Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

yhdyskuntapalvelu

Nuoriso- ja jengirikollisuus on kasvava ongelma. Poliisin tietoon tullut nuorten väkivaltarikollisuus on viime vuosina lisääntynyt rajusti, ja katujengi-ilmiö on Suomessakin valitettavaa arkipäivää. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri kirjoittaa <a href="https://oikeusministerio.fi/-/nuorisorangaistus-tayteen-kayttoon">kolumnissaan</a> oikeusministeriön sivuilla hallituksen uusista toimenpiteistä nuoriso- ja jengirikollisuuteen puuttumiseksi.

Oikeusministeri Leena Meri pitää tärkeänä päästä puuttumaan etenkin alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ja vaikuttavin keinoin. Yhden ratkaisun tuo nuorisorangaistuksen kehittäminen ja tehokkaampi käyttö. Hallitus haluaakin lisätä nuorisorangaistuksen käyttöä. Viime vuosina nuorisorangaistukseen on tuomittu tavallisesti vain alle kymmenen alaikäistä rikoksentekijää vuodessa, vaikka sen toimivuudesta on hyviä kokemuksia.
&#8211; Rikoslain mukaan alaikäisenä tehdystä rikoksesta voidaan tuomita nuorisorangaistus, jos sakko on riittämätön rangaistus eivätkä painavat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista.
&#8211; Nuorisorangaistuksen tuomitseminen edellyttää lisäksi, että ehdollista vankeutta ja siihen liitettyä valvontaa ei pidetä riittävänä tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi tai uusien rikosten ehkäisemiseksi. Seuraamuslajia harkittaessa yhdistyvät siten erilaiset tekijät, kuten teon vakavuus, nuoren aiempi rikollisuus ja nuoren sosiaalinen tilanne, Meri kirjoittaa.
Nuorisorangaistus ehdollista vaikuttavampi
Nuorisorangaistuksen tuomitseminen edellyttää seuraamusselvityksen tekemistä nuoren elämäntilanteesta. Syyttäjät pyytävät kuitenkin vain harvoin Rikosseuraamuslaitokselta seuraamusselvityksiä nuoren soveltumisesta nuorisorangaistukseen. Eli rangaistusta ei käytetä, vaikka nykyistä useammille alaikäisille rikoksentekijöille kyseinen rangaistusmuoto voisi soveltua.
&#8211; Jotta uusimisrikollisuuteen voitaisiin nuorisorangaistuksen avulla vaikuttaa, onkin tarkasteltava koko rikosprosessin toimivuutta. Näin voidaan varmistaa, että nuorisorangaistuksen piiriin ohjautuu nykyistä useampi alaikäinen rikoksentekijä. Lainsäädäntöä tulee tarvittaessa muuttaa, jotta näin tapahtuu.
&#8211; Nuorisorangaistus on nuorelle itselleen tuntuvampi ja vaikuttavampi seuraamus kuin paljon käytetty ehdollinen vankeus, jonka tehosteena käytetään valvontaa. Nuorisorangaistus on luonteeltaan intensiivisempi, ja tuomittu tapaa tiiviimmin yhdyskuntaseuraamustoimiston valvojaa. Lisäksi tuomittu suorittaa erityisesti nuorille suunnattuja ohjelmia, jotka edistävät sosiaalista toimintakykyä. Nuorisorangaistukseen voi myös sisältyä työelämään perehtymistä, Meri kertoo.
Teoistaan on kannettava vastuu
Hallitusohjelman mukaisesti nuorisorangaistussääntelyä kehitetään siten, että teon vakavuus korostuu nykyistä paremmin. Nuorisorangaistukseen voidaan esimerkiksi tuoda yhdyskuntapalvelun elementtejä. Meren mukaan nuoren pitää oppia, että teoistaan on kannettava vastuu.
&#8211; Oikeusministeriö on tilannut emeritusprofessori Tapio Lappi-Seppälältä laajan selvityksen 15–17-vuotiaille rikoksentekijöille tuomituista rangaistuksista ja nuorisorangaistuksen vähäisen käytön syistä.
&#8211; Selvitys julkaistaan alkuvuoden aikana. Se täydentää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tammikuussa valmistunutta tutkimusta. Molemmat julkaisut huomioidaan nuorisorangaistuksen käyttöä koskevan lainsäädännön kehittämisessä. Tarvittava lainvalmistelutyö käynnistetään oikeusministeriössä tämän vuoden aikana.
Nuoren rikoskierre estettävä
Meren mukaan on tärkeää päästä puuttumaan nuorten rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ennen rikosprosessia, sen aikana ja sen jälkeen, jotta nuori ei ajaudu pahenevaan rikoskierteeseen. Nuorten rikosasioiden käsittelyä pitäisikin oikeusministerin mielestä vielä nykyisestä tehostaa. Rikosprosessin toimijoiden riittävä resursointi on tärkeää, jotta nuorten rikosasiat saadaan joutuisasti käsiteltyä.
&#8211; Lisäksi yhdyskuntaseuraamustoimistoilla on oltava riittävät valmiudet ja resurssit nuorisorangaistuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Keskeistä on, että koko rikosprosessiketju toimii. Tästä hyötyy koko yhteiskunta ja nuoret itse, Meri päättää kolumninsa.
&nbsp;

Oikeusministeri Leena Meri kolumnissaan: Nuorisorangaistus otetaan täyteen käyttöön

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho huomauttaa, että jos aikuiset ehdoin tahdoin rakentavat järjestelmän, jossa väkivallasta ei seuraa nuorelle tekijälle mitään, ei pidä ihmetellä, että ”gangstat” tekevät väkivaltarikoksia.

Jussi Halla-aho kommentoi Facebookissa Iltalehden (13.6.) julkaisemaa artikkelia, jossa katujengien ryöstöjen ja väkivallan uhriksi joutuvia neuvotaan perääntymään tai luovuttamaan suosiolla omaisuutensa.
Iltalehti kertoo, että ryöstörikokset ovat kasvava ongelma:
”Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 selvitetyissä 2200 ryöstössä alle 15-vuotiaita epäiltyjä oli 269 joista 252 on poikia.
Nuoret tekevät usein ryöstöjä ryhmässä ja anastetun omaisuuden arvo voi olla todella vähäinen suhteessa rikoksen vakavuuteen. Ryöstöstä voidaan tuomita vähintään neljän kuukauden ja enintään kuuden vuoden vankeusrangaistukseen. Törkeästä ryöstöstä taas voidaan tuomita vähintään kahden ja enintään 10 vuotta vankeuteen.&#8221;
Ehdolliset tuomiot eivät pelota
Halla-ahon mukaan tätä viestiä toistetaan nyt joka paikassa.
&#8211; Se ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Todellisuudessa ryöstöistä ja väkivallasta ei koidu nuorille mitään seuraamuksia, vaikka he jäisivät kiinni.
&#8211; Sakkoja ja vahingonkorvauksia he eivät maksa, ja ehdollisille tuomioille ja yhdyskuntapalvelulle he päästävät räkänaurun, Halla-aho kirjoittaa.
Väkivalta jatkuu ilman seuraamuksia
Halla-aho huomauttaa, että ”jos aikuiset ehdoin tahdoin rakentavat järjestelmän, jossa väkivallasta ei seuraa tekijälle mitään, ei pidä ihmetellä, että gangstat tekevät väkivaltarikoksia.”
&#8211; Silmitön väkivalta on kustannus-hyöty-näkökulmasta täysin rationaalista. Tieto vakavan väkivallan uhasta tekee tulevista ryöstöistä helpompia, koska uhrit luopuvat vastarinnatta omaisuudestaan.
&#8211; Väkivallan pelko myös nostaa sivullisten kynnystä tulla väliin. Toisaalta väkivallasta ei missään oloissa koidu kielteisiä seurauksia gangstalle, joten why not, Halla-aho toteaa.

Jengirikollisuus jatkaa kasvuaan, koska todellisuudessa ryöstöistä ja väkivallasta ei koidu nuorille seuraamuksia – Halla-aho: ”Päästävät räkänaurun ehdollisille tuomioille”

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa valmistunut opinnäytetyö tutki ensi kertaa vanginvartijaopiskelijoiden puoluekantoja ja heidän yhteiskunnallisia näkemyksiään. Lähes puolet, 46 prosenttia opiskelijoista, ilmoitti äänestävänsä perussuomalaisia, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Noin kahdeksan kymmenestä vanginvartijaopiskelijasta kokee ulkomaalaisten lisääntyvän määrän ongelmaksi Suomessa.

Lähes puolet, 46 prosenttia kyselyyn vastanneista vanginvartijaopiskelijoista, ilmoitti äänestävänsä perussuomalaisia, jos eduskuntavaalit olisivat nyt (kysely toteutettiin maaliskuussa 2021). Vastanneista 17 prosenttia ei osannut kertoa puoluekantaansa. Puoluekantansa ilmoittaneista toiseksi suosituin oli kokoomus 13 prosentin osuudella.
Punavihreiksi luokiteltavat SDP, vasemmistoliitto ja vihreät saivat yhteensä vain 12 prosentin kannatuksen. Samalla kysyttiin myös ”inhokkipuoluetta”. Vartijaopiskelijoiden selkeät inhokkipuolueet olivat vihreät (44 prosenttia) ja vasemmistoliitto (23 prosenttia). Perussuomalaisia suurimpana inhokkinaan piti kymmenen prosenttia vastanneista.
Pakolaisia otettava nykyistä vähemmän
Kyselyssä udeltiin myös monia muita asioita. Seitsemän kymmenestä hyväksyisi joissakin tilanteissa sellaisen elinkautisen, josta ei ole mahdollisuutta vapautumiseen. Yhdyskuntaseuraamuksia haluaisi lisää vain neljä prosenttia vastaajista. Vartijaopiskelijoista vain 13 prosenttia luopuisi huumeiden käytön rangaistavuudesta.
Noin kahdeksan kymmenestä haluaa Suomen ottavan pakolaisia nykyistä vähemmän. Ulkomaalaisten lisääntyvän määrän Suomessa kokee ongelmaksi 77 prosenttia vastaajista.
Valvontapuolen kokee kärsivän kuntoutustoimien edistämisen vuoksi 63 prosenttia. Vartijaopiskelijoista 77 prosenttia haluaa, että vartijoiden nimikylteistä luovuttaisiin. Noin kahdeksan kymmenestä ei näe hyvänä, että kaikkien vartijaopiskelijoiden tulisi jatkaa AMK-tutkintoon. Vain kymmenen prosenttia oli sitä mieltä, että Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnon ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen yhteistyö toimii hyvin.
Kuusi kymmenestä kertoi kokevansa stressiä rikosseuraamusalan tutkinnon opiskeluissaan, mutta samalla kaksi kolmasosaa kertoi tutkinnon laajuuden olevan sopiva.
Vanginvartijoiden puoluekantoja ei ennen ole selvitetty
Niin vartijaopiskelijoiden kuin vankiloissa työskentelevien vanginvartijoidenkaan puoluekantaa tai mielipiteitä yhteiskunnallisiin kysymyksiin ei ole aiemmin selvitetty. Vartijaopiskelijoiden mielipiteitä kysyttiin sähköisellä kyselylomakkeella.
Kyselylomakkeeseen vastasi 48 rikosseuraamusalan tutkinnon opiskelijaa, jotka ovat aloittaneet opiskelunsa Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa syyskuussa 2020. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 96, joka on hyvin korkea vastausprosentti. Vain kaksi opiskelijaa päätti olla vastaamatta kyselyyn.
Opinnäytetyön ovat tehneet Teemu Saintula ja Topias Sarin. He opiskelevat rikosseuraamusalan perustutkinnossa kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden tavoin.

Lähes puolet vanginvartijaopiskelijoista äänestää perussuomalaisia – vanginvartijaopiskelijat haluavat vähemmän maahanmuuttoa ja vakavista rikoksista todellisia elinkautisia

Valelääkäri suoritti poikien ympärileikkauksia tavallisella, harrastuksista ja rakennuksilta tutulla juottopistoolilla ja aiheutti uhreilleen kivuliaita vammoja. 30-vuotias mies Gävlestä todettiin syylliseksi pahoinpitelyyn ja ruumiinvamman tuottamiseen, kertoo SVT.

Mies itse <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/gavleborg/omskar-nio-pojkar-med-lodpistol-far-villkorlig-dom">väitti</a>, että hänellä on Syyriasta hankittu lääketieteellinen koulutus ja siten oikeus tehdä ympärileikkauksia. Miehen operoimat lapset kertoivat tapausta selvittäville lääkäreille, etteivät itsekään uskoneet ympärileikkaajan ammattitaitoon, sillä jälki oli vähintäänkin huolimatonta.
Kipujen takia osa potilaista ei pystynyt kävelemään operaation jälkeen.
Syyttäjä vaati vankeusrangaistusta
Ympärileikkaukset tehtiin poikien omaisten pyynnöstä ja niistä maksettiin valelääkärille 2 000 kruunua.
Valelääkärin tuomio on ehdollinen, sisältäen 180 päivää yhdyskuntapalvelua. Korvauksia tuli maksettavaksi 55 000 kruunua (5 416 euroa). Syyttäjä oli vaatinut miehelle kahden vuoden vankilatuomiota. On mahdollista, että tuomiosta valitetaan.

Valelääkäri teki ympärileikkauksia juottopistoolilla – sai ehdollisen tuomion