan vääränlaisia kysymyksiä ja selitysmalleja ja lahjakkaat toisinajattelijat hakeutuvat yhteiskunta- ja ihmistieteistä muille aloille ahdistavan ilmapiirin takia, Savolainen pelkää.
<h4>Tiedeyhteisön pitää tehdä puhdistuksensa itse</h4>
Korruptoitunutta tiedeyhteisöä on vaikea korjata ulkoa päin. Jos vaikka perussuomalaisten johtama oikeistolainen hallitus haluaisi puhdistaa vasemmistolaisen ideologian yliopistoista, ja palauttaa tieteen objektiivisuuden ihanteet voimaan akateemisessa maailmassa, se joutuisi tieteen vapautta puolustaessaan itse loukkaamaan akateemista vapautta. Voi vain toivoa, että tiedeinstituutiot pystyisivät itse korjaamaan itseään.
Savolainen näkee asian kirjoituksessaan melko lailla samalla tavalla.
“En pidä mahdottomana, että tulevaisuudessa oikeistopopulistinen hallitus voisi Suomessakin puuttua akateemisen maailman ylilyönteihin. Olisi parempi, että tiedeyhteisö pyrkisi moniarvoisuuteen itse, ilman ulkopuolista väliintuloa.&#8221;
&nbsp;
&nbsp;

Nyt se on virallista: suomalainen yhteiskuntatieteilijä tunnustaa akateemisen maailman politisoitumisen – “väärää” mieltä olevia ei tervehditä, leimataan hulluksi, häiritään nimettömästi

Tampereen yliopiston luennoitsijan puheet kyseenalaistanut opiskelija ei osannut arvata, millainen hässäkkä syntyisi hänen kysymyksestään: &#8220;Ihan tosissaanko täällä puhutaan &#8216;miehistä joilla on kuukautiset&#8217;?&#8221; Opiskelija laittoi kuvakaappauksen saamistaan vastakommenteista nettiin. Seurauksena oli valtava somekohu ja opiskelijan poistaminen kurssilta. Nyt opiskelija on palautettu kurssille, mutta Tampereen yliopisto on laittanut lakimiehensä tutkimaan tapausta.
Yksi Tampereen yliopiston kursseista on nimeltään &#8220;<a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintojaksot/otm-94358ca9-da32-45ba-a7ad-4ab78ded835a?year=2020">YKTM01 Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo yhteiskunnassa</a>&#8220;. Yliopiston opinto-oppaan mukaan tällä kurssilla &#8220;opiskelija perehtyy sukupuolentutkimuksen keskeisten käsitteiden avulla yhdenvertaisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon sekä eriarvoisuuksien ja syrjinnän kysymyksiin&#8221;.
Kurssi kuuluu Tampereella useiden tutkinto-ohjelmien pakollisiin tai puolipakollisiin kursseihin nimikkeellä &#8220;asiantuntijataitojen perusteet&#8221;.
Kurssin luennot pidetään ZOOM-verkkokokousohjelmiston kautta ja opiskelijat voivat kommentoida niitä ohjelman chatissa. Kurssille osallistunut politiikan tutkimuksen opiskelija Joakim Vigelius &#8211; joka on myös perussuomalaisen nuorison toinen varapuheenjohtaja &#8211; ei osannut aavistaa, miten kova somekohu siitä aiheutuisi, kun hän kommentoi, että &#8220;Ihan tosissaanko täällä puhutaan &#8216;miehistä joilla on kuukautiset&#8217;?&#8221;
<h4>Mikä on &#8220;oikea&#8221; mies?</h4>
Joakimin kommenttiin tuli nopeasti <a href="https://twitter.com/joakimvigelius/status/1326158590089064448">vastauksia</a>, joissa häntä syytettiin &#8220;transfobiasta&#8221;, &#8220;ahdasmielisestä provoilusta&#8221; ja siitä, että hän kyseenalaistaa joidenkin miesten oikeuden itsemäärittelyyn. Joakim päätti kuitenkin jatkaa luennon sisällön kritisoimista.
&#8211; Biologisilla miehillä ei ole kuukautisia. Ei se ole mikään salaisuus, saati fobiaa yhtään ketään kohtaan, Joakim kirjoitti.
Vastaukseksi häntä syytettiin &#8220;biologiaöyhöttämisestä&#8221;, kapeakatseisuudesta ja ala-astetasoisesta biologian ymmärtämisestä.
&#8211; Kaikki miehet eivät ole biologisesti miehiä, vastasi eräs kurssin opiskelijoista.
Tämän jälkeen Joakim pyysi faktoja &#8220;miehistä, siis oikeista miehistä, joilla on kuukautiset&#8221;. Hän sai vastaukseksi joukon kiukkuisia kommentteja, joissa kysyttiin, että mikä on &#8220;oikea&#8221; mies.
&#8211; Transmiehet on oikeita miehiä, kiteytti yksi kommentoijista.
&#8211; Ihan oikeasti tällanen puhe sallitaan täällä? kysyi toinen.
&#8211; Mulle ainakin ehti tulla epämukava olo tästä keskustelusta Joakimin puheiden johdosta, kertoi kolmas opiskelija.
Kuvakaappaukset keskusteluista Twitteriin
Joakim Vigelius kertoo Suomen Uutisille, että hänen ei ollut tarkoitus erityisesti provosoida ketään kyseenalaistaessaan luennoilla esitetyt väitteet miehistä, joilla on kuukautiset. Hän ei myöskään usko olevansa ainoa opiskelija, jonka mielestä puhe menstruoivista miehistä on biologian vastaista. Tilanne on vain se, että harva opiskelija uskaltaa kyseenalaistaa tuollaiset väitteet, koska vastareaktio on niin kova.
Joakim päätti julkaista saamansa kommentit Twitterissä, jotta kaikki näkisivät, millaista keskustelua yliopistoissa nykyään käydään. Hän peitti kuitenkin kuvakaappauksista kommentoijien sukunimet suojatakseen heidän henkilöllisyyttään.
<h4>Valtava somekohu alkaa</h4>
Twiitti sai nopeasti tuhansia tykkäyksiä. Sitä jaettiin uudelleen satoja kertoja. Joakim kertoo saaneensa paljon tsemppiviestejä, joissa sanottiin, että on hyvä, että sanot tämän ääneen.
Myös kriittisiä ja suorastaan vihamielisiä kommentteja tuli paljon. Erityisesti Joakimia kritisoitiin siitä, että hän oli julkaissut muiden opiskelijoiden kommentit netissä, vaikkakin sukunimet peitettyinä. Jotkut Twitterin käyttäjät lietsoivat jopa vainoa Joakimia kohtaan.
&#8211; Eiköhän potkita Jokke pois yliopistosta ja samalla koko suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Nyt olisi tuhannen taalan mahkut pilata tämän juntin loppuelämä totaalisesti, maalitti eräs Twitterkäyttäjä.
<h4>&#8220;Transfobia on absurdi termi&#8221;</h4>
Keskusteluun osallistui myös Tampereen ylioppilaskunnan puheenjohtaja Annika Nevanpää, joka syytti Joakimia transfobiasta.
&#8211; Tällaisena menstruoivana naisena on todella vaikeaa ymmärtää miksi ihmeeksi kutsuisit menstruoivien miesten menkkoja, jos ei menkoiksi, Nevanpää <a href="https://twitter.com/annikanevanpaa/status/1326233397409308673">kirjoitti</a>.
Joakim Vigelius pitää &#8220;transfobiaa&#8221; absurdina terminä, jota käyttämällä pyritään pakottamaan ihmiset ajattelemaan tai ainakin puhumaan asioista vain tietyllä tavalla.
&#8211; Vaaditaan, että toisen on nähtävä ihminen sellaisena kuin hän itse haluaa nähdä itsensä.
&#8211; Jos et ole sitä mieltä, että nainen joka haluaa olla mies ei ole mies, olet transfobinen, Joakim sanoo.
<h4>Yliopisto laittoi juristit selvittämään asiaa</h4>
Seuraavaksi Joakim Vigelius sai <a href="https://twitter.com/joakimvigelius/status/1326260627535499264">tietää</a>, että kurssin opettaja on varoituksetta ja hänelle itselleen kertomatta sulkenut Joakimin pois kurssilta, koska &#8220;chat-keskustelua on jaettu Twitterissä ja sitä on kommentoitu ikävään sävyyn&#8221;. Joakim kertoo, että kurssilta poistaminen saattaa pahimmassa tapauksessa viivästyttää hänen kandidaatin tutkintonsa valmistumista.
Kurssin vetäjän viesti muille opiskelijoille:
<hr />
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/11/vigelius.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-69582" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/11/vigelius.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/11/vigelius.png 1497w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/11/vigelius-300x168.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/11/vigelius-1024x573.png 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/11/vigelius-768x430.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/11/vigelius-70x40.png 70w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/11/vigelius-100x56.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/11/vigelius-60x34.png 60w" sizes="(max-width: 1497px) 100vw, 1497px" /></a>
Kurssin vetäjä oli lähettänyt sähköpostia muille kurssin osallistujille ja varoituksetta poistanut Vigeliuksen kurssilta.
<hr />
Päätöstä kurssilta poistamisesta ei ole minulle henkilökohtaisesti esitetty eikä perusteltu.
Kurssin opettaja Tuula Juvonen kertoi kurssilaisille osoittamassaan viestissä parhaillaan selvittävänsä jatkotoimia. Suomen Uutiset ei useita yrityksistä huolimatta tavoittanut kurssin opettajaa kommentteja varten.
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juho Saari kertoo Suomen Uutisille, että yliopisto on pyytänyt juristejaan selvittämään tapahtunutta yksityisyyden suojan näkökulmasta. Peruskysymys on, ovatko kurssiin liittyvät chattiviestit yksityistä viestintää vai opetukseen liittyvää, julkista viestintää.
Dekaani kertoo, että kurssilta poistettu opiskelija on nyttemmin palautettu kurssille juristien lausuntoa odotellessa.
Dekaani Saaren mukaan tässä ovat vastakkain sananvapaus, tietosuoja ja opiskelijoiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Saaren mukaan luennoitsijan puheet miesten kuukautisista ovat &#8220;osa tietopohjaista opetusta&#8221;, josta vastaa kurssista vastaava lehtori.
Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/peltokangas-pyysi-kuvia-synnyttaneista-miehista-tulikin-video/">kertoi</a> reilu vuosi sitten 7.-9.-luokkalaisille tarkoitetusta elämänkatsomustiedon oppikirjasta, jonka mukaan ”mieskin voi synnyttää”. Sillä kertaa oppikirjan kustantaja Otava <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1242060">lupasi</a> korjata tekstin kirjan seuraaviin painoksiin.
<h4>Häirintäilmoituksia eri tahoille</h4>
Joakim Vigelius kertoo ymmärtävänsä eri mieltä olemisen mutta ei hiljentämisvaatimuksia. Hänen mielestään yliopiston olisi tarkoitus olla ajatusten vapaa markkinapaikka, jossa opiskelijoiden pitäisi kyetä puhumaan vapaasti.
&#8211; Se ei onnistu, jos puheenvuorot paitsi lynkataan sosiaalisesti, myös ilmiannetaan perusteetta ylemmille tahoille, Joakim sanoo.
Joakim kertoo, että hänestä on tehtailtu häirintäilmoituksia sekä ylioppilaskunnalle että hänen ainejärjestölleen, joka ei mitenkään liity asiaan. Nyt hän odottelee yhteydenottoja näiden tahojen virallisilta häirintäyhteyshenkilöiltä. Sillä välin hän toivoo keskustelua sananvapauden tilasta yliopistoissa.
Tekemässään <a href="https://youtu.be/iUsPrDsmRFw">Youtube-videossa</a> Joakim kehottaa ihmisiä pitämään puolensa ja sanomaan mielipiteensä ääneen, vaikka nykyään tietynlaiset mielipiteet maalataankin helposti &#8220;vihaksi&#8221;.
&#8211; Ajatelkaa, että mä saan rohkean ihmisen maineen siitä, että sanon ääneen, että miehillä ei ole menkkoja.
Joakim puntaroi asiaa julkaisemallaan videolla:
<iframe loading="lazy" title="Voiko miehellä olla kuukautiset? Lensin ulos kurssilta yliopistossa!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/iUsPrDsmRFw?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Youtube, 14 min 5 sek.

Opiskelija kyseenalaisti yliopiston opetuksen “miesten kuukautisista” – seurauksena somekohu ja äkkilähtö kurssilta

Tuore tanskalaistutkimus osoittaa, että monikulttuurisuus ei olekaan voimavara. Tutkimuksen mukaan etninen monimuotoisuus vaikuttaa yhteiskuntaan negatiivisesti, koska se vähentää ihmisten luottamusta toisiinsa. 
Kööpenhaminan ja Aarhusin yliopistojen tutkijoiden vertaisarvioitu <a href="https://www.researchgate.net/publication/335924797_Ethnic_Diversity_and_Social_Trust_A_Narrative_and_Meta-Analytical_Review">tutkimus</a> käsittelee etnisen monimuotoisuuden vaikutusta sosiaaliseen luottamukseen. Tutkijat lähtivät hakemaan vastausta siihen, millainen vaikutus jatkuvalla maahanmuutolla ja siitä seuraavalla etnisen monimuotoisuuden kasvulla on yhteiskunnan eheyteen. Tutkimuksen tulos oli, että vaikutus on negatiivinen.
Tutkijoiden mukaan kaikki heidän analysoimansa 87 aiempaa tutkimusta aiheeseen liittyen osoittivat, että etnisen monimuotoisuuden ja sosiaalisen luottamuksen välillä vallitsee tilastollisesti merkittävä negatiivinen suhde. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mitä kirjavampi yhteisö on etnisesti, sitä harvempi luottaa omaan naapuriinsa. Tutkimuksen tulos oli sama, vaikka sosioekonomiset tekijät (kuten koulutus ja tulotaso) vakioitiin.
Etnisesti kirjavassa yhteisössä ei luoteta naapuriin
Tutkijat jakoivat sosiaaliseen luottamuksen yleiseen sosiaaliseen luottamukseen, vieraita etnisiä ryhmiä kohtaan tunnettuun luottamukseen, oman etnisen ryhmän sisäiseen luottamukseen ja naapureiden välillä vallitsevaan luottamukseen. Yleisesti ihmiset ovat taipuvaisia luottamaan sellaisiin ihmisiin, jotka ovat samanlaisia kuin he itse. Jos asuinympäristö koostuu etnisesti erilaisista ihmisistä, tämä alentaa naapurien välistä luottamusta, mutta saattaa heikentää myös yleistä sosiaalista luottamusta.
Luottamuksen heikentymistä aiheuttavat esimerkiksi kommunikaatio-ongelmat, yhteisten tavoitteiden puute ja yhteisen sosiaalisen rakenteen puuttuminen. Jopa oman etnisen ryhmän jäseniin luotetaan vähemmän, jos asuinympäristö on etnisesti kirjava. Pelkkä etninen monimuotoisuus itsessään riittää vähentämään ihmisten välistä luottamusta, vaikka yksilöiden välinen kanssakäyminen ja kokemukset olisivat positiivisiakin.
Ilmiö havaittu jo kauan sitten
Kuuluisa yhteiskuntatieteilijä Robert D. Putnam havaitsi <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Robert_D._Putnam">tutkimuksissaan</a> jo vuonna 1995, että etninen monimuotoisuus vähentää kaikenlaista luottamusta ihmisten välillä, koska monietnisessä yhteisössä ihmiset kuplaantuvat omiensa pariin.
Putnam piti tätä tutkimustulosta kuitenkin niin &#8220;poliittisesti epäkorrektina&#8221; ja kannattamansa monikulttuurisuusideologian vastaisena, että viivytteli tutkimusaineistonsa julkaisemista useiden vuosien ajan. Hän halusi ensin kehitellä keinoja, joilla monikulttuurisuuden aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia voitaisiin vähentää. Putnamin <a href="https://www.thecrimson.com/article/2006/10/26/prof-disputes-papers-portrayal-a-new/">ehdottamat</a> keinot &#8211; kuten &#8220;uudenlaisen me-hengen luominen&#8221; &#8211; jäivät kuitenkin varsin epämääräisiksi.

Tuore tutkimus: Etninen kirjavuus syö yhteiskunnan luottamusta

Yhteiskuntatieteilijät kaivavat hautaa koko tiedeyhteisön uskottavuudelle osallistuessaan julkiseen keskusteluun. Tuoreen <a href="http://e2.fi/article/109">kyselytutkimuksen</a> mukaan jopa kaksi kolmasosaa epäilee tutkijoiden kannanottoja henkilökohtaisten näkemysten värittämiksi, <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/kyselytutkimus-enemmisto-suomalaisista-pitaa-tutkijoita-puolueellisina-ja-mediaa-poteroiden-rakentajana-200995188">Aamulehti</a> kertoo. Mihin suuntaan tutkijoiden uskotaan olevan kallellaan, ilmenee siitä, että ainoastaan vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa alle puolet arvelee tutkijoita puolueellisiksi.

Kyse ei ole siitä, että huonosti koulutetut eivät ymmärtäisi, miten tiedettä tehdään. Epäluulo läpäisee kaikki koulutustasot.
– Myös lähes puolet korkeasti koulutetuista arvioi tutkijoilla olevan julkisissa kannanotoissaan poliittisia vaikuttumia, e2:n tutkija, valtiotieteiden tohtori Ville Pitkänen sanoi Aamulehden mukaan.
Yhteiskuntatieteilijöiden ahkera osallistuminen julkiseen keskusteluun on tutkimuksen tekijöiden mukaan yksi syistä epäluuloon, kyselytutkimuksen tehneet tutkijat arvelevat. Yhteiskuntatieteilijät kommentoivat usein spekulatiivisesti asioita, joista heillä ei ole tutkimusnäyttöä.
Tutkimuksen mukaan 57 prosenttia suomalaisista uskoo myös, että perinteinen media kärjistää yhteiskunnallista keskustelua ja ylikorostaa mielipide-eroja. Lähes puolet (47 prosenttia) arvioi medioiden kirjoittavan yksipuolisesti maailman tapahtumista.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/nyt-se-on-tutkittu-journalistiyliopistot-lapikotaisin-punavihreita/">Suomen Uutiset</a> kirjoitti aiemmin tutkimuksesta, jonka mukaan Tampereen yliopiston journalistiopiskelijoista ylivoimainen enemmistö on vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajia. Samassa jutussa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan yhdysvaltalaisten yhteiskuntatieteellisistä professoreista ylivoimainen valtaosa on liberaaleja demokraattien kannattajia.
<h4>Perussuomalaisten äänestäjät huolissaan sekä työntekijöistä että yrittäjistä</h4>
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että perussuomalaisten kannattajat ovat demariäänestäjiä huolestuneempia työntekijöiden asemasta ja kokoomuksen äänestäjiä huolestuneempia yrittäjistä.
Suomalaisten mielestä julkisen vallan ei tulisi edistää kaupungistumista. Vain 16 prosenttia toivoo, että kaupungistumista vauhditetaan.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/maalla-mukavaa-tutkimuksen-maalla-asuvat-kaupunkilaisia-onnellisempia/">Suomen Uutiset</a> kirjoitti äskettäin tutkimuksesta, jonka mukaan maalla asuu onnellisempia ihmisiä kuin kaupungeissa.
Liberaalieliitti on leimannut kansallismielisyyden epäilyttäväksi asiaksi tai ääriajatteluksi, mutta tutkimuksen mukaan kansallistunnetta pitää myönteisenä yli neljä viidestä vastaajasta. Sama koski myös itsensä eurooppalaisiksi mieltäviä.

Nyt se on tutkittu: enemmistö suomalaisista pitää tutkijoita puolueellisina ja mediaa yksipuolisena