Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Yhdistyneet kansakunnat

Sopimus ukrainalaisen viljan viennistä Mustameren satamien kautta maailmalle on päättymässä. Venäjä on esittänyt kovia vaatimuksia sopimuksen jatkamiseksi, ja länsimaat ovat pistäneet kovan kovaa vastaan. Paine kasvaa mutta neuvottelut jatkuvat. Jos sopua ei synny, kärsijänä on koko maailma.

Venäjä saartoi ”sotilaallisen erikoisoperaation”, siis hyökkäyssodan alkajaisiksi Ukrainan Mustanmeren satamat. Ukrainalaisen viljan kuljetukset maailmalle pääsivät liikkeelle vasta viime vuoden kesällä, kun Venäjä suostui YK:n ja Turkin <a href="https://www.un.org/en/black-sea-grain-initiative">välityksellä</a> takaamaan merikuljetusten turvallisuuden.
Ukrainasta on viety Venäjän hyökkäyssodan aikana vehnää, maissia ja lannoitteita maailmalle virallisesti 28 miljoonaa tonnia. Viljaa on laivattu ainakin Kiinaan, Turkkiin ja kolmannen maailman nälkää näkeviin maihin.
Venäjä on tiettävästi myös <a href="https://icds.ee/en/putin-and-assad-partners-in-crime-why-russian-forces-steal-wheat-from-ukraine/">varastanut</a> satoja tuhansia tonneja viljaa miehittämiltään Ukrainan alueilta ja käyttänyt ravintoa aseenaan lisätäkseen vaikutusvaltaansa Lähi-idän ja Afrikan maissa.
<h4 style="font-weight: 400;">Venäjä vaatii pakotteiden purkamista</h4>
Venäjä vaatii sopimuksen jatkamiseksi muun muassa, että valtion maatalouspankki Rosselkhozbank kytketään kokonaisuudessaan takaisin kansainväliseen Swift-maksujärjestelmään. Se helpottaisi olennaisesti Venäjän viljan ja lannoitteiden vientiä. Toinen keskeinen vaatimus koskee erinäisten länsimaisten pakotteiden poistamista.
-Sopimuksen kohtalo näyttää synkältä, <a href="https://www.svd.se/a/q17b9O/pris-pa-livsmedel-tros-skena-spannmalsavtal-nara-krasch#:~:text=Avtalet%20f%C3%B6rhandlades%20fram%20med%20hj%C3%A4lp,de%20tre%20hamnarna%20vid%20Svartahavskusten.">arvioi</a> Gennadi Gatilov, Venäjän pysyvä edustaja YK:ssa. Asiasta kirjoittaa Svenska Dagbladet.
-Vaatimuksemme ja esittämämme ratkaisut ovat kaikuneet kuuroille korville, eikä edistystä ole tapahtunut. Tilanne on erittäin valitettava.
<h4 style="font-weight: 400;">Paine kasvaa neuvotteluissa</h4>
Sopimus viljanviennistä on päättymässä 18. toukokuuta. Jos viljanvienti Ukrainasta keskeytyy, seurauksena on todennäköisesti globaali ruoanhinnan nousu, nälänhädän paheneminen maailman köyhimmissä maissa lähinnä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä sekä sadon jääminen Ukrainan pelloille.
Neuvotteluita sopimuksen kohtalosta on <a href="https://www.reuters.com/world/europe/talks-black-sea-grain-export-deal-set-wednesday-ukrainian-source-2023-05-02/">Reutersin</a> mukaan käyty osapuolten kesken keskiviikkona. Perjantaina keskusteluita on tarkoitus jatkaa YK:n ja Venäjän kesken Moskovassa, <a href="https://www.reuters.com/world/europe/kremlin-says-russia-will-keep-talking-with-un-over-black-sea-grain-deal-2023-05-03/">ilmoitti</a> Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova.
Länsimaat ovat viestittäneet laittavansa kovan kovaa vastaan, jos sopimus ei saa jatkoa. Viljasopimuksen tilanne on esillä G7-maiden Hiroshiman <a href="https://www.g7hiroshima.go.jp/en/media/">huippukokouksessa</a> 19.–21. toukokuuta. Tavaranvienti Venäjälle aiotaan tiettävästi lopettaa kokonaan, jos sopimusta ei jatketa.

Venäjä uhkaa vetäytyä Ukrainan viljanvientisopimuksesta

Kurdinaisen kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä alkaneet mellakat saivat uuden käänteen, kun Iran hyökkäsi kurdikohteisiin Irakin puolella rajaa. Iran väittää, että alueella sijaitsee ”separatistiterroristien” tukikohtia. Irak ja YK ovat tuominneet iskut.

Kolmetoista ihmistä on kuollut Irakin <a href="https://www.bbc.com/news/world-middle-east-63058096">kurdialueella</a> Iranin ohjus- ja droneiskuissa, kertovat paikalliset viranomaiset. Iran väittää, että alueella sijaitsee ”mellakoitsijoita tukevien separatistiterroristien” eli Iranin kurdiopposition tukikohtia.
Irakin liittovaltion edustaja tuomitsi iskut ja YK:n paikallinen edustusto varoitti Irania ”holtittomasta rakettidiplomatiasta”, jolla on ”tuhoisat seuraukset”.
Kuolleiden määrä kasvaa kaiken aikaa
Paikallinen kurdien ihmisoikeusjärjestö Hengaw raportoi maanantaina, että Iranin turvallisuusviranomaiset ovat <a href="https://www.ndtv.com/world-news/woman-whose-video-over-iranian-womans-death-went-viral-shot-dead-report-3384233">surmanneet</a> 18 mielenosoittajaa, loukkaantuneita on 898 ja pidätettyjä yli 1 000.
Valtakunnallinen ihmisoikeusjärjestö Iran Human Rights kertoo kuolleiden mielenosoittajien lukumääräksi 76. Iranin valtion media ilmoittaa kuolleiden määräksi 41, mukana ovat myös turvallisuusjoukkojen ja hallitusta puolustavien militanttien menetykset.
Iranin <a href="https://www.aljazeera.com/news/2022/9/28/what-we-know-after-11-days-of-protests-in-iran">mellakat</a> saivat alkunsa 22-vuotiaan Mahsa Aminin kuolemasta. Mahsa Aminin hijab eli päähuivi oli uskonnollisen poliisin mielestä väärin puettu. Teheranissa käymässä ollut kurdinainen kuoli omaisten mukaan pidätyskeskuksessa tehdyn pahoinpitelyn seurauksena.

Papiston vastainen protesti laajenee – Iran hyökkäsi Irakiin

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen (ps.) laittoi eilen vireille toimenpidealoitteen Ottawan miinankieltosopimuksesta irtautumiseksi. Ronkainen kerää kansanedustajien allekirjoituksia, ja aloite on tarkoitus jättää torstaina klo 16. Suomi liittyi henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011.

&#8211; Ottawan sopimukseen liityttiin aivan toisenlaisena maailmanaikana, ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut siitä radikaalisti. Meidän tulee saada oma miinantuotanto käyntiin osana tehokkaan ja uskottavan maanpuolustuksen järjestämistä, Jari Ronkainen perustelee.
Miinoista luopumalla ammutaan omaan nilkkaan
Vihamielisyydet Ukrainaa kohtaan aloittanut Venäjä ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli.
&#8211; Meillä on 1 300 kilometriä yhteistä maarajaa aggressiivisesti käyttäytyvän valtion kanssa. Ammumme omaan nilkkaan, jos vapaaehtoisesti luovumme korvaamattomista ja kustannustehokkaista henkilömiinoista, Jari Ronkainen toteaa.
Korvaavaa asejärjestelmää ei ole onnistuttu kehittämään
Henkilömiinat korvaavaa asejärjestelmää on kehitetty, mutta sellaista ei ole saatu käyttöön runsaasta odottelusta huolimatta.
&#8211; Leijona Instituutin Puolustusvoimille kehittämä hyppypanos on kovasti odotettu. Se kuitenkin eroaa toimiviksi todetuista henkilömiinoista siten, että se vaatii erillisen tähystäjän laukaisemaan asejärjestelmän, kun vihollinen on havaittu. Tämä sitoo ainakin yhden taistelijan tehtävään ja asettaa hänet myös vaaraan, toisin kuin henkilömiinat, Ronkainen kuvailee.
Sopiva hetki irtautua sopimuksesta on nyt
Ottawan sopimus on mahdollista irtisanoa kuudessa kuukaudessa ilmoittamalla siitä sopimuksen tallettaneille Yhdistyneille kansakunnille. Miinakielto kuitenkin jatkuu irtisanomisaikana syntyneen sodan loppuun saakka, mikäli sota alkaa irtisanomisaikana.
&#8211; Sopimuksia on kyettävä tarkastelemaan uudelleen, kun olosuhteet muuttuvat. Ottawan miinankieltosopimus haittaa asiantuntijoidenkin mukaan puolustuskykyä, ja mielestäni nyt on perusteltu ja ulkopoliittisestikin sopiva hetki irtautua siitä, Ronkainen kertoo.

Jari Ronkaiselta aloite Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi: “Miinankieltosopimus haittaa asiantuntijoidenkin mukaan puolustuskykyä”

YK:n avustustoimintaa on kohdannut vakava takaisku Sudanissa. Tuntemattomat sotalordit ryöstivät kahdelle miljoonalle hädänalaiselle tarkoitetut elintarvikkeet Pohjois-Darfurissa. Ruokaohjelma on toistaiseksi keskeytetty alueella.

YK:n varastoihin<a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/maten-stals-nu-pausar-fn-arbetet-i-drabbade-omradet"> hyökättiin</a> vuodenvaihteen tienoilla Sudanin Pohjois-Darfurin osavaltiossa ainakin kahdesti. Tuntemattomat asemiehet tyhjensivät kolme El Fasherissa sijaitsevaa varastoa ja veivät mukanaan ainakin 5 000 tonnia YK:n alueelle toimittamaa ruoka-apua. Ryöstöt onnistuivat paikallisviranomaisten julistamasta ulkonaliikkumiskiellosta huolimatta
&#8211; Ryöstöissä katosivat kahden miljoonan ihmisen kipeästi tarvitsemat ruokatarvikkeet, totesi YK.n alaisen Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley <a href="https://twitter.com/WFPChief/status/1476644808202637312">Twitterissä</a>.
&#8211; Kyseessä ei ole ainoastaan valtava takaisku maassa tekemällemme työlle. Se myös vaarantaa henkilöstömme turvallisuuden ja heikentää kykyämme auttaa kaikkein heikommassa asemassa olevia perheitä.
Sudanissa 11 miljoonaa avuntarvitsijaa
WFP:n mukaan ruoka-avun kuljettaminen Darfuriin muualta Sudanista ei onnistu, koska avustustarvikkeita tarvitaan kipeästi joka puolella maata. Niinpä YK on päättänyt ryöstön seurauksena <a href="https://news.un.org/en/story/2021/12/1108952">keskeyttää</a> ruoka-avun Pohjois-Darfurin alueelle toistaiseksi.
Sudan on eräs maailman köyhimpiä maita. YK:n mukaan 11 miljoonaa ihmistä tarvitsee Sudanissa kuluvana vuonna monen tyyppistä apua, koska valtio ei itse pysty huolehtimaan kansalaisistaan.
Arki Sudanissa on yhä sekava ja jännittynyt lokakuussa tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen. Tilanne onkin todennäköisesti omiaan kasvattamaan Afrikan ulkopuolelle suuntautuvaa siirtolaispainetta.
&nbsp;
&nbsp;

Apu ei mennyt perille Afrikassa: Asemiehet veivät yli 5 000 tonnia YK:n toimittamia elintarvikkeita Sudanin Darfurissa